Rakas lapsuudenystäväni täytti 40 vuotta. Mietin pitkään ja hartaasti, mitä antaisin hänelle lahjaksi. Koska hän on täysverinen Retro Lover ja kierrätysajatuksen kannattaja, ajattelin, että jotain tuohon ajatusmaailmaan istuvaa haluaisin hänelle antaa. Laukku tuntui jotenkin mukavalta idealta ja kuin tilauksesta, kaapistani löytyi edesmenneen ompelijatar mummoni kangasjäämistöihin kuuluva iso palanen aitoa 1970-luvun puuvillakangasta. Laukun vuori on kierrätyskangasta. Loppuosan kankaasta annoin synttärisankarille, koska hän on itsekin ompelijanaisia. Niin juu, laukun mallin ja kaavan löysin löysin jostain netin syövereistä Pinterestin kautta, mutta arvatkaapa vain onko linkki enää tallella. Soriii.
Näkymiä parvekepuutarhasta
2. syyskuuta 2014
Tänäkin kesänä mieheni teki meille ihastuttavan parvekepuutarhan. Mukaan mahtui sekä syötävää, katseltavaa että haisteltavaa. Osa sadosta kypsyy edelleen. Puutarha näytti ihanalta kirkkaassa auringonpaisteessa. Erityisesti pidin siitä kuitenkin elokuun lämpiminä kesäöinä, jolloin toisinaan sytyttelin parvekkeelle kynttilöitä. Viereisiltä parvekkeilta kuului erimaalaisten naapuriemme vaimeita keskustelun ääniä. Kaikkialla tuoksui ja pienen pöytäryhmämme ääressä istuessa tuntui kuin olisi istunut vehreässä lehtimajassa.
Ohessa poimintoja parvekkemme kivoimmista jutuista.
Mansikat. Että joku on oikeasti nyt kehittänyt lajikkeen, joka maistuu täydellisesti metsämansikoille! - Suloisen makuisia ja hauskan puikulan muotoisia.
Ruusupavut. Näitä meillä on ollut parvekkeella ainakin parina vuotena. Ne kasvavat todella nopeasti ja köynnösmäisinä niistä saa helposti kivan viherseinän tai -katon. Niin ja papuja voi siis myös syödä.
Chili chilissimo! Sadonkorjuuta odotellaan vielä.
Kurkut. - Parhaita koskaan maistamiani kurkkuja! En ole ikinä aiemmin tiennyt, että kurkku voi maistua makealle. Näistäkin näyttää putkahtelevan edelleen uusia yksilöitä.
Tomaatit. Se kyllä aina yllättää kuinka myöhään tomaatit kypsyvät. Vasta nyt alkavat punertumaan. Näitäkään emme ole siis vielä päässeet maistelemaan.
Tämän kesän ehdoton suosikkimme: tuoksubasilika. Huumaavan ihana tuoksu! Valitettavasti kasvi on kuitenkin syötäväksi kelpaamaton.
Vierailija chilipuskassa.
Ruusupapujen ja tomaattien koti.
Sisustuksen puolesta emme tänä kesänä tehneet mitään mullistavaa. Eurokankaasta hankin pari farkkukankaasta tehtyä räsymattoa ja talonyhtiömme kierrätyshuoneesta bongasin etualalla näkyvän metallisen jakkaran. Sen istuinosa oli pahasti kulahtanut, joten revin sen irti ja vaihdoin tilalle farkkukankaan.
Pilvenpiirtäjiä syystaivaan alla
"Ai onks tää mulle? Mä luulin et tää on isille. Wau!" Kommentista voisi päätellä ekaluokkalaisen tykästyneen uuteen paitaansa. Paita on taas toteutettu "jotain uutta, jotain vanhaa" -ideologialla. Valkoinen puuvillatrikoo on Marimekon. Hihat ja etumuksen tekstipainotteinen kuva saksittu talteen isoveljelle pieneksi käyneestä paidasta. Pilvenpiirtäjät tussailin taustalle tekstiilitussilla.
Olisin halunnut piirtää rakennukset teräväkärkisellä ja pikimustalla tussilla. Sellaista ei nyt vain ollut ulottuvilla, niin piti tyytyä tuohon jo hivenen liian käytettyyn tussiin. Voi olla, että piirtelen vielä päälle uudella tussilla jossain kohtaa. Mut menköön nyt väliaikaisesti ainakin.
By the way: onnistuin silittämään ja ompelemaan kuvan aavistuksen vinkkeliin. No, onneksi tuon ikäiset eivät ole kovin paljoa paikoillaan, niin eipä sitä juuri käytössä huomaa. :) Onkos muuten teillä muilla vaikeuksia saada ala-asteikäisiä poikia pukemaan kesän jälkeen syksyn viiletessä päälleen jotain muutakin kuin T-paita....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Sisällön tarjoaa Blogger.