Raitaa, raitaa, raitaa

Tästä kankaasta piti alunperin tulla pusero esikoisellemme, vaan eipäs tullutkaan. Haah! Jo parin vuoden ajan olen yrittänyt motivoitua omien vaatteitteni ompeluun lasten vaatteiden sijaan. Nyt olen siinä onnistunut jo pari kertaa. Eiköhän tämä tästä. Hyvällä kaavalla on ilo ommella, kun ei tarvitse jännätä, että mitähän tästä tulee vai tuleeko yhtään mitään. Tämän mekon kangas on mukavantuntuista, mutta harmillisen nopeasti nyppyyntyvää. Nyppyyntymisen nopeuttajana toimii syliin aktiivisesti kiinnittynyt neiti 5 kk.

Kaava: Linnelin Make it Work
Kangas: Eurokangas

6

Uimamaistereiden sauna-alustat

Eläkkeelle jääneet vanhempani ovat muuttuneet urheiluhulluiksi. Uimahalleilua varten tein heille hiihtoloman tuliaisviemisiksi kestopefletit. Kangas on muovitettua froteeta ja ommeltu kaksinkertaisesta kankaasta. Alustan toinen puoli on sitä muovitettua pintaa. Sille puolelle ompelin tarranauhaa. Ideana oli se, että märän uikkarin voi saunan jälkeen taitella pyllynalusen väliin ja sulkea tarroilla kiinni. Ihan täysin tuo idea ei kuulemma kuitenkaan toimi, koska pyllynalunen kuitenkin kastuu jonkin verran saunassa käydessä eli se tulee kosteaksi päällipuoleltakin. Höh. No, ajatus oli kuitenkin ihan hyvä. Vaatinee vielä tuotekehittelyä. :)

2

Kolttu kotiäidille

Pitkästä aikaa sain aikaseksi ommella jotain itsellenikin. Pienillä viilauksilla Linnelin Make it Work -kaava taipui omaan kroppaani istuvaksi. Tällä mallilla saatan kyllä tehdä toisenkin mekon tai vaikka lyhyempänä versiona paidan tai tunikan.



Kaava: Linnel
Kangas: Eurokangas

1

Treenipaidat vanhemmille

Joululahjaksi surautin urheiluun hurahtaneille vanhemmilleni lahjaksi treenipaidat. Äitini paitaa olin kaavaillut esim. pilatekseen sopivaksi, mutta lopputulemana näyttäisi nyt olevan se, että paita toimiikin lähes päivittäisenä suosikkivaatekappaleena arjen toimissa. - No, pääasia, että vaate on mieluinen.

Naisen paidan kaava: Ottobre, miehen muokkailtu oman miehen paidan pohjalta.
Kankaat: Eurokangas

1

Retronojatuolin uusi elämä

Opiskeluaikana kirpputorilta hankitut kaksi retronojatuolia alkoivat tulla tiensä päähän. Toinen oli jo päätynyt koiramme löhöalustaksi ja toinenkin alkoi näyttää siltä, että nyt oli joko hankkiuduttava niistä eroon tai tehtävä jotain radikaalia. Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon. Pitkällisen etsinnänkään jälkeen kun emme olleet löytäneet mistään mieluisia nojatuoleja tai ainakaan kohtuuhintaisia sellaisia. Olin aina pitänyt retrotuolien muotokielestä ja lisäksi niissä oli hyvä istua ja ne mahtuivat hyvin pieneenkin tilaan. Siispä tuumasta toimeen. Ostimme ensin verhoilukankaan vain toiseen tuoliin, koska emme olleet lainkaan vakuuttuneita projektimme onnistumisesta. Kumpimaan meistä (mieheni ja minä) emme olleet koskaan aiemmin verhoilleet huonekaluja. Mies huolehti nojatuolin purkamisesta. Varovaisesti irroteltiin osin liimattuja käsinojia ja jalkoja ja saimme kuin saimmekin tuolin kappaleet ehjinä irti toisistaan. Sitten alkoikin varsinainen työ. Aloitin homman piirtämällä kaavat puretun tuolin kaikista osista. Sen jälkeen leikkasin kankaan, joksi valitsimme valkoisen keinonahkan. Ompelin ommeltavissa olleet osat toisiinsa, loppuosa kiinnityksistä tapahtui nitojan avulla. Yhdessä venyteltiin kangas tiukasti paikoilleen ja nidottiin, nidottiin ja nidottiin. Lopuksi kiinnitettiin verhottu tuolin takalevy paikoilleen koristenastojen avulla. Tuolin jalat saivat myös uuden värin pintaansa: entinen ruskea sai väistyä kiiltävän mustan tieltä. Lopputulokseen olemme molemmat enemmän kuin tyytyväisiä. Ensimmäisen tuolin verhoilun jälkeen uskalsimmekin ostaa lisää kangasta ja niin uudistui toinenkin nojatuoli. Hyvin ovat palvelleet ja vaikka kodissamme on lapsia ja lemmikkejä, niin keinonahkan saa pidettyä melko hyvin puhtaana kun vain muistaa säännöllisesti pyyhkiä pesuaineella. Alla projektista muutama otos.

