Tiedätkö sen tunteen, kun kuvittelet keksineesi jotain uniikkia: äärimmäisen näppärää ja kivan näköistä. Itsetyytyväisen muikeana lilluttelet omassa yksityisessä illuusiossasi ja myhäilet: tätä ei taatusti ole kukaan vielä aiemmin keksinyt. - Ainakaan juuri näin toteutettuna ja tästä materiaalista.
Näine mietteineni marssin jokunen viikko sitten urheiluliikkeeseen etsiäkseni itselleni ihan tavallisen, mutta lasisen juomapullon. Ajatuksenani oli korvata sporttiset kumikuoret itse ommellulla korkkikankaisella ja tarrakiinnitteisella suojuksella. Sellaisella tyylikkäällä, joka istuisi täydellisesti ja oikeastaan erityisesti työpaikalla käytettäväksi.
Kiersin läpi kaupan toisensa perään tuloksetta. Lasisia pulloja ei näyttänyt olevan myynnissä missään. Yhdessä urheiluliikkeessä niitä oli kyllä ollut, mutta olivat päässeet jo loppumaan. Kunnes sitten viimein onnisti: "Joo, täällä on tällaisia, oikein kivan näköisiä," totesi myyjä avuliaasti viittoillen hyllyn suuntaan. Ja siinä se sitten oli silmieni korkeudella: korkkikankaiseen suojukseen verhottu lasinen juomapullo. - Tarrakiinnitykset ja kaikki.
Kuin märkä rätti vasten kasvoja. Pakotettu pudotus alas uniikin vision kuplasta. Se tunne lähentelee klonkun sormuksen menetystä, jota voisi rankimmillaan seurata riipivä kauhun sekainen, syvältä kumpuava huuto: "Noooouuuuuuuuuuu.....!!!" Se totaalinen pettymyksen tunne lähentelee taatusti tuntemuksia, joita Rautanaamio-leffan pahiskuningas kokee päätyessään itse maskin alle.