Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Tee lapsen kanssa

Tee lapsen kanssa
Kototekoja lapsille

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

KUINKA PALJON MAKSAA ARVOKKUUS?


Lämpimän kesäpäivän ilta. Lasten lelut on kerätty paikoilleen ja ehdin juuri imuroimaankin ennen pienemmän lapsen nukkumaanmenoa. Nyt makuuhuoneesta kuuluu enää vaimeaa äännähtelyä, sadepisarat huuhtovat olohuoneen ikkunaa ja rummuttavat ikkunalautoja. Istahdan tietokoneen ääreen. Unohdun tuijottamaan ikkunaa ja sen takana vettyvää maisemaa.

Olin aikeissa kirjoittaa tänään tekstin, joka olisi iloinen ja nokkelalla tavalla humoristinen. Liekö sateisen ilman luomaa syvää rauhallisuutta, aion nyt kirjoittaa jostain aivan muusta.


Mitä on arvokkuus?

  • Kuinka monta vaatekappaletta/kuukausi
  • kuinka pitkä ruokakaupan kuitti
  • kuinka kauas matkustamista
  • kuinka usein brunssi suosikkiravintolassa
  • kuinka kalliit lasten välikausihaalarit
  • kuinka monta autoa/perhe
  • kuinka usein toistuva kodin sisustuksen Facelift
  • kuinka monta kymmentä senttimetriä ripsienpidennyksiä/vuosi
  • kuinka monta metriä laadukasta kangasta/kuukausi? 
Vaikka arvokkuus on ensisijaisesti sisäinen tila, on kuitenkin inhimillistä tarvita arvokkuutensa pönkittämiseksi jotain. Edes vähän. Ainakin välillä. Kuka mitäkin.

Molemmat isoäitini, joista toinen jo edesmennyt, olivat mielestäni molemmat ihailtavan arvokkaita. He eivät kumpikaan olleet kotoisin varakkaista perheistä. Silti heissä on ja oli se jokin: sisäisen ryhdikkyys ja taito kantaa itsensä arvokkaasti. Sen lisäksi he molemmat ovat aina halunneet pukeutua kauniisti. Edesmennyt isoäitini oli ammattiompelija ja toinenkin hyvin taitava käsistään. Molemmat ompelivat paljon myös itselleen: tyylikkäitä, arvokkaan näköisiä vaatteita, jollaisia ei ihan jokaisella vastaantulijalla ollut.

Luovuus ja taito tehdä itse on niin äärimmäisen suuri lahja, että jaksan olla siitä ikuisesti nöyrän kiitollinen. Koska omalla perheelläni on nykyisessä elämäntilanteessamme melko rajatut mahdollisuudet nostattaa omanarvontuntoa ulkoisin keinoin, olen erityisen iloinen taidosta tehdä itse. Arvokkuuteen ei lopulta tarvita kovin paljoa. Vähän kuitenkin. Jotain pientä ja kaunista, joka saa sisäisen ryhdin kohenemaan ja nostamaan leuan ryhdikkäästi ylös. 

Kesken arjen lakkaan kynteni, sipaisen tukkani nutturalle ja punaan huuleni. Puen päälleni juuri ompelemani mekon, sujautan jalkaani korkokengät ja nappaan käteeni pienen tekemäni käsilaukun. Suuntaamme lähirantaamme ottamaan kuvia tätä postausta varten. Pieni hetki prinsessana saa alkaa. 





Tämän postauksen mekko on ommeltu käyttämättä jääneestä mekosta, jonka purin kokonaan osiin. Kangas oli mielestäni niin ihana, että ansaitsi päästä käyttöön. Alkuperäinen mekko oli malliltaan omaan makuuni turhan avonainen ja malliltaan epäsopiva. Niinpä purin meko kokonaan osiin. Uudessa mekossa on alkuperäistä ainoastaan olkahihnat. Ne olivat alkuperäisen mekon yläosa. Pidän kovasti mekon olkapäät peittävistä osista. Sellaiset aion varmasti tehdä vielä johonkin muuhunkin mekkoon. Malliltaan mekko ei ole mikään ihan nappi. On vähän turhan väljä, eikä oikein laskeudu niin kuin soisi. Huomaa kyllä, että tein sen täysin ilman kaavoja... Uskon, että mekko tulee silti käyttöön. Jotain kivaa siinä on joka tapauksessa.

