Tämän viikon ajan pääkaupunkiseudulla on saatu nauttia harvinaisesta herkusta: persoonallisesta kangaskaupasta aarteineen: joensuulainen kangaskauppa ja kuosisuunnittelimo Käpynen pisti Pop Uppinsa pystyyn Unioninkadulle tiistaina. Ryntäys kauppaan on ollut hämmästyttävä! Yritys on joutunut täydentämään kangasvarastojaan Joensuusta asti pitkin viikkoa. Kaiken tämän innostuksen keskellä ei voi kuin ihmetellä - jälleen kerran: miksi pääkaupunkiseudulla on edelleen kivan indie-kangaskaupan kokoinen aukko?
DIY-KONMARITTAJAN MOMENT OF TRUTH: HITTI VAI HUTI?
22. heinäkuuta 2016
Kaksi ja puoli kuukautta sotkuisuuteen äärimmäisen vahvasti taipuvaisen DIY-tyypin Konmari-projektista. Tuliko minusta minimalisti vai olenko palannut takaisin kasojen kruunaamattomaksi keisarinnaksi? Kurkkaa videopostaus, niin tiedät! :)
10
Liitypä Youtube-kanavani seuraajaksi, mikäli tykkäsit! P.S. Videoita voi kommentoida myös tuonne Youtuben puolelle. :)
Mukavaa viikonloppua!
TAKAISIN LÄHTÖRUUTUUN: SIITÄ TULIKIN PAITA!
20. heinäkuuta 2016Tiedätkö sen tunteen, kun kuvittelet kasvaneesi aikuiseksi? - Koti on Konmaritettu siistiksi ja matkalle lähdettäessä valmistautumiset tehdään huolella ja hyvissä ajoin. Ja sitten eräänä kauniina päivänä huomaat palanneesi lähtöruutuun: junaliput varataan viimetingassa (ei vierekkäisiä paikkoja), juhlavaatteet pestään edellisenä iltana ja jännätään, ehtivätkö ne kuivua aamuksi. Hiukset sävytetään myöskin edellisenä iltana, jonka ansiosta käsivarret muistuttavat laikukkuudessaan lehmän nahkaa. Ja se juhlamekko sitten? No, sitä tietenkin tehdään edellisenä yönä ja kaiken kukkuraksi omalle vartalotyypille täydellisen epäsopivalla kaavalla. Pieleenhän se meni. Juhliin mentiin ihan toisessa koltussa.
KUOSIN TAKANA: JUTTUSARJA KUOSISUUNNITTELIJOISTA
15. heinäkuuta 2016
Millaisen persoonan kynästä Noshin kankaiden ja vaatteiden kuosit ovat lähtöisin? Miten maailmanvalloitusta tekevän Paapii Designin tarina sai alkunsa? Entä mistä supersuositun Vimman kuosisuunnittelija saa inspiraationsa? Kototeko-blogin Kuosin takana -juttusarja valottaa ihmisiä ja persoonia kuosien takana.
Juttusarjan osat on julkaistu blogissani jo jokin aika sitten. Tässäpä ne koristeena. Tänä syksynä seuraa mahdollisesti jatkoa. Tässäpä siis lukemista vaikka sateisen kesäpäivän iloksi.
Juttusarja ei ole syntynyt kaupallisena yhteistyönä, vaan omasta kiinnostuksestani aihetta kohtaan sekä halustani jakaa se teidän kanssanne. Lukuiloa! :)
Siiri ja Myyry, Raksu, Pikku Hippu... Rakkaita, suloisia ja paljon ommeltuja kuoseja. PaaPii Designin kuoseja katsellessa ensimmäinen sana, joka nousee mieleen on ystävällisyys. Soittaessani Anniina Isokankaalle puhelimeen vastaa ääni, joka on helppo yhdistää Siiriin ja Myyryyn: äänestä huokuu tismalleen sama lämmin ystävällisyys kuin PaaPiin kuoseista.
