Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Tee lapsen kanssa

Tee lapsen kanssa
Kototekoja lapsille

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

HYVÄSTI PITKÄAIKAINEN OMPELUKAVERINI, TERVETULOA UUSI!


husqvarna viking opal 650
Yhteistyössä: Husqvarna Viking

Hyvä parisuhde on korvaamaton. Sen tukijalkoja ovat luottamus ja usko siihen, että yhdessä mennään läpi vaikka harmaan kiven. Kaikki ompelua harrastavat ymmärtävät, että tämä kuvaus istuu täydellisesti paitsi ihmispartneriin, myös ompelukoneeseen. Parhaimmillaan. Pahimmillaan suhde on epävakaa ja niin arvaamaton, että sitä olisi valmis heivaamaan partnerinsa kaaressa ulos ikkunasta.

Ompeluvuosieni aikana olen saanut nauttia hyvistä ompelukumppaneista ja myös niistä vähemmän hyvistä. - Viimeiset reilut kaksi vuotta suorastaan loistavasta. Tässä loppuvuodesta kuitenkin päätin hyvästellä kumppanini eli Husqvarna Viking Opal 650:n, joka on ollut käytössäni bloginäkyvyyttä vastaan. Husqvarna Viking -yhteistyön myötä sain nimittäin käyttööni loppuvuodesta uuden ompelukoneen ja minulla ei yksinkertaisesti ole tiloja kolmen koneen säilyttämiseen. Varakoneena minulla on kuitenkin edelleen vanha, blogiyhteistyötä edeltänyt koneeni. 

Olen pikkuisen kiintyväistä ihmissorttia ja siksi luopuminen tuntui hetkellisesti siltä kuin olisin hyvästellyt ihmiskumppanin. Eilen kasasin yhteen blogini vuoden kokonaisuudessaan. Näin vuoden lopussa halusin vetää vielä yhteen yhteistyövuoteni Opalin kanssa. Tähän kohtaan sitten taustalle nostalgissävytteistä musiikkia, hidastettuja liikkeitä, kuplivaa naurua, lempeitä katseita, saippuakuplia, halauksia, kullankeltaista aurinkoa, hymyjä läpi kyynelten, muutamia tuskaisia vihan hetkiä ja lopuksi vielä haikeat jäähyväiset kyynel silmäkulmassa kimmeltäen. 😉
 
Toivon, että tästä koosteesta on sinun ompeluusi hyötyä ja iloa. Olipa muuten hauska kurkata taakse päin jo ihan jo senkin vuoksi, että ajankulu näkyy myös kuvissa esiintyvissä lapsissamme – ja vähemmän mairittelevasti myös itsessäni (kröhöm… mm. muutamat lisäkilot). No, semmoista se on. Elämä.

2

Kototeko-blogin vuosi 2017

käsityöharrastaminen


Vuosi 2017 oli blogini viisivuotissynttärivuosi ja samalla myös muutosten vuosi. Vuoden aikana blogini laajeni käsityöblogista käsityökeskeiseksi kotoilublogiksi. Mukaan teemavalikoimaan tulivat käsitöiden kylkeen hemmottelu, herkuttelu ja kodin DIY-jutut. Pääpainopiste on kuitenkin koko ajan ollut käsitöissä. Tämän vuoden aikana blogiini on kertynyt myös iso määrä ohjeita, sillä haluan paitsi inspiroida, tarjota teille lukijoilleni myös tekemisen kannalta varsin oleellisen osan eli ohjeet.

Kesäaikaan innostuin edellisen kesän tapaan villiyrtteilystä. Leivoin mm. voikukkakakkua ja tein horsmankukkamehua. Kauneidenhoitoon liittyen testasin luonnon ja keittiön kaappien antimia: yksi vuoden suosituimmista postauksistani oli tumman tukan sävytys kahvilla.

Keväällä sain kunnian osallistua suureen vaikuttajamarkkinoinnin tapahtumaan, Ping Helsingin Business Festivaliin Content Guruna. Meitä kässäbloggareita siellä taisi olla itseni lisäksi ainoastaan kaksi: Mehukekkereiden Veera ja Muita ihania Tiina.

