En ole aamuihminen. Joku voisi sanoa, että entäpä, jos
kävisit nukkumaan hivenen aikaisemmin. Ei auta. Tai toki sen verran, että saatan
miltei tuntea olevani elossa. Ei kuitenkaan sen enempää. Ihailen ihmisiä, jotka
pystyvät kertomaan, kuinka ihastuttavalta nouseva aurinko näyttääkään tuossa
viiden-kuuden aikaan aamusta. En tiedä, mistä he puhuvat. Tai on minulla
aavistus ja etäinen muisto joiltain ulkomaanmatkojen lähtöhetkiltä, jolloin
lento on lähtenyt aamuva
rhaisella.
En tunne aamuisin itseäni pääsääntöisesti ikinä
viehättäväksi. En hypähdä ylös vuoteesta, vaan raahaudun eteenpäin. Olo on
nuutunut ja jos yritän hymyillä (mitä ei kyllä aamuisin juuri tapahdu), kasvoni tuntuvat kummallisen jähmeiltä: aivan kuin joku olisi vetänyt rullallisen teippiä ilmelihaksiini yön aikana.
Tarvitsen yleensä vähintään puoli tuntia, jotta kykenen
minkäänlaiseen kommunikaatioon. Lasten myötä olen toki joutunut sopeutumaan siihen, että aamullakin on oltava edes jotakuinkin läsnä ja murahtelun sijaan
on kyettävä suoltamaan suustaan ulos sanojen tapaisia. Ja toisaalta
paras aamuäreyden taltuttaja on juurikin se tukka pörrössä, pehmolelu kainalossaan
kainaloon kiepsahtava, unentuoksuinen lapsi.
Olen haaveillut jo pitkään kylpytakista. Sellaisesta, joka saisi tuntemaan oloni arkiaamuinakin edes jokseenkin ihanaksi. Kivasta ja tyylikkäästä kylpytakista, jonka voisi sipaista ylleen aamusuihkun jälkeen ja joka päällä
voisi hörppiä kahvia huolettoman kiireettömästi (kunnes tulee katsoneeksi kelloa...). Kylpytakista, jonka voisin vetää
ylleni kiireisen työpäivän jälkeen: levittelisin kasvoille naamion, lakkaisin
kynnet. Tuntisin arjen vilskeenkin keskellä omat ääriviivani. Muistaisin minut.
Koska se on tärkeää. Ihan suunnattoman tärkeää. Paitsi itselleni, myös
ihmisille elämässäni. Etten katoa ja anna arjen nielaista.
Kun viime kesänä matkustimme perheemme kanssa Turkkiin viikon lomalle, ostin kotiin tuomiseksi kasan eri värisiä hamam-pyyhkeitä. Ostin niitä muutaman ylimääräisen, sillä olin jo aiemmin pohtinut, että hamam-pyyhkeestä saisi tosi kivan kylpytakin. Ja niin siitä saikin. Yksi pyyhe riitti mainiosti kylpytakkiin ja siitä tuli juuri sellainen kuin halusin: arkiaamujeni ja -iltojeni sulostuttaja.