PaaPii Designin perustaja Anniina Isokangas julkaisi ensimmäiset suunnittelemansa kuosit viisi vuotta sitten. Kuosisuunnittelu sai alkunsa tilanteessa, jossa keramiikka-alan muotoilijaksi kouluttautunut nainen oli saanut ensimmäisen lapsensa ja yritti lapsenhoidon ohessa ylläpitää ammatillista osaamistaan tekemällä saviruukkuja. - Kuten arvata saattaa, saviruukut ja pieni lapsi olivat yhtälönä lähes mahdoton. Niinpä keramiikka vaihtui kankaaseen ja painoseuloihin sekä ompelukoneeseen.
>> Lue koko juttu.
Olen juuri aikeissa ryhtyä kirjoittamaan juttua suunnittelija Minni Havaksesta. Päätän kuitenkin piipahtaa ensin Facebookissa. Sattumaa tai elämän erikoisluonteista asioiden niputtumista – kummin vain, katseeni tavoittaa uutisvirrassa ensimmäiseksi Vimma Companyn päivityksen: ”En malta olla väläyttämättä tätä ihanaa, ihanaa, UUTUUSkuosia/VIMMAprint by Minni Havas. 'Siivet' hurmaa syksyn mallistossa värillisenä sekä musta-valkoisena. IIIIIK! Onko tämä se uus lempparisi?!?”
Iik, iik, iik, huomaan huudahtelevani mielessäni myötäeläen. Näpyttelen saman tien oman vastakommenttini: ”Oih, aivan ihania! Niin ihana yhdistelmä yksinkertaista graafisuutta ja toisaalta yksityiskohtaisen herkkää.” Tämä se siis on. Kuosi, josta suunnittelija Minni Havas mainitsi puhuessamme Skypessä noin kuukausi sitten: graafinen väriiloittelu. Upea siitä sukeutui, kertakaikkiaan!
>> Lue koko juttu.
”Riivalit sai alkunsa siitä, kun yhtenä päivänä olin poikani kanssa kotona, eikä ollut mitään tekemistä. Ehdotin, että piirrettäisiinkö. Alettiin piirtämään yhdessä ja poikani keksi tarinan, jossa oli mörkö ja peikko. Siitä se sitten lähti”, Jenni Mäensivu muistelee yhden suosituimman kuosinsa syntyä.
Riivalit kuvastavat hyvin Jennin ajatusmaailmaa: halua tehdä asioita toisin. ”Kiltin ilkikuriset” Riivalit olivat tavallaan vastaveto lastenkuosimarkkinoita hallitseville söpöille hahmoille. Tilausta tälle lähestymiskulmalle tuntui olevan, sillä viime keväänä Jenniä pyydettiin suunnittelemaan Riivaleille jatko-osa. Syntyi kuosi ”Kesäriivalit”, jossa ilkikurinen parivaljakko oli lähtenyt kalastamaan.
>> Lue koko juttu.
Vuoden 2007 alussa Annika jättäytyi pois mainostoimiston graafikon työstään ja sai ensimmäisen lapsensa. Kotona ollessaan hänen pitkäaikainen haaveensa taiteilija-kuvittajan työstä alkoi nostaa päätään. Yöllisten piirustussessioiden seurauksena syntyi kuva toisensa perään.
>> Lue koko juttu.
2
Juttusarjan osat on julkaistu blogissani jo jokin aika sitten. Tässäpä ne koristeena. Tänä syksynä seuraa mahdollisesti jatkoa. Tässäpä siis lukemista vaikka sateisen kesäpäivän iloksi.
Juttusarja ei ole syntynyt kaupallisena yhteistyönä, vaan omasta kiinnostuksestani aihetta kohtaan sekä halustani jakaa se teidän kanssanne. Lukuiloa! :)
PAAPII DESIGNIN ANNIINA ISOKANGAS: "HÄTKÄHDÄN EDELLEEN NÄHDESSÄNI JONKUN PÄÄLLÄ OMAA KUOSIANI."
Siiri ja Myyry, Raksu, Pikku Hippu... Rakkaita, suloisia ja paljon ommeltuja kuoseja. PaaPii Designin kuoseja katsellessa ensimmäinen sana, joka nousee mieleen on ystävällisyys. Soittaessani Anniina Isokankaalle puhelimeen vastaa ääni, joka on helppo yhdistää Siiriin ja Myyryyn: äänestä huokuu tismalleen sama lämmin ystävällisyys kuin PaaPiin kuoseista.