Pieni kesälaukku on tehty Novitan ontelokuteesta siten, että kuteen letitin ja ompelin ympyränmuotoon. Ympyrään lisäsin vetoketjun, rannehihnan ja vuorin. Siinäpä se. Minusta siitä tuli oikeastaan aika kiva.

Ai niin. Juhannusarvonnan voittaja arvottiin jo tovi sitten. Voittaja arvottiin netin arvontakoneella. Lämpimästi onnea vielä, Siinatar! Tuuni&Lorun mustat hihat pääsivät lämmittämään Siinattaren kesäiltoja. 

Mukavaa tiistai-iltaa!
8

MINNI HAVAS: ”KAIKKEIN PARASTA ON NÄHDÄ OMA KUOSI ARJESSA, LAPSENI PÄÄLLÄ”


Vimman kuosisuunnittelija Minni Havas

Olen juuri aikeissa ryhtyä kirjoittamaan juttua suunnittelija Minni Havaksesta. Päätän kuitenkin piipahtaa ensin Facebookissa. Sattumaa tai elämän erikoisluonteista asioiden niputtumista – kummin vain, katseeni tavoittaa uutisvirrassa ensimmäiseksi Vimma Companyn päivityksen: ”En malta olla väläyttämättä tätä ihanaa, ihanaa, UUTUUSkuosia/VIMMAprint by Minni Havas. 'Siivet' hurmaa syksyn mallistossa värillisenä sekä musta-valkoisena. IIIIIK! Onko tämä se uus lempparisi?!?”

Iik, iik, iik, huomaan huudahtelevani mielessäni myötäeläen. Näpyttelen saman tien oman vastakommenttini: ”Oih, aivan ihania! Niin ihana yhdistelmä yksinkertaista graafisuutta ja toisaalta yksityiskohtaisen herkkää.” Tämä se siis on. ­ Kuosi, josta suunnittelija Minni Havas mainitsi puhuessamme Skypessä noin kuukausi sitten: graafinen väri­iloittelu. Upea siitä sukeutui, kertakaikkiaan!

Juuri ilmestynyt kuosi ”Siivet” jatkaa Minnille ominasta tyyliä, joka on tunnelmaltaan universaalia ja ikään sitoutumatonta. ­ Kuin sekoitus aikuisten ja lasten unimaisemia.

Vimman kuosi Siivet
"Siivet", Minni Havas

”OLEN PIIRTÄNYT AINA”

Suunnittelu ja kuvittaminen ovat olleet Minni Havaksen työtä vuodesta 2008 alkaen. Piirtäminen puolestaan on kuulunut Minnin elämään lapsesta saakka. Kuvataidekoulu avasi kiinnostuksen taidetta ja piirtämistä kohtaan. Myöhemmin vaatesuunnittelijan tutkinto ohjasi kohti muotia.

Valmistuttuaan Minni pisti ystävänsä kanssa pystyyn oman vaatefirman nimeltään Minni f. Ronya. Sen puitteissa hän suunnitteli myös kangaskuoseja. Yhteistyö Vimman kanssa käynnistyi Minnin saatua oman lapsen. Samoihin aikoihin kolme vuotta toiminut Minni f. Ronya lopetti toimintansa ja Minni siirtyi kokopäiväiseksi suunnittelija­kuvittajaksi.

”Vimman Marjut (Rahkola) otti yhteyttä ja kysyi, haluaisinko suunnitella heille kuoseja. Oman lapsen myötä olin alkanut kiinnostumaan lasten printeistä ja niinpä lähdin mukaan yhteistyöhön”, Minni kertoo.




 SADEMETSÄN SUOJISTA TYÖELÄMÄÄN

Pyydän Minniä poimimaan yhden kuosinsa ja kertomaan sen tarinan. Haastatteluhetkellä Minnin viimeisin kuosi on ”Tuuliturkki”. Henkilökohtaisemmaksi kuosikseen hän kokee kuitenkin aiemmin julkaistun ”Sademetsän suojissa” ­-kuosin (kuosi näkyy tämän jutun ensimmäisessä kuvassa). Se syntyi tilanteessa, jossa Minni vietti paljon aikaa kotona pienen lapsensa kanssa.

Vimman Tuuliturkki
Kuva: Merja Yeung (Tuuliturkki, Minni Havas)

”Se oli oikeastaan ensimmäisiä työasioitani vähään aikaan ja edusti kevyttä siirtymää kohti työelämää. Olin tehnyt aiemmin hieman samassa hengessä kuosin, jossa oli myös eläimiä. Halusin jatkaa teemaa ja rikastaa sitä sekä lisätä pastellisen taustan.