Alkusyksystä totesin, että myös käsityöharrastaja tarvitsee liikuntaa ja starttasin Vastaisku ankeudelle -blogin Jennyn tsemppaamana @Kuntoteko-projektini, jota on voinut seurata samaisella nimellä Instagramissa. Ylpeydellä on todettava, että olen pysynyt tavoitteessani ja liikuntaa harrastan nykyisin säännöllisesti ja vähintään kolme kertaa viikossa. Projektiani on virallisesti jäljellä nyt enää pari kuukautta, mutta uskon ja toivon, että liikunta jää elämämääni pysyvästi. Suurin oivallukseni siihen liittyen on ollut, että liikunta ei ole mistään pois: lisääntyneen energiamäärän ansiosta olen ehtinyt kässäilemään ihan entiseen tapaan. - Suosittelen lämpimästi liikunnan integrointia kässäharrastajien elämään.

Vuoden aikana olen saanut tehdä blogiyhteistöitä useiden käsityöalan yritysten kanssa: mm. Nokian Neulomon, Noshin, Almandinin, Kikapin, Eurokankaan sekä pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Husqvarna Vikingin kanssa.

Tänä vuonna päästin teidät myös kurkistamaan käsityöbloggauksen kulissien taakse raportoimalla viikon ajan tätä työmäärältään lähes sivutyön laajuista harrastustani. Syksyllä kerroin teille myös näkemyksistäni liittyen blogiyhteistöihin: kerroin avoimesti, miksi teen niitä ja mitä niistä hyödyn.

Vuoden ehdottomasti merkittävin juttu ajoittui marraskuuhun, jolloin sain kuulla, että saan kustannussopimuksen käsityökirjasta. Se on ollut unelmani jo pitkään, mutta vasta tänä syksynä minulla oli rohkeutta ottaa ensimmäiset askeleet sen suuntaan.

Vuoden 2018 alkupuoli tuleekin vierähtämään minulla pääosin kirjan tekemisen parissa. Blogia teen sen, minkä järjellisesti ehdin. Tässä kuitenkin teille nyt koostetta ja luettavaa vaikka vielä alkuvuodeksikin. Jaottelin sisältöjä blogini teemojen mukaisesti. Omiksi kohdakseen nostin vielä erikseen käsityöohjeet, kirja- ja lehtiarvostelut sekä kuulemma tyyliltään "kototekomaiset" eli kantaa ottavat ja / tai hauskat, hyvin sisältöpainotteiset käsityöharrastamiseen liittyvät postaukset. Lukuiloa!


19

Peikonlehtimekko, ohje upotettuihin taskuihin

kikapin kankaasta mekko
Yhteistyössä: Kikapi

Tässä minä istun koneen ääressä ja mietin, että onneksi vietämme joulun vanhempieni ja sukulaisteni luona. Hyvin korrekti anoppikin totesi tänään tytärtämme hoitoon hakiessaan, että ohhoh, ette sitten oo tehneet joulusiivousta. No, ei olla ei. Joulukoristeita on ja ihan puhdasta kyllä, mutta tämä sotkun määrä! - Eikä sitä ainakaan vähennä keittiöön sijoittuva ompelupajani.

En edes aikonut ommella tehdä tänä vuonna itse joululahjoja, mutta yhtäkkiä vain huomasin istuvani ompelukoneen ääressä. Minulle kyllä sopii parhaiten sellainen joulun tekeminen, että tehdään, jos ehditään. Nyt ehdin, niin tein. Sillä tavoin välttyy stressiltä. Sotkulta ei kylläkään. Toisaalta onhan tässä vielä ainakin tämä ilta aikaa siivota...