PaaPii Designin perustaja Anniina Isokangas julkaisi ensimmäiset suunnittelemansa kuosit viisi vuotta sitten. Kuosisuunnittelu sai alkunsa tilanteessa, jossa keramiikka-alan muotoilijaksi kouluttautunut nainen oli saanut ensimmäisen lapsensa ja yritti lapsenhoidon ohessa ylläpitää ammatillista osaamistaan tekemällä saviruukkuja. - Kuten arvata saattaa, saviruukut ja pieni lapsi olivat yhtälönä lähes mahdoton. Niinpä keramiikka vaihtui kankaaseen ja painoseuloihin sekä ompelukoneeseen.
>> Lue koko juttu.
VIMMAN MINNI HAVAS: "PARASTA ON NÄHDÄ OMA KUOSI ARJESSA, LAPSENSA PÄÄLLÄ"
Olen juuri aikeissa ryhtyä kirjoittamaan juttua suunnittelija Minni Havaksesta. Päätän kuitenkin piipahtaa ensin Facebookissa. Sattumaa tai elämän erikoisluonteista asioiden niputtumista – kummin vain, katseeni tavoittaa uutisvirrassa ensimmäiseksi Vimma Companyn päivityksen: ”En malta olla väläyttämättä tätä ihanaa, ihanaa, UUTUUSkuosia/VIMMAprint by Minni Havas. 'Siivet' hurmaa syksyn mallistossa värillisenä sekä musta-valkoisena. IIIIIK! Onko tämä se uus lempparisi?!?”
Iik, iik, iik, huomaan huudahtelevani mielessäni myötäeläen. Näpyttelen saman tien oman vastakommenttini: ”Oih, aivan ihania! Niin ihana yhdistelmä yksinkertaista graafisuutta ja toisaalta yksityiskohtaisen herkkää.” Tämä se siis on. Kuosi, josta suunnittelija Minni Havas mainitsi puhuessamme Skypessä noin kuukausi sitten: graafinen väriiloittelu. Upea siitä sukeutui, kertakaikkiaan!
>> Lue koko juttu.
JENNI MÄENSIVU HALUAA TEHDÄ TOISIN
”Riivalit sai alkunsa siitä, kun yhtenä päivänä olin poikani kanssa kotona, eikä ollut mitään tekemistä. Ehdotin, että piirrettäisiinkö. Alettiin piirtämään yhdessä ja poikani keksi tarinan, jossa oli mörkö ja peikko. Siitä se sitten lähti”, Jenni Mäensivu muistelee yhden suosituimman kuosinsa syntyä.
Riivalit kuvastavat hyvin Jennin ajatusmaailmaa: halua tehdä asioita toisin. ”Kiltin ilkikuriset” Riivalit olivat tavallaan vastaveto lastenkuosimarkkinoita hallitseville söpöille hahmoille. Tilausta tälle lähestymiskulmalle tuntui olevan, sillä viime keväänä Jenniä pyydettiin suunnittelemaan Riivaleille jatko-osa. Syntyi kuosi ”Kesäriivalit”, jossa ilkikurinen parivaljakko oli lähtenyt kalastamaan.
>> Lue koko juttu.
SNEAK PEAK NOSHIN KUOSISUUNNITTELUUN
Noshille kuoseja suunnittelevan Annika Hiltusen tie kuosisuunnittelun pariin noudattaa jo tutulta kuulostavaa kaavaa: pienet lapset + erillinen päivätyö + vapaaehtoinen yötyö. Uutta uraa ennakoivat, ensimmäiset hennot ääriviivat piirtyivät paperille yön hämärissä lapsen käytyä nukkumaan ja talon hiljennyttyä.
Vuoden 2007 alussa Annika jättäytyi pois mainostoimiston graafikon työstään ja sai ensimmäisen lapsensa. Kotona ollessaan hänen pitkäaikainen haaveensa taiteilija-kuvittajan työstä alkoi nostaa päätään. Yöllisten piirustussessioiden seurauksena syntyi kuva toisensa perään.