Tavoitteenani oli tehdä kuosi, jossa on pastellia ja kirkkaampia värejä sekä rikas aihemaailma.”

Yhteistyö Vimman kanssa on Minnille erityisen palkitsevaa, koska yritys myy kankaiden lisäksi tai oikeastaan pääasiallisesti vaatteita. Näin suunnittelija pääsee aina näkemään kuosinsa valmiina vaatteina. Vimman lisäksi Minni suunnittelee kuoseja amerikkalaiselle yritykselle.

”1800-­LUVUN PIIRROSTYYLI KIEHTOO”

Inspiraatiota ja ideoita kuoseihinsa Minni kertoo ammentavansa populaarikulttuurista: elokuvista, kirjallisuudesta, muodista jne.

”Olen kiinnostunut eri aikakausien tyyleistä. Esimerkiksi vanhat mainospiirrokset ja oppikirjakuvitukset 1800­luvulta kiehtovat. Samoin mytologiat, taidemaailma, eläin- ja kukkamaailma... Ja tarinat. Minulla on oikeastaan aika intuitiivinen tai unimainen tapa lähestyä suunnittelua.”

”Jos teen kuosia tilaustyönä, Marjut (Vimma Company) saattaa sanoa minulle saatteena joitakin vihjesanoja tai näyttää inspiraatiokuvan, joiden ympärille toivoo kuosia rakenneltavan. Usein jatkan siitä kirjoittelemalla ylös erilaisia inspiraatiosanoja. Niiden pohjalta alan piirtelemään luonnoksia. Lopulliset kuvat piirrän puuväreillä, lyijykynällä tai maalaan. Sitten skannaan kuvat koneelle ja alan
käsittelemään niitä. Teen paljon erilaisia testejä koneella ennen lopullista kuvaa.”

”Kun teen työtä, menen työhuoneelle. Ideoita tulee kuitenkin usein myös työhuoneen ulkopuolella. Ne minä kirjoitan tai piirrän ylös.”

Vimman kuosisuunnittelija Minni Havas
Kuva: Noora Lehtovuori

KUOSEJA JA KUVITUKSIA

Kuosien lisäksi Minni tekee mm. markkinointimateriaalien kuvituksia. Hänen asiakkaitaan ovat esimerkiksi mainostoimistot, aikakauslehdet ja toiset suunnittelijat.

”Tällä hetkellä teen kuvituksia esimerkiksi Up Ciderille ja Trendi­lehteen. Minna Parikalle
olen juuri tehnyt syksyn kuvamateriaaleja. En siis tee graafista suunnittelua, vaan
nimenomaan kuvituksia.”

Freelancerina työskentely sopii Minnille. Sen paras puoli on hänen mukaansa vapaus, joka on toisaalta myös haaste.

”Kivointa on, ettävoin freenä valita, mitä teen ja työ on juuri sitä, mitä itse haluaa. Vaikeinta on rajojen asettaminen: työn ja vapaa­ajan välinen suhde. Ja toki freenä työskentely vaatii myös hyvää epävarmuudensietokykyä. Itselläni on onneksi ollut koko ajan hyvin töitä”, Minni kiittelee.

Kuosisuunnittelussa Minnin mielestä kaikkein hohdokkainta on nähdä suunnnittelemansa kuosi arjessa oman lapsensa päällä.

”Siinä kiteytyy se, miksi tykkään tehdä kuoseja: ne rikastuttavat esteettisesti arkea.”

Minnin upeaa kädenjälkeä pääset ihastelemaan sekä Minnin omilla sivuilla että Vimman sivuilla.


Kototeko-blogin Kuosin takana -juttusarjassa tutustutaan kuosien suunnittelijoihin: ihmisiin kuosien takana. Juttusarjaan ei liity kaupallista yhteistyötä. Se on saanut alkunsa puhtaasti omasta kiinnostuksestani aihetta kohtaan ja halusta kertoa suunnittelijoiden tarinat myös muille. 
- Toivottavasti juttusarjasta on sinulle iloa! P.S. Luitko jo juttusarjan ensimmäisen jutun PaaPii Designin Anniina Isokankaasta?

