Vinkit ompelukoneen huoltamiseen ja vikojen diagnosointiin

Yhteistyössä: Husqvarna Viking Suomi

Kuinka usein sulla on tapana kurkata puolakotelon alle ja sutia pois koneeseen kertynyt pöly? Nolottaa tunnustaa, mut minä en edes muista, milloin olen itse viimeksi tehnyt kyseisen operaation. - Paitsi nyt tätä postausta varten.

Postaus sai kimmokkeen episodista, jolloin kuvittelin koneeni säätöjen menneen täysin vinksalleen, kun se teki tikkiä miten sattuu. Kiikutin koneen huoltoon ja kylläpä nolotti, kun se palautui sieltä pienellä muistilapulla varustettuna. Puolakotelon alle oli kertynyt pölymöykky, joka vaikutti jo radikaalisti koneen toimivuuteen. Toki tiesin, että pöly voi aiheuttaa ongelmia, mutta kuvittelin, ettei melko uudessa koneessani nyt vielä voi olla niin paljoa pölyä. - Kuinka väärässä olinkaan...

Haastattelin useita ompelukonemerkkejä maahan tuovan VSM Finlandin Irene Hägerströmiä ja nytpä tässä on meille kaikille hyödyksi ja iloksi tiivis tietopaketti ompelukoneen huoltamisesta ja vikojen diagnosoinnista.

7

Renew Mama - ompeluhaaste just meille!

Välikausikengät, kurahousut, talvihaalari, villahaalari, rukkaset… Check, check, check. Kylmä ilma tuntuu jo sisällä saakka. – Pitäisiköhän kaivaa omatkin talvivaatteet esiin? Eiköhän se 10 vuotta sitten hankkimani talvitakki mene ihan hyvin vielä yhden talven… 

Stop! Laadukas vaate saakin kestää, mutta jos syy uusiin hankintoihin on vain se, että automaattisesti heität itsesi aina tarvelistan viimeiseksi, niin pois sieltä nyt ja heti! Tämä komento koskee myös  itseäni, sillä minulla on paha taipumus omien tarpeiden sivuuttamiseen.

Ennen kuin lokamarraspimeä kehrää meidät sisuksiinsa, on siis aika tehdä jotain radikaalia: astella pää pystyssä tarvelistan kirkkaimmaksi ykköseksi. Ihan kuulkaas sillä tavoin selkä suorana ja ryhdikkäästi, mieluiten vielä spottivaloissa ja kimmeltävän konfettisateen pöllytessä: Because I am Worth it. Naiset, ihanaiset, on aika pistää pystyyn jälleen pienen tauon jälkeen Kototeon Renew Mama -haaste.

2

Säilytystuokkoset paperinahkasta ja korkkikankaasta (+ohje)

Se oli yksi ihan peruslauantai. Harmaa, sadetta uumoileva ilma, eikä mitään kummempaa tekemistä. Päätimme käväistä talvipuutarhassa, joka on mielestäni yksi Helsingin viehättävimmistä paikoista. Olimme kuitenkin niin myöhään liikkeellä, että sisätiloissa emme ehtineet juuri muuta tekemään kuin moikkaamaan karpit ja kiertämään paikan ympäri. Sisätilojen ympärillä on kuitenkin ihastuttava puutarha-alue, joka toimi alkukimmokkeena tuokkosille.

Luovaan tekemiseen johtava inspiraation tila naksahtaa ainakin itselläni päälle hyvin monen tyyppisistä impulsseista. Tällä kertaa alkukimmoke ei liittynyt millään lailla itse lopputulokseen, eikä edes käsitöihin: hurmioiduin talvipuutarhan kukkapenkistä, jonka maaginen värimaailma sai minut kaivamaan kamerani esiin. Siinä hetkessä katosivat aika ja paikka: lumoutuneena vain kuvasin ja kuvasin. Sama inspiraation tila pysyi yllä iltaan saakka. Kuuntelin kuulokkeilla musiikkia ja ideoin, testailin ja sain valmiiksikin.