>> Lue koko juttu.
TAIGA COLORSIN JUTTA KUURE: "SUOMALAISESTA TUOTANNOSTA EN TINGI"
On aurinkoinen arkipäivän aamu. Kävelen pitkin Unioninkatua. Ilma on syksyisen kirpeä, mutta aurinkoinen. Erotan jo kaukaa ikkunan eteen asetellut säkkituolit ja sisustustyynyt. Niiden epätyypillisen kirkas värimaailma ponnahtaa esiin haalean kellertävän rakennuksen kyljestä. Astuessani sisään liikkeeseen tuntuu siltä kuin olisin astunut sisään väriterapiasaliin. Kirkas auringonpaiste tulvii sisään ikkunoista ja koko liike isoine, värikkäine sisustuspintoineen herättää väsähtäneimmänkin ohikulkijan. TervetuloaTaiga Colorsille!
Jutta Kuure teki pitkään töitä itse oppineena valokuvaajana. Alunperin Borneo Colors nimeä kantanut yritys ja ura kuosisuunnittelijana sai alkunsa monen sattuman kautta. Ensimmäiset omat tuotteet ja omintakeinen tyyli syntyi sekin vailla laskelmointia.
LEENA RENKO TOIVOO KUOSEILLEEN PITKÄÄ IKÄÄ
”Olen tehnyt aina käsitöitä. Isoisän
äiti opetti minut virkkaamaan ja kutomaan. Kun olin lapsi, meillä
ommeltiin kaikki vaatteet itse. Yläasteikäisenä alkoi kavereilta
tulemaan sellaista viestiä, että jos haluat olla suosittu, pitäisi
vähintään käydä ostamassa Levikset. Vähän aikaa tuumailin asiaa, mutta
pidin pintani”, Leena Renko muistelee.
”Kun lukion jälkeen piti löytää ala, joka olisi edes vähän kiinnostava,
hain Rovaniemelle opiskelemaan tekstiilisuunnittelua. Kaikki sanoivat
minulle, että turhaan sinä sinne haikailet. - Pitäisi olla joku
varasuunnitelma. Ei ollut varasuunnitelmaa ja sinne minä sitten pääsin.”
VIHREÄVALKOISEN REVANSSI: YLÖSALAISIN HAME HUPPARISTA
9. heinäkuuta 2016
Iloa tuottaneen vaatteen uusi elämä syntyi saksien heilautuksella ja muutamalla sauman hurautuksella. Pojallemme pari vuotta sitten ompelemani huppari muuntui ylösalaisin hameeksi: paidan helmasta tuli hameen vyötärö, hihat irti ja helman huolittelu. Siinäpäs se. Huolettoman rento kesävaate syntyi eilen illalla ruoanlaiton ohessa ja pääsi käyttöön heti tänään, aurinkoisen päivän kirppariretkellemme, Hietsuun.
Konmaritukseni vaatekaappi-inventaari tuotti lukuisia kassillisia kiertoon lähtenyttä tavaraa ja vaatetta. Yksi vaatekassillinen on lojunut makuuhuoneessamme kuukausikaupalla odottaen inspiraatiota kirppishinnoitteluun ja valokuvailuun. - Sitä innostuksen puuskaa ei ole vielä näkynyt. Tuossa jokunen päivä sitten muistin, että olin aavistuksen vastahakoisesti (eli Konmarin vastaisesti) laittanut kassiin yhden pojallemme tekemistäni huppareista. Tuntui jotenkin tylsältä luopua siitä ja saada muutama euro palkkioksi kaikesta omasta vaivannäöstä. Mielestäni tuo kyseinen huppari oli ihan äärettömän kiva, mutta pojallamme se oli kuitenkin jäänyt melko vähäiselle käytölle. Hupparin valkovihreä värimaailma herätti ahaa-elämyksen: juuri muutama viikko sitten ompelin vanhasta vihreä-valkoraidallisesta mekostani hameen, josta tuli heti suosikkini...