Voit myös itse vaikuttaa juttusarjani sisältöön. Kenestä kuosisuunnittelijasta sinä haluaisit kuulla tarkemmin?
4

KESÄHAALARI PIKKUTYTÖLLE



Tää ois nyt tässä. Playsuite. As Simple as that. Enpä muista, milloin olisin istunut koneen ääreen sanattomana. Nyt ei vain kertakaikkiaan ole yhtään mitään sanottavaa. Siispä säästän teidän nyt joutavanpäiväiseltä jaarittelulta. Katselkaa kuvia. :) 

Haalarin idean sain netin syövereistä löydetystä amerikkalaisesta lastenvaatekaupasta. Kaavaa ei ollut. Mittasuhteita mallailin tytön housuista ja paidoista. Kankaasta en osaa myöskään sanoa mitään. Ostin sen joskus useampi vuosi sitten Kangashamstereista, Hörselön kangas on myöskin jotain kaapin perukoilta löydettyä puuvillaa. Aavistuksen turhan jämäkkää tähän tarkoitukseen, mutta väri mätsäsi täydellisesti. 






Mieheni mielestä tämä on mauttomin tekemäni asu. - Saanhan olla eri mieltä? 

P.S. Ylihuomenna eli keskiviikkona ilmestyy "Kuosin takana" -juttusarjan seuraava osa. Siinä kuosin takaa löytyy persoona, jonka kuoseja tapaa pääsääntöisesti valmiina vaatteina, mutta jonkin verran myös kankaina, jos hyvin sattuu. 

P.P.S. Vielä muutama tunti aikaa osallistua juhannusarvontaan!




2

JUHANNUSARVONTA JA ALEKOODI


Koleahko juhannussää kolkuttelee ovella. Piristykseksi harmauteen juhannusarvonta, olkaapa hyvä! Palkintona on ihana Tuuni&Lorun hihat. - Vaate, joka on kiva sipaista harteille viileinä kesäpäivinä tai -iltoina. Voittaja voi valita hihoista joko mustan tai valkoisen version. Arvonta järjestetään yhteistyössä Tuuni&Lorun kanssa.

Eikä tässä vielä kaikki... :) Tuuni&Loru tarjoaa Kototekon lukijoille 10 % alekoodin aikavälillä 18.-22.6. Koodi on Kototeko.

Tuuni&Loru on ekotietoinen tuotemerkki. Yritys valmistaa tuotteitaan omien sanojensa mukaan "granny chic" -tyylillä, johon kuuluvat olennaisena osana pitsit ja kierrätyskankaat.

Arvontaan pääset osallistumaan seuraavalla tavalla:

- Yhden arvan saat nimeämällä Tuuni&Lorun valikoimasta suosikkituotteesi.
- Kaksi arpaa saat nimeämällä suosikkituotteesi Tuuni&Lorun valikoimasta ja tykkäämällä Kototekosta Facebookissa (mukaan lasketaan sekä vanhat että uudet tykkääjät).
- Liitä mukaan myös sähköpostiosoitteesi, jotta voimme olla yhteydessä voittajaan.

Arvonta-aika on 18.-22.6. Voittaja arvotaan ensi viikon alussa.

Arpaonnea ja mukavaa juhannusta teille kaikille, ihanille! :)

P.S. Oletkos jo osallistunut kesäkuun haasteeseen eli Korjausompelubileisiin? - Vielä ehdit mukaan (tämä vinkiksi myös allekirjoittaneelle...)!
36

PARI PIPOA JA POHDINTAA TOSIELÄMÄN SESONGEISTA

Ihailen äitejä, jotka hankkivat kaukoviisaasti lastensa seuraavan talven vaatteet edellistalvena  ja ensi kesän vaatteet meneillään olevan kesän alennusmyynneistä. Tyylikkäitä vaatteita vähintään -60 % ovh:sta. - Kuinka äärimmäisen fiksua!

Vaan kun olen tällainen hetkessä eläjä, ei ensi kesä kertakaikkiaan mahdu aikaperspektiiviini vielä tänä kesänä. Nykyinen, asteittain varhaistuva sesonkiajattelu on minulle ihan painajainen. Joka kesä seison yhtä tyrmistyneenä vaatekaupoissa hämmästellen, että missäs ne kaikki kesävaatteet oikein ovat. No, eihän niitä enää siinä vaiheessa ole. - Heinäkuussa puetaan jo syksyä. 

Onneksi tilanteeseen on olemassa ratkaisu: kangaskaupat! Ne eivät, luojan kiitos, ole ihan totaalisella asenteella lähteneet mukaan tähän varhaistuvan sesongin ideaan. - Kesäkolttukankaita löytyy taatusti kesällä ja talvivaatekankaita talvella ja päinvastoin. Tässä siis yksi lisäperuste ompeluharrastukselle. 

