Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Tee lapsen kanssa

Tee lapsen kanssa
Kototekoja lapsille

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

Road Trip -virkkaajana Turkissa: erään verkkokassin tarina


On ihmisiä, jotka varaavat lomamatkansa vuoden tai vähintään puoli ennen lähdön hetkeä. Ja sitten on se sellainen ihmisryhmä, joka on huono suunnittelemaan yhtään mitään yli viikkoa edemmäksi: suunnitelmat elävät ja nopeat käänteet kuuluvat perus askelmerkkeihin. Arvannet ehkä, kumpaan ihmisryhmään minä ja perheemme kuuluvat...

Kesälomaa oltiin vietetty jo hyvän matkaa, kun ryhdyimme pohtimaan, että pitäisikö meidän sittenkin lähteä loman päätteeksi jonnekin kauemmaksi. Yhdeksän päivää ennen lähtöämme piirustelin kuopusta varten jääkaapin oveen matka-aamukamman: eipä tullut kovin pitkäksi se ajanjakso, jolloin kyseltäisiin sen miljoonannen kerran, että milloin me lähdetään. Pieni, vuoristojen ympäröiä Ichmelerin kylä Marmariksen vieressä. Sinne suuntaisimme.

Olin päättänyt ottaa matkan täysin lomailun kannalta: ei läppäriä, eikä blogipostauksien kirjoittelua. Somettaminenkin rajoittuisi ainoastaan hotelliin ja muille wifi-alueille. Ottaisin ainoastaan hyvin maltillisesti blogikuvia, ehkä yhtenä päivänä.

Melko hyvin pysyinkin tavoitteessani, kunnes sitten yhtä spontaanisti kuin varasimme matkamme, keksin lennossa tai tarkemmin ilmaistuna avo-Jeepin kyydissä istuessani ja virkkuukoukkuani heilutellessani idean Road Trip -virkkauksesta: kuvitetusta juuttikassin tarinasta Välimerellisissä maisemissa.

Olin aloittanut verkkokassin virkkaamisen jo Suomessa ja ajattelin, että saattaisin ehkä saada sen valmiiksi matkamme aikana. Ja valmiiksihan se lopulta tulikin (koska enhän nyt olisi voinut jättää tarinaa vaille loppua...) ;)

Saatoinpa kyllä olla melkoisen uniikki näky kiemuraisilla vuoristoteillä jeepin takapenkillä virkatessani. Korkea takapenkki ja olemattomat reunat: kurveissa olin pelkästään turvavyön ja oman olemattoman käsiotteeni varassa. Extreme-virkkaaja. Vaan mitäpä sitä ei ihminen tekisi käsitöiden eteen...  Ehkä ensi kesänä sitten vuoristokiipeilyvirkkausta.




Matkamme oli kaikin puolin aivan ihana. En edes muista, milloin olen viimeksi ollut etelän lämmössä, jota ei todellakaan tältä reissulta puuttunut lämpötilan huidellessa korkeimmillaan yli 40 asteen. Itseäni kuumuus ei haitannut ollenkaan ja Välimeren maissa tunnen muutenkin olevani olevani kotonani.

Nautin joka hetkestä: polttavasta paahteesta, kirkkaan sinisestä merestä, laskevan auringon jälkeisestä utuisesta pehmeydestä, jylhistä vuorista ja kiemuraisista vuoristoteistä, kukista ja talojen seinämillä kasvavista viinirypäleistä, kaskaiden äänekkäästä sirityksestä, vuorten välissä kaikuvista moskeijojen  rukouskutsuista, turkkilaisesta räiskyvyydestä, rakennusten rennosta rosoisuudesta ja talojen takaa avautuvista kiehtovista pikkupihoista, joilla kasvoi mandariinipuita ja joiden katveessa perheet istuivat iltaisin syömässä ja viettämässä aikaa.

Tässäpä teille nyt ovelasti käsityöteemaan paketoituna lomamatkakuvien katselusessio. ;)







Matkamme viimeistä päivää edeltävänä yönä sain kassini valmiiksi ja kasaan. Seuraavana aamuna heti aamiasmehujen ja -munakkaiden jälkeen kipitin kamerani kanssa paikkaan, jonka olin jo etukäteen katsonut. Vaikka Turkissa on siistiä ja puhdasta ja rakennuksetkin pääosin hyväkuntoisia, rakastan itse yli kaiken hilseileviä maalipintoja ja taloja, jotka ovat jo ehtineet nähdä elämää. Tämä kuvauspaikka oli mielestäni juuri täydellinen: asutun talon toinen puoli, jossa ei oletettavastikaan asunut kukaan. Tai ainakaan kukaan kiinnittänyt minuun mitään huomiota ja sain ottaa kuvani kaikessa rauhassa.

Tällainen siitä sitten tuli: rento ja sopivan kokoinen kassi, johon olin halunnut leveät olkahihnat, sillä kapeilla on taipumus valua alas. Lankani ostin kesän alussa jostain ihan halpiskaupasta. Luulen, että se on suunniteltu mm. puutarhakasvien tukemiseen tms. Ei ainakaan virkkaukseen, sillä se oli laadultaan hyvin vaihtelevaa ja myös paksuus muuttui tämän tästä. Kyllä siitä laukun silti sai aikaiseksi. - Juuri sellaisen, johon on helppo heittää pyyhe ja aurinkorasva sekä tietenkin joku pieni työn alla oleva käsityö ja polkaista pyörällä lähimpään rantaan.




virkattu verkkokassi
virkattu verkkokassi
virkattu verkkokassi
virkattu verkkokassi

Muutama muukin Turkkiin sijoittuva käsityöpostaus on vielä tulossa. Matkavaatteet ainakin on tarkoitus esitellä.