Mallailin hupparia alavartalooni ja totesin, että idea saattaisi toimia ja toimikin! :) Taskutkin hameessa oli jo valmiiksi. - Toki niiden suunta on tavallaan väärin päin, mutta ei se päällä haittaa ollenkaan. Tällaiset nopeat ompelukset sopivat mielestäni täydellisesti kesäaikaan, jolloin on paljon muutakin kivaa tekemistä, mutta silti on kiva tehdä käsitöitä edes pienimuotoisesti. Kuvissa vilahtelevan laukun ompelin viime kesänä vanhasta neulepuserosta.
KIRPPARILÖYTÖJÄ JA AURINKOA
Monta päivää jatkuneen harmauden jälkeen tuntui sykähdyttävän ihanalta herätä auringonpaisteeseen. Koko alkukesän ajan olen halunnut käydä Hietalahden kirpputorilla. - Tällainen ilma sopi ulkokirppistelyyn täydellisesti ja pääsisin ulkoiluttamaan uutta hamettanikin! Lasten kanssa liikkuessa vaatteiden katselu jäi kyllä hyvin pintapuoliseksi. "Älä koske siihen!" "Ei saa ottaa!" "Nyt tulet kyllä takaisin rattaisiin!" Ja sitä rataa. Pienikin kirppishengailu auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta tuotti kuitenkin iloisen mielen. Löysin myös itselleni kivat turkoosivalkoiset kesäkengät viidellä eurolla.
Kenkälöytöni! - Ihanat, vai mitä! |
KIERRÄTYSOMPELUN KESÄKUUN VOITTAJAT
Kesäkuu meni ja niin päättyi Kierrätysompelun kesäkuukin. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille! Instagramin puolella jo ilmoittelinkin voitoista, mutta tässä vielä tiedot tänne bloginkin puolelle:
Taito Uusimaa valitsi kaikista kilpailuun osallistuneista kuvista kolme inspiroivinta.
- @M3rja: Husqvarna Vikingin 50 euron arvoinen ompelusetti
- @Jaanikab: Taito Uusimaan: Kierrätä ja sisusta - kierrätyshuovasta ja muusta -kirja
- @Cause to Wear -blogin Sinikka: Linotten kangaspalkinto.
Suurkiitokset vielä kaikille sekä haasteen upeille sponsoreille!
Aurinkoista viikonloppua ! :)
WASIBISET AVOKADOKUPIT VIEVÄT KIELEN MENNESSÄÄN
3. heinäkuuta 2016Wasabiset avokadokupit ruisnachoilla höystettyinä vievät kielen mennessään! Ne ovat herkullinen yhdistelmä pirteää terävyyttä ja pehmeyttä. Avokadon kuoriin tehtyinä nämä pienet, suolaiset herkut myös näyttävät viehättäviltä ja sopivat täydellisesti illanistujaisten naposteltaviksi tai isommankin ruokatilaisuuden alkupaloiksi. Tee wasabi-avokadoherkku avokadon kuoreen ja dippaa ruisnacholla! Mikäli pidät avokadon ja wasabin mausta, ihastut taatusti näihin.
Olen ollut aloittamassa pientä blogilomaa näin kesän kunniaksi jo lukuisia kertoja. Ei hyvin mene sen suhteen... Täällä ollaan taas, kukkuu! ;) Jonkun pitäisi naksauttaa luovuusvaihde pois päältä aivoistani - ei se tauko muuten taida toteutua.
Tällä kertaa tarina menee näin: ensin oli ruisnachot. Sitten huomasin mieheni tuoneen kaupasta pussillisen avokadoja. Käytin yhden puolikkaan lounassalaattiin. Jäin tuijottamaan tyhjää avokadon puolikasta - voi miten ihastuttava! Mitähän siihen voisi laittaa tarjolle? Hmmm... No, luonnollisestikin jotain avokadosta tehtyä. Ehkä jonkinlainen alkupala.... Sitten muistin ruisnachot. - Ne pitäisi ehdottomasti sisällyttää siihen! Mikä sopisi avokadon kanssa yhteen? Jostain mieleeni ponnahti kaksi ainesosaa: majoneesi ja terävyyttä tuomaan wasabi. Sitten vain testaamaan. Ripaus suolaa ja pikkuisen mustapippuria. Ooh, lopputulos oli kertakokeilemalla täydellinen! Oi, intuition voimaa! :)
Koska jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, niin tässäpä ohje teidänkin iloksi.