Näin kesäkuun alussa, kun vaatekaupat huutavat jo kilpaa kesävaatteiden alea, lämpömittari näyttää vaivalloisesti muutaman pykälän yli 10 asteen, sukellan kangaskasoihini ja poimin sieltä... ei, en hellevaatekankaita, vaan materiaalia kevätpipoihin! Kyllä. Kun tuuli vihmoo mereltä tervet viime talvelta, ei tee mieli pukea lastaan hellemekkoon ja -hattuun. 









Pipojen kuvauspäivänä oli oikeastaan ihmeen lämmintä. Tuuli kuitenkin sen verran napakasti, ettei piposta nyt haittaakaan ollut. Kenties tässäkin kohtaa toimii sama logiikka kuin sateenvarjon mukana kantamisessa. Sehän kun on lähes taattua, että juuri silloin ei sada. Että ehkäpä, jos me oikein kovasti ommellaan lämpimiä vaatteita, tulee viimeinkin se helle. :) 


Oletko sinä vaateompeluissasi tyyppiä hyvissä ajoin, juuri ajallaan vai tässä hetkessä/vähän sen jälkeen?
0

PAAPII DESIGNIN ANNIINA ISOKANGAS: HÄTKÄHDÄN EDELLEEN NÄHDESSÄNI JONKUN PÄÄLLÄ OMAA KUOSIANI


Paapii Designin Anniina Isokangas ja Hippu-kuosi

Miten Anniina Isokankaan ura suunnittelijana sai alkunsa? Kuinka Paapii Designille ominainen tyyli syntyi? Mistä PaaPii Design sai nimensä? 

Siiri ja Myyry, Raksu, Pikku Hippu... Rakkaita, suloisia ja paljon ommeltuja kuoseja. PaaPii Designin kuoseja katsellessa ensimmäinen sana, joka nousee mieleen on ystävällisyys. Soittaessani Anniina Isokankaalle puhelimeen vastaa ääni, joka on helppo yhdistää Siiriin ja Myyryyn: äänestä huokuu tismalleen sama lämmin ystävällisyys kuin PaaPiin kuoseista.

PaaPii Designin perustaja Anniina Isokangas julkaisi ensimmäiset suunnittelemansa kuosit viisi vuotta sitten. Kuosisuunnittelu sai alkunsa tilanteessa, jossa keramiikka-alan muotoilijaksi kouluttautunut nainen oli saanut ensimmäisen lapsensa ja yritti lapsenhoidon ohessa ylläpitää ammatillista osaamistaan tekemällä saviruukkuja. - Kuten arvata saattaa, saviruukut ja pieni lapsi olivat yhtälönä lähes mahdoton. Niinpä keramiikka vaihtui kankaaseen ja painoseuloihin sekä ompelukoneeseen. 

Anniinan ensimmäiset myyntiin tekemänsä painotyöt olivat lasten pehmoleluja. PaaPii Designille tyypillinen visuaalinen kerrontatapa syntyi osittain käytännön sanelemana.

”Alkuun painoin kaikki suunnittelemani kuosit itse. Niinpä jouduin miettimään tarkkaan, miten pystyn käytännössä toteuttamaan suunnittelemani kuvat. Itse asiassa olen aina ollut sitä mieltä, että minä en edes osaa piirtää. Teen enemmän muotoa kuin kuvaa”, Anniina kertoo.


MM-leijona avasi uran 

Ensimmäinen Anniinan suunnittelema kangaskuosi, Leijonat sai kimmokkeensa Suomen voitettua jääkiekossa MM-kultaa. Voiton innoittamana syntyi ensin leijonan kuva, joka herätti ihastusta Anniinan blogissa. Myöhemmin leijona muuntui kuosiksi ja Ikasyrin teettämäksi kankaaksi. 

Useiden suunnittelijoiden tapaan myös Anniina piirtää luonnokset ja alkuperäiset kuvat käsin. Hyvin nopeasti kuvat kuitenkin siirtyvät tietokoneen ruudulle, jossa niitä on helppo liikutella ja sommitella.