Muutamien joululahjojen lisäksi päätin ommella itselleni rennon mekon, jossa kelpaa myös kyläillä joulun aikaan. Jo jokunen aika sitten sain Kikapilta koeommeltavaksi tämän ihastuttavan Peikonlehti-joustocollegen. Visio mekosta oli selvä heti alkumetreiltä: eteen upotetut taskut ja yläreunaan tuollainen viilto. Kuosillisten kankaiden jujut pidän mielelläni yksinkertaisina, jotta kuosi pääsee oikeuksiinsa.
9

Posliinitusseilla koristellut glögimukit + vinkit posliinitussien käyttöön

posliinitusseilla koristellut joulumukit

Mikä mielestäsi on paras resepti joulustressin minimoimiseen: huolella laaditut to do -listat, jouluvalmistelujen aloittaminen heinäkuussa vai yksinkertaisesti vain rento asenne? Omalta kohdaltani on todettava, että jälkimmäinen – yhdistettynä autuaaseen tietämättömyyteen. 

Tällä viikolla koin pienen järkytyksen sekaisen herätyksen tajutessani, että joulu on todellakin jo ensi viikolla! Jotenkin olin onnistunut elämään, jälleen kerran, tietämättömyyden koteloimassa huolettomuuden tilassa: onhan tässä vielä aikaa vaikka kuinka. No, eipä ole ei. Eikä tässä kohtaa ole enää aikaa stressillekään, joten mitäpä turhia.

Toisaalta eipä tässä nyt mitään katastrofaalista ole tapahtunut. Kuten blogistanikin näkyy: joulukoristeita on tehty jo useana vuonna niin paljon, että niillä koristelisi useammankin kodin. Omatekoisia lahjoja en tänä vuonna anna kovinkaan montaa. Vaikka se olisikin ihan äärettömän ihanaa, olen tässä vuosien varrella oppinut säästämään itseäni. Teen itse ja hösään joulun eteen juuri sen verran kuin se tässä muun elämän ohessa on järjissään säilymisen puitteissa mahdollista. Se, mitä en ehdi, saa jäädä. 
10

Sydänsadetta vanhasta nahkatakista + ohje

sydänsadetta
Pieneen kotiin ei joulu mahdu suurieleisesti. Jos joka paikkaan ripustellaan ja pystytetään joulukoristuksia, alkaa koti helposti muistuttamaan sirkusta. Meidän perheen luontaiseen sirkukseen en kaipaa yhtäkään lisäelementtiä tuon seikan alleviivaajaksi. Siksi pyrin pitämään koristelun jokseenkin kohtuullisena ja koska nykyisin koristelen joulua kotiimme jo marraskuun puolella, ehdin myös vaihtelemaan koristeita. Yksi suosikkijutuistani on seinälle ripustettavat koristeet. - Ne eivät nimittäin vie tilaa pois miltään tai kuormita esteettisesti pöytiä ja muita tasoja.

Tämän Sydänsateeksi nimeämäni koristeen tein kierrättämällä vanhan nahkatakin. Takki kuului alunperin mieheni äidin keväällä pois nukkuneelle puolisolle. Kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä pidän erityisesti siitä, jos hyödynnettävät materiaalit liittyvät tuntemaani ihmiseen tai johonkin mukavaan ajanjaksoon elämässä. Materiaalien kierrättämisen myötä pieni palanen mennyttä pysyy  mukana elämässä.

Sydänsateen materiaaliksi sopii nahkan lisäksi hyvin esimerkiksi huopa tai vaikka korkkikangas. Sydämet on pujotettu nahkanaruihin sydämiin leikatuista lovista. Tämä mahdollistaa sydämien liikuttelun naruissa ja asettelun fiksailun tai vaikka muuttamisen ihan toisenlaiseksi.


14

Kaikki paketissa



kaikki paketissa -kirja
Tämä postaus on osa Käsityöblogien yhteistä joulukalenteria. Eilisestä luukusta löytyivät Jotain uutta, jotain vanhaa, käsintehtyä ja kaunista -blogin ihastuttavat virkatut pakettikoristeet. Huomisesta luukusta vastaa Kangaskorjaamolla-blogi.

