Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Tee lapsen kanssa

Tee lapsen kanssa
Kototekoja lapsille

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

RAKKAAN KUMMITÄDIN NAHKATAKISTA SYNTYI SUOSIKKILAUKKU

kierrätysommeltu olkalaukku
Kun muutama viikko sitten kyläilimme Keski-Suomessa ihanien kummieni luona, ei minun tarvinnut kahta kertaa miettiä kummitätini tarjotessa vanhaa mokkanahkaista takkiaan tuunauskäyttööni. Takin materiaali oli hyvässä kunnossa ja värisävy syyskäyttöön sopivasti marjapuuron punainen. Olin jo pitkään haaveillut pienestä, huolettoman rennosta laukusta, joka olisi helppo napata mukaan minne tahansa ja joka olisi rentoudestaan huolimatta riittävän siisti myös työssä käytettäväksi. – Sellainen siitä syntyikin ja täytyy myöntää: ”I am in Löööv”! Laukusta tuli juuri niin kiva kuin toivoinkin. Hyvää mieltä lisää se fakta, että laukku on tehty solkia myöten kierrätysmateriaalista.

Usean vuoden ajan käsilaukkuni oli poikkeuksetta mallia jätti: sinne saattoi heitellä huolettomasti kaiken (lue: myös kaiken, mitä ei ehkä olisi pitänyt) alkaen lapsen vaipoista ja retkieväistä, päätyen huulipuniin sekä bisnestapaamisista kertyneisiin käytikortteihin. – Voinet kuvitella, kuinka helppoa noista jättikasseista oli löytää ylipäätään yhtään mitään? Olen jo aiemmin kirjoittanut blogiini synnintunnustukset huonoista laukkutavoistani. Konmarituksen myötä olen kuitenkin tehnyt huomattavan ryhtiliikkeen. – Ei enää mädäntyneitä banaaninpuolikkaita ja vuoden ajan kartutettua kuittikekoa! Liekö Konmarin aiheuttamaa sekin, etten koe enää tarvetta kantaa puolta valtakuntaa mukanani. – Riittää, että välttämättömin keikkuu olallani.


olkalaukku nahkatakista



kierrätysommeltu laukku

PALA PALALTA

Aloitan aina vanhasta uutta -projektini käymällä läpi käytettävissä olevan materiaalin joka kulmasta: mikä tässä vaatekappaleessa on hienointa ja jännittävintä: voinko hyödyntää jotain leikkausta tai koristeommelta sellaisenaan? Vaikka kummitätini takissa oli muutama kiva leikkaus, päädyin silti lopulta vaihtoehtoon, jossa silppusin takin kokonaan materiaaliksi. Vuorin leikkasin irti varoen, sillä halusin hyödyntää sen laukkuni vuorina.

Olin joskus nähnyt jossain clutch-tyyppisen laukun, jonka pinta muodostui yhteen liitetyistä suunnikkaista. Lopputulos oli mielestäni kiehtova ja kivan elävä. Laukun suunnittelu lähti siis liikkeelle tuosta suunnikasajatuksesta. Laukun mallia mietin pitkään, mutta päädyin lopulta yläosasta taitettavaan malliin. Se kun on juuri nimenomaan rento. Ompelin puolet laukun takaosasta suunnikaspinnalla. Loppuosan jätin sileäksi. Näin tuo kuviointi tuo kivan kontrastin sileälle pinnalle.
Suunnikaspinnan tekeminen oli hivenen aikaa vievää. – Tuntui oikeastaan aika mukavalta harjoittaa pitkästä aikaa Slow-kässäilyä. Laukun pinta rakentui pala palalta, ilta illalta. Ilman minkäänlaista kiirettä.

DIY-laukku


PUNOTTU HIHNA

Laukun hihnaa mietin pitkään. Kaupoissa ja pukeutumiseen keskittyvissä blogeissa näkyy tällä hetkellä paljon pieniä laukkuja, joissa on ketjumainen hihna. Sellainen olisi varmasti tähänkin istunut, mutta olisi syönyt rentoutta ja lisäksi jotenkin vierastan niitä ketjuhihnoja. Jostain syystä minulle tulee niistä sellainen lapsen hieno rouva -leikki mieliin: ”tää ois nyt tällainen oikeen hieno rouva.” Mutta joo. Mietin ensin, että olisin leikellyt mokkatakista suikaleita ja letittänyt ne. Hylkäsin idean kuitenkin letin venyvyyden vuoksi. Päädyin punontatekniikkaan nimeltään Paracord. – Se osoittautuikin loistovalinnaksi. Punominen oli kivaa ja helppoa ja mikä parasta: lopputulos on mielestäni tosi kivan näköinen – mukavan elävä. Nahkan oikea ja nurja puoli eri sävyineen tekevät hihnasta ilmeikkään.

Laukun vuori on alkuperäisen takin vuori, samoin vetoketju on takista. Hihnan soljet ovat peräisin jostain vanhasta laukustani.