Kuosisuunnittelija Anniina Isokangas


Aikataulutettua piirtämistä

Osalle suunnittelijoista piirtäminen ja suunnittelu ovat läsnä arjessa lähes koko ajan. - Uusia kuva-aihioita syntyy aamukahvin lomassa sanomalehden ja tarjouslehtisten kulmiin. Anniina ei kuitenkaan kuulu tähän koulukuntaan. Omaa yritystään ja verkkokauppaansa pyörittävänä hän joutuu rytmittämään työviikkonsa tarkkaan: usein osa työpäivästä kuluu tilattuja kankaita leikellessä tai yrityksen käytännön asioita hoitaessa. Suunnittelutyötä tehdään sille varattuna aikana.

”Lapset vaikuttavat paljon päivärytmiini. Kun olen vienyt heidät hoitoon, menen itse työhuoneelleni Kokkolaan. Piirtämistä varten varaan yleensä erikseen ajan. Vapaapäivä saattaa toisinaan muuntua piirustuspäiväksi ja silloin saattaa syntyä yhtäkkiä jotain ihan uutta”, Anniina kertoo. 

Kuosien ideat syntyvät Anniinalle esimerkiksi muistoista tai oman elämän käännekohdista. Jälkimmäisestä hyvänä esimerkkinä toimii kuosi nimeltään Reppunallet. Kuosi syntyi tilanteessa, jossa Anniinan lapsista vanhempi oli aloittamassa koulua ja nuorempi päiväkotia. Kummankin elämän taitekohtia yhdistivät reput. 



Paapii designin kuosisuunnittelija Anniina Isokangas


Ei kyräilyä, vaan yhteistyötä

Vielä muutama vuosi sitten kankaiden teettäminen oli melko harvinaista. Digitaalisen painotekniikan
painokustannukset ovat pudonneet ja alalle onkin tullut paljon uusia toimijoita.

Vaikka kilpailua on tullut lisää, painottaa Anniina, etteivät kangaskaupat ja -valmistajat kuitenkaan kyräile toinen toisiaan. Yhteistyöstä hyötyvät yleensä kaikki. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Indie Fabrics: PaaPii Designin, Käpysen, Ikasyrin ja Neenuskan yhteinen markkinointinimi. Indie syntyi hyvin spontaanisti tilanteessa, jossa yritykset halusivat lähteä Ruotsiin messuille. Yhdessä toimimalla yritykset pystyivät tarjoamaan asiakkailleen huomattavasti laajemman valikoiman kuin yksin.

”Meillä on hirmuisen hyvä henki keskenään ja odotamme jo innolla seuraavia messuja.”

Anniinan mukaan Suomessa ostetaan kankaita edelleen hyvin. Markkina on kuitenkin sen verran pieni, että myös PaaPii Design on kokenut tarpeelliseksi myydä kankaitaan maamme rajojen ulkopuolelle. Yrityksen suunnittelemia kankaita myydäänkin jo yhteensä 17 maahan. 

”Ulkomaille myydessä volyymit ovat sen verran suurempia, että pystyn suunnittelemaan kokonaisia mallistoja ja se on mukavaa.”
Paapii Design


Kangaspinoja ja haaveompelua

Ajatus omasta kangaskaupasta lienee jossain määrin jokaisen ompelua harrastavan unelma: visio kattoon asti ulottuvista kankaspinoista eli loputtomasta materiaalimerestä... Vaan mikä on todellisuus? - Kuinka paljon suunnittelija ompelee omista tai muiden suunnittelemista kankaista?

”Kankaita kulkeutuu kyllä työhuoneelta kotiin. Huomaan usein toivovani, että ne olisivat yön aikana muuttuneet vaatteiksi. Niin ei vain ole vielä käynyt... Oikeasti minulla on hyvin vähän aikaa ompeluun ja ehkä olen todellisuudessa vähän laiskanpuoleinen ompelija. Ompelen kyllä tarpeeseen, mutta muu tuntuu jäävän”, Anniina tunnustaa.

Paapii Designin kankaita

Mikä ihmeen PaaPii?

Paapii on niin erikoinen nimi, että lopuksi on aivan pakko kysyä, mistä yrityksen nimi on saanut alkunsa.

”PaaPii on murresana nukkumiselle. Tein joskus ihan alkuaikoina myyntiin heijastimia, joiden hahmoilla oli silmät kiinni. Annoin tuotteelle nimen ”Paapii”. Siitä se siirtyi yrityksen nimeksi. Joku sitä on ihmetellyt, mutta itse olen kokenut sen varsin toimivaksi. Se kun sopii hyvin myös ulkomaisille markkinoille.”