Lähtötilanne: koiran pureskelema, kulahtan tuoli, joka toimi koiramme löhöpaikkana.

Vanha verhoilu jätettiin paikoilleen. Reunat teipattiin huolellisesti kiinni runkoon.

Vanhat jalat olivat tämän väriset.

Ja uusista sukeutui tällaiset.

Tadaa: aika erilainen lähtötilanteeseen nähden, vai mitä! :)

1

Esiintymisasuja goottihenkeen

 

 Mieheni bändin videokuvaukset lähestyivät, mutta laulaja eli puolisoni oli vailla esiintymisasua. Mieheni visioiden pohjalta syntyi ensin asu alla olevaan videoon ja sitten tähän ylempään eli Albioniin. Alla oleva asu oli vielä melko yksinkertainen toteuttaa, mutta Albionin asussa olikin hivenen haastetta. Minkäänlaisia valmiita kaavoja kun ei ollut ja en ollut pitkään aikaan ommellut muuta kuin lastenvaatteita. Kankaiden leikkaamisessakin oli oma haasteensa, koska olin tuolloin jo melko isosti raskaana. Lopputulokseen oli kuitenkin vaatteen käyttäjäkin melkolailla tyytyväinen.

Bändi: Neuzaum

 

0

Palanen Japania olohuoneeseen

Japaniksi kirjoitettu mieheni nimi oli hakenut pitkään paikkaansa kodissamme. Aina aika ajoin käyn tutkimusmatkalla talonyhtiömme kierrätyshuoneessa. Enimmäiseen huone on roskisten jatke, mutta tällä kertaa äkkäsin sieltä jonkinlaisen kaapin tai laatikoston sokkelin. Tai sellaiseksi ainakin sen oletin. Sen muoto näytti kiinnostavalta - jotenkin Japani-henkiseltä. - Tuumasta toimeen. Maalasin sokkelin mustaksi ja mummolasta löytyneen vanhan hedelmälaatikon tummanpunaiseksi. Liimasin tekstin laatikkoon ja kiinnitin kaikki osat seinälle. Tällainen siitä sitten syntyi - jo tovin aikaa sitten.

0

Keittiön pikakoristus

Sisustaminen aiheuttaa yleensä ketjureaktion: kun yhden tilan tai kohdan saa uudistettua, valahtaa muu osa kodista kalman kalpeaksi sen rinnalla. Ennen joulua hankimme olohuoneeseemme uudet sohvat. Koska aiemmin olohuoneessa olleet taulut eivät sopineet yhteen uuden sohvan kanssa, siirsin keittiössä olleen taulun olohuoneeseen, jolloin keittiö jäi ilman tauluja. Tuumasta toimeen. Olin jo aiemmin irroittanut mummoltani perityn kukkamaalauksen kehyksistään, koska maalaus ei miellyttänyt, mutta kehykset olivat hienot. Pikaratkaisuna syntyi keittiötaidetta, kun ripustelin samaisesta mummolasta peräisin olevat vanhat vispilät tyhjään kehykseen. Ihan kiva ratkaisu - olkoonpa siinä nyt ainakin toistaiseksi. 

0