Jäätelöfanin virkattu laukku

Elokuu vaihtui syyskuuksi miltei salaa. Valoisat yöt väistyivät tummien tieltä ja iloissa tuoksuu jo ihana kirpeä raikkaus. Paahteinen, auringontäyteinen kesä näkyy kuitenkin yhä rusketuksena kasvoilla, käsivarsissa ja säärissä - vaatteiden alle jäävissä kohdissa hullunkurisina vaaleina raitoina ja kaistaleina. Unelmien kesä on ladattuna muistoiksi kännyköihin ja läppäreiden kovalevyille. Siellä ne odottavat pääsyä jonkinlaisiksi järjellisiksi koosteiksi tuhansien kuvien valtameressä.

Oi, kesä, olit niin ihana! Pieni haikeus tuntuu jossain pinnan alla, mutta rakastan myös syksyn kuulautta ja sen myötä luonnostaan tulevaa reippautta. Hivenen niska kyyryssä ja nolona olen selannut viimeaikoina somea: sen muhkeista neuleista täyttyvää kuvavirtaa. Enpä ole muuttunut mihinkään sitten viime syksyn, kevään tai kesän. Kauden mukaiset kamppeet ovat vielä auttamatta tekemättä. Mitä ilmeisimmin olen ajatellut, että lapseni voi lämmitellä itseään jäätelötötteröllä. No, ehtiihän sitä vielä.

Turkista kesälomalla ostamani macrame-puuvillalanka on osoittautunut kertakaikkisen ihanaksi. En ole onnistunut löytämään Suomesta ihan vastaavaa mistään. Se on tuollaiseksi kudemaiseksi langaksi melko ohutta, mutta kuitenkin sopivan jämäkkää. Jätskiväriset langat virkkautuivat miltei itsestään jäätelön muotoon. Pakkohan se oli valmiiksi tehdä, vaikka fiksumpi olisi ehkä neulonut vaikka pipon. Meidän perheessä asuu kuitenkin ympärivuotinen jätskifani, joten suosio oli taattu.

2

Esittelyssä Prymin kässäherkut

*) Yhteistyössä: Prym

En oikein osaa kuvitella mukavampaa teemaa harmahtavan viikonlopun alkajaisiksi kuin käsityöt, lankaherkuttelu ja lajitovereiden kohtaamiset. Prymin tänään järjestämässä bloggaritapaamisessa tutustuimme mm. syksyn lankauutuuksiin ja erilaisiin kässäilyä helpottaviin vipstaakeleihin (mikähän niiden virallinen nimitys on...?) ja testailimme käsityötarvikkeita pienissä workshopeissa. 

Jollei Prym oli sinulle jostain syystä tuttu, niin kerrottakoon, että Suomen Prym on sen pää-Prymin tytäryhtiö. Yritys jälleenmyy isoa valikoimaa erilaisia käsityötarvikkeita ja lisäksi se tuo maahan mm. Shachensmayrin sekä Rowanin lankoja. 

Päällimmäisinä itselleni jäivät tapaamisesta mieleen mehevän herkulliset syksyn langat, eläinhahmolliset tupsusetit, miniatyyriristipistopohjat, taivuteltava yoga-puikko sekä näppärä neulojen säilytysrasia. Ja niin, kuparin sävyiset nepit ja kukkaron kehykset olivat myös tyylikäs uusi tuttavuus. Ohessa visuaalinen kooste Prymin uutuuksista.

16

Taimi - kesän luottomekko

Spontaani uimarantaretki, illallinen väreilevän kuumassa yössä tai päivä perheen kanssa Lintsillä. Luottomekko taipuu heittämällä oikeastaan mihin vaan. Se on juuri se vaatekappale, joka nykäistään päälle kosteana suoraan pyykkinarulta ja se, joka näyttää kohtalaisen kivalta tukalan kuuman retkipäivän jälkeenkin. 

Tämän kesän luottomekkoni on ollut ehdottomasti frillahihainen Mekkotehtaan Taimi (Suuri Käsityö). Se on malliltaan kivan rento, mutta kuitenkin riittävän siisti ja simppeli sopiakseen oikeastaan lähes minne tahansa.

Ommellisen Sikin sokin -digitrikoo on ollut Taimiin ihan täydellinen materiaali, sillä se on kuumaan kesään kivan ohut olematta kuitenkaan luiru. Se kuivuu nopeasti, eikä edes rypisty kovin helposti. Mekon ainoaksi miinukseksi mainittakoon sniiduilustani johtuva liian lyhyt helma. Ostin kangasta liian niukasti ja helma jäi auttamatta turhan lyhyeksi. Vähän olen miettinyt mekon lyhentämistä paidaksi. Saa nähdä.

31

Projektit pussiin ja passille kannet

Yhteistyössä: Husqvarna Viking Suomi

En enää nykyisin osaa kuvitella tilannetta, jossa lähtisin edes minille matkalle ilman käsityötä. Toisinaan puikot ja koukku jäävät matkan rientojen ajaksi nojailemaan yksinäisinä toisiinsa, mutta kotiin en niitä silti jättäisi. Pelkkä ajatuskin siitä, että inspiraation iskiessä ei käsityötä olisikaan ulottuvilla, tuottaa riipivää tuskaa. - Kuin virkkuukoukulla kaivelisi suoraan sydämestä.... Tai ainakin jotain sinnepäin.

Matkakäsitöitä varten halusin ommella näpsäkän projektipussukan. Mielessäni oli visio eväspussimaisesta ilmeestä. Sellainen syntyi kivasti nahkapaperista ja rullattavasta, tarrakiinnityksellä suljettavasta suuaukosta. Pussin kyljen koristelin nyöripaininjalalla kirjaillen. Ihan kaikkein helpoin materiaali tuo nahkapaperi ei nyöripaininjalalle ollut, mutta taipui se kuitenkin jonkinmoiseksi tekstiksi. 

Koska monimerkitykselliset sisällöt ovat suosikkejani, halusin sellaisen pussukkaanikin: ainahan kässähommissakin ollaa matkalla jonnekin ja yleensä matkaliput uuteen kohteeseen on jo tilattu ennen kuin on saavutettu ensimmäistäkään päätepysäkkiä.

Projektipussin lisäksi ompelin matkateeman hengessä myös passilleni uudet kannet korkkikankaasta ja nahkapaperista. - Tokihan kässäihmisen nyt tulee erottua jotenkin muista matkustajista.

30