Tässä siis myös luonnollinen selitys myös sille, miksi niin moni Anniinan kuosihahmoista näyttää uneliaalta.

Anniina Isokankaalla on takanaan viisi vuotta kuosisuunnittelijana. - Vieläkö suunnittelija hätkähtää törmäetessään omaan kuosiinsa arkielämässä jonkun toisen ihmisen päällä?

”Kyllä! Edelleenkin se tuntuu jännältä. Juuri tässä tovi sitten näin kaupassa miehen, jolla oli minun kuosistani ommeltu paita. Minun teki kauheasti mieli mennä sanomaan jotain, mutta en sitten tohtinut. Ehkä olisin aiheuttanut vain hämmennystä”, Anniina naurahtaa.

Kuvat: Miika Mehtälä, PaaPii Designin verkkosivut.

Kototeko-blogin Kuosin takana -juttusarjassa tutustutaan kuosien suunnittelijoihin: ihmisiin kuosien takana. Juttusarjaan ei liity kaupallista yhteistyötä. Se on saanut alkunsa puhtaasti omasta kiinnostuksestani aihetta kohtaan ja halusta kertoa suunnittelijoiden tarinat myös muille.
- Toivottavasti juttusarjasta on sinulle iloa!

Juttusarjan seuraava osa ilmestyy lähiviikkoina. Pysykäähän linjoilla! 

Parhaiten saat tiedon juttujen ilmestymisestä seuraamalla blogiani:


4

KURKISTETAAN KUOSIN TAAKSE


Koska olen luonteeltani utelias ja kiinnostunut ihmisistä ja ilmiöistä, ajattelin ilahduttaa meitä ompelun ystäviä tällaisella juttusarjalla. Uskon, että aihe kiinnostaa muitakin kuin itseäni. 

Juttusarja alkaa siis keskiviikkona 10.6. Sarjan aloittaa henkilö, jonka kuosit ovat tuttuja monelle erityisesti lasten vaatteita ompelevalle. Ystävällisyys ja unenomaisuus ovat laatusanoja, jotka ainakin itselleni tulevat ensimmäisiksi mieleen tämän suunnittelijan kuoseista. 

Arvaatkos, kenestä on kyse? :) Vastaus selviää joka tapauksessa keskiviikkona. Stay Tuned. 

0

OPERAATIO ANNA WINTOUR JA PAKKOPULLAN MANIFESTI

Ihanaa! - Pitkästä aikaa lounaalla hyvän ystävän kanssa. Päivitämme kuulumiset puolin ja toisin, hämmästelemme lastemme nopeaa kasvua vauvoista kouluikäisiksi ja sitä, kuinka ihmeessä meillä ei muka ole aikaa tavata toisiamme useammin. Herkullisen pääruoan jälkeen käymme ”puuteroimassa nenämme”. Omaa vuoroamme odotellessamme jutustelemme peilin edessä niitä näitä ja kohentelemme meikkejämme. 

Olen juuri aikeissa tiedustella, mistä ystäväni on ostanut kauniin sävyisen huulipunansa, kun se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Täysin odottamatta. Läpsäisy märällä rätillä vasten kasvoja: "Kuule, kun sähän harrastat sitä ompelua...” Vaara väreilee jo näissä sanoissa. Kauhun sekaisin tuntein odotan jatkoa. ”Niin...?” ”Että, kun mulla on yhdet ihan älyttömän kivat housut, mut niistä on vetoketju rikki. Oiskohan mitenkään mahdollista, että sä vaihtaisit sen?” ”Hmmm... niin, joo... kyl kai joo... mut juteltaisiinko siitä tarkemmin hetken kuluttua, kun oon käynyt tuolla vessassa.”

Pujahdan WC-koppiin ja lysähdän istumaan pöntön kannen päälle. Kylmä hiki helmeilee ihollani, kämmeneni tuntuvat kosteilta ja kurkkuni puolestaan ohuen kuivalta ja rapisevalta kuin kiinalainen käsintehty paperi. Kuinka ihmeessä pääsisin luikahtamaan tilanteesta? Nyökkään itselleni. - Kyllä. On tullut aika pistää suunnitelma The Great Exit käytäntöön. Juuri tätä hetkeä vartenhan sitä ollaan suunniteltu. Avaan laukkuni ja kaivan esiin oman pikku Alias-pakkini: peruukki, ylisuuret aurinkolasit, hattu ja vaihtovaatteet. Oven takaa kuulen ystäväni äänen: ”Meneekö sulla vielä pitkään? Mä taidan mennä jo takaisin pöytään.” ”Joo, mene vain. Tuun ihan just...”