En seuraa aktiivisesti ruokablogeja tai muitakaan ruokainspiraation lähteitä. En siis
osaa sanoa, onko tällainen Wasabinen avokadokuppi jo kehitetty jossain aiemmin. - Lähes kaikkihan nyt on kuitenkin jo keksitty siellä sun täällä. Tässä kohtaa resepti kuitenkin pulpahti omasta päästäni. Ja miksikö tämän kerron? Ihan vain siksi, että arvostan avoimuutta ja minusta on teitä lukijoitani kohtaan reilua kertoa avoimesti, onko idea täysin omani, jostain mukailtu tai täysin valmiin ohjeen mukaan tehty.
Lempeän leppoisaa sunnuntaita! :)
SYÖTÄVÄN IHANAT KUKKAMALJAKOT KESÄPÖYTÄÄN
1. heinäkuuta 2016
Minusta kesän yksi erityisimmistä ja ihastuttavimmista asioista on kukat. - Ei, en voi kutsua itseäni vihrepeukaloksi. Olen enemmänkin esteettinen nautiskelija. Nautin kukkien keräämisestä ja siitä, että saan koristella kodin tuoreilla kukkasilla. - Joko parvekkeella kasvatetuilla tai luonnonkukilla.
Mökillä ollessani jäin miettimään, voisiko olla jokin vähän erilainen tapa nostaa kukat esille kesäisessä ruokapöydässä tai koristella vaikka kesäisten illanistujaisten noutopöytä. Jostain mieleeni pulpahti idea täydellisen ekologisista: käytön jälkeen syötävistä tai ainakin biohajoavista maljakoista. - Kyllä, paljon vettä sisältävät hedelmät ja vihannekset toimivat ihastuttavina maljakoina tai kukka-asetelmien alustoina. Bonuksena näissä maljakoissa on itsekastelujärjestelmä. - Mitää vesien lisäyksi ei tarvita.
Kukka-asetelmina toimimisen jälkeen nämä maljakot voi pilkkoa salaatiksi ja syödä pois. - Jos käytät asetelmissasi syötäviä kukkia, sekoita ne mukaan salaattiin. Mikäli asetelmat ovat esillä kovin pitkään, voi tomaatit esimerkiksi paistaa grillinyytteinä tai toki viimeisenä vaihtoehtona, heittää biojäteastiaan.
TEE NÄIN:
1. Valitse haluamasi hedelmät tai vihannekset (muista korkea vesipitoisuus!) ja pese ne.
2. Poimi mieleisesi kukat. HUOM! Mikäli haluat syödä maljakot käytön jälkeen, valitse asetelmiisi syötäväksi kelpaavia tai vähintäänkin myrkyttömiä kukkia, joita ovat esimerkiksi orvokki, apila, voikukka ja siankärsämö. Asetelmiin kannattaa myös valita vähemmän vaateliaita kukkia. Jämäkkä varsi on bonusta asettelun kannalta. Tässä postauksessa käytetyt kukat kestivät hyvin yhden illan ja apilat vielä seuraavaan aamuunkin. Metsämansikka kesti heikoiten. Huuhtaise kukat.
3. Pistele hedelmiin/vihanneksiin puhtaalla parsinneulalla reikiä sopivin etäisyyksin.
4. Asettele kukat reikiin. Sijoita asetelmat kesäpöytään ruokailijoiden iloksi. Iloitse kukkaloistosta! :)
VINKKI: Tee monta tomaattiasetelmaa ja asettele ne pitkälle pöydälle näyttäväksi ja värikkääksi jonoksi!
Ihan äärettömän pitkäkestoisiin juhliin en uskalla näiden luvata toimivan. Optimaalinen kesto on noin 3-4 tuntia. Parhaiten käyttämistäni kukista kestivät apilaja ohdake, jotka olivat terhakan näköisiä vielä seuraavana aamunakin.
Mukavaa viikonloppua! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Sisällön tarjoaa Blogger.