En enää kuollaksenikaan muista, mistä ja kuinka ajatus modernisoiduista tuokkosista pälkähti päähäni. Olin kyllä pyöritellyt jo jonkin aikaa mielessäni ideoita ajatuksella perinteinen tekniikka – uusi materiaali. Jostain ideakammioitteni uumenista pompsahti ulos ajatus modernisoiduista tuokkosista. Inspiraation hurmosmainen tila pysyi yllä yömyöhään saakka ja tällaiset niistä sitten tuli. Nahkapaperi- ja korkkikangastuokkoset toimivat kivoina säilyttyminä kynille, virkkuukoukuille tai vaikka lankarullille. Tuokkosten tekeminen onnistuu helposti aloittelevaltakin tekijältä. Tekemisen aikaa vievin osio on sirkkojen kiinnitys. 

3

Kototekoja - Ihanasti itse tehty

Jokaisella on sydänunelmia. Sellaisia, jotka ovat kiertyneinä sykkyrälle jonnekin oman itsen ydinmaille. Sieltä ne nousevat pintaan hentoina henkäyksiä, vienoina toiveina. Toisinaan epäuskon sävyttäminä ja arjen yliajamina. Mutta eivät ne minnekään katoa.

Olen haaveillut kirjan kirjoittamisesta hyvin nuoresta saakka. Jossain kohtaa menetin täysin sydämeni käsitöille. Kirjahaaveeni ei silti pyyhkiytynyt koskaan täysin pois. Sieltä se sitten nousi pontevasti ylös viime syksynä. Miksi ihmeessä en yhdistäisi kahta suurta rakkauttani! Ja tässä se nyt on: Kototekoja-käsityökirjani! – Ihmeellistä, hämmentävää ja järkyttävän jännittävää.

Kototekoja – Ihanasti itse tehty on rakkaustarina. Se on oodi itse tekemiselle. Kaikelle sille suloiselle ja ihanalle, mitä se saa aikaan itsessä ja ympäristössä. Kototekoilu on vaihtoehto valmiille tuotteelle kaupan hyllyssä. – Se on asenne ja kyky innostua uusista ideoista, tekniikoista ja materiaaleista. 

14

Aura-kassi Pentikin puuvillasta + ohje

Kaupallisessa yhteistyössä: Pentik

On oikeastaan aika hämmentävää, kuinka paljon vuodenaikojen vaihdokset vaikuttavat värien käyttöön pukeutumisessa. Tai ainakin itse kuulun siihen ihmisryhmään, jolla on melko selkeästi kesä- ja syys-/talvivärit. Kesäisin en epäröi pukeutua eksoottisen hehkuviin väreihin. Kun elokuu kääntyy koulujen aloitukseen ja ilmassa alkavat tuoksua jäähtyvät vedet ja puista putoavat lehdet, alan kaipaamaan sekä vaatteisiin ja asusteisiin syksyisiä sävyjä. Minun syysvärejäni ovat okra, vihreä (joka on oikeastaan ympärivuotinen suosikkini), petrooli ja ripaus tummaa violettia. Myös harmaa kuuluu suosikkeihini sen helpon yhdisteltävyyden vuoksi.

Kaapissani on ollut pitkään reilun kokoisen, siistin kassin mentävä aukko. - Sellaisen, jonne mahtuu päiväreissun tarpeisto - tarvittaessa lastenkin vaihtovaatteita ja joka sopii hyvin myös töissä käytettäväksi. Saatuani yhteydenoton Pentikin blogiyhteistyöhön liittyen, ilahduin suuresti, sillä rakastan Pentikin tyyliä. Yllätin kuitenkin itseni valitsemalla ensimmäisen blogiyhteistyön materiaaliksi hivenen ei ehkä ihan niin perinteisen Pentik-kankaan, jossa on hyvin vahva ja selkeä värimaailma ja kuosi. Kankaassa oli mielestäni vain niin ihanasti suosikkisyysvärejäni hyöstettynä ripauksella pinkkiä, etten voinut vastustaa kiustausta.

Vaikka ilmat ovat olleet vuodenaikaan nähden hämmästyttävän lämpimät, joku sentään pitää kiinni perinteistä. Nimittäin taivaan halki kohti etelää suuntaavat hanhet ja joutsenet, joiden ääniä kuuntelin parvekkeemme avonaisesta ovesta kassia suunnitellessani  - Siitä siis laukun nimi. Aura-kassi on helppo tehdä ja sen tekeminen onnistuu hyvin aloittelevaltakin ompelijalta. Kassin jujuja ovat pitkulainen malli ja viistomaiset, löyhästi lintuauran muotoa mukailevat muodot, jotka toistuvat paitsi laukun mallissa, myös hihnojen asettelussa ja kiinnitysläpän muodossa.

2