Kotvasen kuluttua wc:stä purjehtii ulos nainen, joka ei koskaan astunut sinne sisään. Hiekan vaalea, Anna Wintour -tyyliin leikattu tukka, isolierinen hattu ja suuret aurinkolasit sekä tyylikäs leninki (itse ommeltu tietysti). Olen varsin tyytyväinen alias-asuuni. Tunnen kuitenkin pienen piston sisälläni ohittaessani ystäväni pöydän. Hätä ei kuitenkaan lue lakia. Sometimes a Woman's got to do What a Woman's got to do. Vaara ohi. Toistaiseksi...

Tuntuuko tutulta? Aivan tälle asteelle en ole vielä tosielämässä mennyt, mutta läheltä on pitänyt. Minä siis yksinkertaisesti V-I-H-A-A-N korjausompelua. Siinä ei ole mitään kivaa. Paitsi lopputulos eli vaatteen eliniän jatko. Mutta: inspiraatio ja korjausompelu eivät vain kertakaikkiaan mahdu samaan lauseeseen.



Kotimme sisäisessä ompelutoimipisteessä on korjausompelun suhteen kaikki rajat ylittävät toimitusajat. Niitä ei ole. Valmista syntyy ainoastaan aktiivisen painostamisen, loputtoman kuittailun ja surkeilun yhdistelmällä. Nytkin korjausompelua odottavat oman hameeni lisäksi mieheni kolmet housut: yhdistä pitäisi vaihtaa vetoketju, toiset paikata ja kolmansista lyhentää lahkeet. - Jälkimmäisten kohdalla motivaatiota alentaa entisestään se tosiseikka, että olen lyhentänyt ne jo kerran aiemmin, juuri oston jälkeen. Sanoin miehelleni, että ne pitäisi pestä ennen lyhentämistä, jotta lyhentämistä ei tarvitsisi tehdä toiseen kertaan mahdollisen pesukutistumisen jäljiltä. Noh, ei käynyt pirtaan. Housut piti saada aikanaan käyttöön heti (tai no heti ja heti... suhteellinen käsite tässä kotiompelimossa), joten nyt lyhennetään sitten uudestaan. 

Tuossa muutama viikko sitten mieheni hyvä ystävä tiedusteli, josko minä ompelutaitoisena voisin vähän kaventaa hänen housujensa lahkeita. Siinä kohtaa mieheni osasi onneksi pelastaa minut pinteestä toteamalla totuudenmukaisesti, että ei kannata. - Toimitusaika on liian pitkä. 

Koska korjausompelu näyttää olevan ainakin itselleni yhtä suuresti työntövoimainen kuin väärinpäin käännetty magneetti, päätin tsempata itseäni tekemällä tästä oikein kunnon hypetyksellä kuorrutetun henkilökohtaisen kamppiksen. Siis korjausompeluhan on iiiihan mahtavaa, bileet pystyyn! - Kesäkuussa ommellaan kaikki ne korjaukset, jotka ovat odottaneet täytäntöönpanoa luvattoman pitkään. Kyllä, tämä kampanja on todellakin kuin arkinen grillimakkara kermavaahtopäällysteellä, mutta mitäpä sitten. Jos saan edes itseni liikkeelle, niin säilyypä ainakin perherauha.



Mikäli en ole ainoa korjausompelua kaihtava, tervetuloa mukaan! Voit osallistua tempaukseen ihan vain tykönäsi tai raportoida aikomuksistasi ja aikaansaannoksistasi tähän alle tai omaan blogiisi. Blogiisi (vaikka niiden korjatuista vaatteista otettujen, huikean innostavien kuvien päälle) voit liittää halutessasi mukaan kamppistunnuksen. - Nyt, tytöt, inspiroidutaan korjausompelusta (jeah righ...)! ;)


Jos oikein innostut tästä projektista ja haluat tehdä omaa työpanostasi näkyväksi, niin yllä olevat labelit ovat vapaasti käytettävissä. Niissä ei ole taustaa eli ne on helppo halutessaan upottaa myös kuvan päälle. Jos teet aiheeseen liittyen blogipostausta, heitäpä linkki tuonne kommenttikenttään. Olisi kiva nähdä, mitä olet saanut aikaiseksi. - Se kannustaa meitä muitakin. :)



24
Sisällön tarjoaa Blogger.