Minulla ei siis ollut laukkuun ohjetta tai mallia. Fiiliksellä mentiin! Pidän todella paljon tällaisista projekteista, jotka rakentuvat pala palalta ilman täsmällistä lähtösuunnitelmaa.

kierrätysommeltu laukku


PAININJALKA PAIKALLAAN

Laukun ompelusta en olisi suoriutunut tyyniin mielin ilman Husqvarna Vikingiltä käyttööni saamaani nahkan ompeluun tarkoitettua paininjalkaa. Sen luistava pinta liukui kevyesti nahan päällä ja ompelu sujui muutoinkin vaivatta. Pystyin ompelemaan Husqvarna Viking Opal 650 -koneellani myös laukun hihnan kiinni solkeen. Kaksinkertainen hihna on paksu paketti ommeltavaksi. Niin vain hitaasti edeten, kone jaksoi sen ommella!

nahkapaininjalka



Husqvarna Viking Opal 650


itse tehty laukkuLaukustani tuli niin mieluisa, että töissä ollessanikin huomaan vilkuilevani sitä tuon tuostakin. Pari kertaa olen löytänyt itseni silittelemässä sen pehmeää pintaa. – Osa kiintymyksestä johtuu laukusta, mutta osa taatusti siitä, että sen materiaali peräisin rakkaan kummitätini takista. Kummitätini (ja toki -setäkin :) ) on minulle todella tärkeä. Välimatkastamme johtuen emme näe kummieni kanssa kuin muutaman kerran vuodessa. Tämän laukun myötä minusta tuntuu siltä kuin kummitätini kulkisi vierelläni nyt jokaisena päivänäni. J

Yhteistyössä: Husqvarna Viking



16 kommenttia

  1. Voi vitsi, sä oot kyllä taitava ja luova! :)

    VastaaPoista
  2. Tuo viimeinen virke on niin kaunis. <3 Aivan ihanan värinen - marjapuuronpunainen on lempeä, naisellinen ja tyylikäs. Todella hyvin sopii tuo tekemäsi hihna, paljon parempi kuin teollinen ketju. Kyllä tällä laukulla kelpaa purjehtia syksyyn. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivoista kommenteista jälleen! :) oon kyl niin tykästynyt tuohon laukkuseen. Mokkanahka on niin ihanan pehmeääkin.

      Poista
  3. Aivan ihastuttava! Tuo väri ja pinta, täydelliset ❤️ Ja voi vitsi, aina tykkäilen kirjoitustavastasi ingresseineen ja väliotsikoineen! Ihanaa päivää siulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♡ Ihanasti sanottu kaikki. Mut siis sähän oot itsekin tosi hyvä kirjoittaja! Sen kun vaan lisäilet väliotsikot, jos siltä tuntuu. :) Ne kyl helpottaa lukemista ja hätäisempikin lukija pystyy poimimaan itseään kiinnostavat asiat.

      Poista
  4. Näpsäkkä laukku, joka erottuu massasta! Väri on upea ja tuo suunnikkaista koostettu pinta tosi hieno. Tuli heti mieleen, että vois tytöille tilkkusuunnikkaista tehdä jonkun kivan kesälaukun tuolla tapaa. Mulla on kyllä niin monta laukkuprojektia mielen päällä/ työn alla, että parempi olis ne tehdä ensin ;). Me kokeiltiin koulutytön kanssa tuota paracordia viime jouluna kun tyttö sai sellaisen punontasetin lahjaksi. Hauskaa puuhaa - kirjastosta löytyi siihen myös kiva kirja muistaakseni lasten askarrrus/kädentaito osastolta. Sieltä voikin välillä myös tehdä hyviä löytöjä :D. Mukavaa viikon jatkoa sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Krista! :) Laukkujen tekeminen on tosi kivaa. Oon tehnyt jo aika monta. Niissä on sekin hyvä puoli, et ei vaikuta lopputulokseen et onko käyttäjä lihonut tai laihtunut... nimim. "en syönyt makkaroita, mut jostain ne on minuun ilmaantuneet" ;) Kirjastot on kyl ihan aarreaittoja! Mukavaa viikkoa sullekin!

      Poista
  5. Onpas näppärää! Hyvä idea tuo laukun hihna, ei ihan tavallinen eikä liian outo vaan just sopiva. :)

    VastaaPoista
  6. Tosi makee laukku tuli.. Ja mikä väri...yks mun suosikkiväri��... Nyt annan vinkin...vink vink... Hyvä lahjaidea vaikka vanhenevalle äidille....pst...shh..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa... no hyvä tietää! :) Tätä samaa nahkaa ei enempää ole tai ainakaan riittävästi. Mut varmasti löytyy sopiva. Tuo mun on aika pieni. Katso sit viikonloppuna vaikka et haluisitko isomman. :)

      Poista
  7. On kyllä todella ihana laukku. Upeasti olet sen loihtinut :)

    VastaaPoista
  8. Oi miten herkku laukku:) Olipa kiva kuulla vähän taustaa, miten lähdet työstämään näitä vanhasta uutta projekteja. Sä osaat kyllä tosi tehokkaasti ja luovasti hyödyntää kierrätysmateriaalit, viimeistä suikaletta myöten:) Kauniin näköistä tuo suunnikkaista koostettu pinta, kuten myös punottu hihna. Paracord onkin mulle uusi juttu, täytynee vähän googlettaa..:)

    VastaaPoista
  9. Kiitos kivoista kommenteista! Tuo laukku on kyl ihan suosikkini jo. Oon miettinyt et tekisin joskus postauksen jossa kävisin läpi erilaisia tapoja lähteä liikkeelle kkierrätysompelussa.paracord on kiva ja helppo. Sillä tekniikalla on minusta tehty mm. Rannekoruja ja koiran hihnoja. Se on hyvä laukun hihnanakin, koska se ei veny

    VastaaPoista

Jätä merkki käynnistäsi. Yksinpuhelu on tylsää... :)

Sisällön tarjoaa Blogger.