Mitäpäs sulle kuuluu? Tykkäätkö helteistä vai kaipaatko jo syksyä ounastelevaa raikasta tuulta?



21 kommenttia

  1. Ihana oli katsella kuvia, sillä olemme lähdössä viikon päästä Marmarikseen sukuloimaan ja käymme myös ihanassa Icmelerissä. Hieno kuvauspaikan olet löytänyt kassillesi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sepäs sattui! Kiitos ja ihanaa lomamatkaa teille! 😊

      Poista
  2. Ihania kuvia ja kiva tuo kassi :)
    Minä olen niitä, jotka eivät helteistä välitä, tunnen oloni aivan nuutuneeksi nyt ihan täällä Suomen kuumuudessakin. Joten hieman viileämpiä tuulia odottelen ja toivon, että pian käsitöille sekä blogille olisi enemmän energiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Johanna! ❤️ Kieltämättä öisin kaipaan jo itsekin viileyttä. Kuopus nukkuu tosi huonosti, niin viileämpi koti ois helpotus. Mut eipä tätä ikuisesti jatku. 😊

      Poista
    2. Se on kyllä totta ja onhan se ihanaa, kun kesä on kerrankin lämmin 🌞 Mutta minä taidan ainakin olla syntynyt juuri oikeaan maahan, kun en kaipaa helteitä edea kovimmilla pakkasilla 😅

      Poista
  3. Allekirjoitan täysin helteestä nauttimisen! Toivon, ettei nämä loppuisi ikinä! Kassi näyttää just sopivalta, vaan miun iho ei taitais juutin virkkausta kestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Anni! ❤️ joo juutti on kyl karkea virkattavaa. Itselläni kun alkoi loppuvaiheessa olemaan jo sormi arkana. Mut muuten iho kesti hyvin. Mulla onkin kyl aika semmonen epäherkkä iho. Kestää kaikenlaista, kovaa paahdettakin palamatta. Kivaa viikonloppua!

      Poista
  4. Hienoja kuvia ja kiva kassi! Turkissa olen käynyt viimeksi häämatkalla 29 vuotta sitten ja juu - meilläkin lomamatkat varataan viime tingassa. Ylihuomenna lennetään Varsovaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ❤️ Ah, ihana kuulla, ettemme ole ainoita viimetippailijoita. 😊 Kivaa matkaa teille!

      Poista
  5. Ihana idea ottaa virkkaus tuolla tavalla mukaan! Ja hienoa, että pystyt autossa virkkaamaan, minä pystyn vain junassa ja lentokoneessa. Hienoja maisemia, ja minustakin kuluneet seinät on aivan ihania, etsin niitä joka paikasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pystyn kyllä virkkamaan ja neulomaan autossa, mut lukemaan en pysty. TS. Mitään kovin monimutkaista en pysty tekemään autossa. Tällainen helppo menee just hyvin. Kuluneet seinät on kyl ❤️. Niitä ei kauheasti Suomessa kyl näe. Eikä värejäkään. Italialaiset värikkäät talot on ihan suosikkejani.

      Poista
  6. Mä olen nähnyt vissiin unta kun mielestäni olen kommentoinut tätä. Helle tekee aivoista vatkulia :D On kyllä niin super suloinen pussukka, ettei mitään määrää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no niin helposti käy näillä keleillä. 😜 joo kyllä siitä käyttis tuli. Tänään viimeksi oli käytössä. 😊

      Poista
  7. Mahtava idea kyllä matkakäsityölle! Vähän niinkuin muilla on joku pieni maskotti, joka näkyy kaikissa lomakuvissa, niin sulla on virkkaus :)
    Rentoja kuvia kyllä lomasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Puutarhatonttu esmes 😀. Kiitos kommentista ja mukavaa viikonloppua!❤️

      Poista
  8. Ihanat maisemat ja kuvat niistä! :) Jään mielenkiinnolla odottamaan muita Turkki-postauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Laura! ❤️ Näinä Hellevi ikä huomaa ettei kyl kovin pitkäksi aikaa jaksa nauliutua koneen ääreen. Postauksien tekeminen etenee hiiitaasti, mutta varmasti. 😊

      Poista
  9. Vielä sanon, että superhienoja kuvia. Ja että nostan hattua, että pystyit roadvirkkaamaan.
    Kiva kassi. Minä en virkkaa enkä saa kurottuakaan. Paitsi yhet Suomisukat annoin Terhille🇫🇮..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ❤️ No eipä sitä aina tartte. Sitten kun taas siltä tuntuu. 😊

      Poista
  10. Sinä oot keksinytkin ihan uuden matkailuohjelmaformaatin! Verkkokassin matkassa:) Ihan mahtava postaus, ihania lomakuvia ja niin kauniita maisemia. Tässä alkaa matkakuume nousta, vois ruvetakin jo katselemaan talveksi kivaa lomakohdetta;)
    Ja hienon verkkokassin olet virkannut! Oot kyllä melkonen extreme-virkkaaja:D Jännityksellä jään odottelemaan vuorikiipeily -jaksoa..Otathan jonkun helpon työn:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, totta! Ehkä se vuorikiipeilyversio kannattaisikin kuvata oikeastaan videoksi... 🤔😉 Kiitos taas kivasta kommentista! ❤️

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi. Yksinpuhelu on tylsää... :)

Sisällön tarjoaa Blogger.