Joka ikinen vuosi jo joulukuun alussa Instagramiin alkaa valua kuvia toinen toistaan kauniimmin paketoiduista joululahjoista. Hyvissä ajoin -ihmiset siellä viimeistelevät hyvissä ajoin tekemiään ja hankkimiaan joululahjoja. Tässä kohtaa minä yritän uskotella itselleni, että kuvien täytyy olla fiilistelyä edellisiltä jouluilta. – Ei kai kukaan nyt ihan oikeasti paketoi joululahjoja vielä joulukuun alussa! Eihän… 

Sitä vartenhan on joululahjavalvojaiset. Jouluaattoa edeltävä ilta ja yö. Ja se kuuluisa viimehetken paniikki, jolloin ei estetiikalle ole sijaa, kun pakettia syntyy liukuhihnalta. Paketin päädyt nopeasti rullalle ja teippiä pintaan. Ripeät narun kiharrukset ja seuraava. Viimeisiin paketteihin ei jaksa enää tehdä edes pakettikortteja. Tussilla vain nimeä suoraan paketin kylkeen. 

Toisaalta. Voisihan sen tehdä toisinkin. Ja toiset myös tekevät. Kuten Kaikki paketissa -blogin Jani ja Aleksi, joiden Kaikki paketissa -kirjasta halusin arvostelukappaleen juuri edellä mainituista syistä. Toki muutenkin, sillä olen seurannut heidän blogiaan jo usean vuoden ajan. Meidän hätäisten ja ehkä vähän tumpeloidenkin paketoijien pelastusrengas on nyt siis tässä: Jani Koskisen ja Aleksi Lindbergin Kaikki paketissa, olkaapas hyvät!
8

Korkkikankaasta ommeltu iltalaukku ja korvakorut + paljastuksia tulevasta

korkkikankaasta ommeltu laukku

Tämänhetkiset käsityöharrastajan trendimateriaalit ovat ehdottomasti vegaaninahka, Snap Pap ja korkkikangas. Ommeltava korkkikangas on ollut to do -listallani jo todella pitkään. Muutama viikko sitten kävin viimein ostamassa askartelukaupasta palasen korkkikangasta. Halusin tehdä työpaikan pikkujouluihin korkkikankaisen pikkulaukun. Korkkikangas osoittautui niin kivaksi ja inspiroivaksi materiaaliksi, että surautin siitä samatien myös korvakorut laukun pariksi.

Korkkikankaasta tuli saman tien suosikkini. Sen työstäminen on helppoa ja se näyttää äärimmäisen tyylikkäältä jo ihan sellaisenaan. Itse innostuin kuitenkin yhdistämään korkkikankaaseen värikästä kangasta, joka on kierrätetty vanhasta, venäläishenkisestä villaneuloksisesta huivista. Kombinaatio toimii mielestäni äärimmäisen hyvin. – Musta mekko, kengät ja korkkikangas kun kaipasivat mielestäni ehdottomasti pientä väriläiskää.
32

Käsityöharrastaja: osta työtä Suomeen!



nokian neulomoJoulukuun ensimmäinen. Niin odotettu. - Tuo ensimmäisen luukun jännittävä aamu. Monessa blogissakin joulukuun ensimmäinen tarkoittaa alkua lähes kuukauden mittaiselle kalenterirupeamalle. Tuttuun tapaan Kototeko-blogissa ei julkaista joulukalenteria tänäkään vuonna.

Tänään, joulukuun ensimmäisenä haluan kuitenkin raottaa luukkua, jonka avaaminen tuo jouluilon huomattavan paljon isommalle joukolle kuin itselle ja sille omalle lähipiirille. Tänään vietetään nimittäin ”Osta työtä Suomeen” -päivää. Siihen liittyen halusin sanoa minäkin sanasen.

Kun kuutisen vuotta sitten koin käsityöharrastamiseni renesanssin, hujahti vuosi tai pari ihan vain lajin ihanuudesta hurmioituneena. Vähitellen aloin kiinnostumaan pukeutumisen eettisyydestä ja ekologisuudesta. Ahmin läpi Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan ja katselin sydän verta vuotaen dokumentin toisensa perään täysin epäinhimillisistä työolosuhteista vaatetehtaissa ympäri maailman. 

Halusin oppia pukeutumaan ja kuluttamaan järkevästi, eettisesti ja kestävästi.
Opettelin ja opin paljon materiaalituntemusta. Halusin tietää, mikä kestää käytössä, mikä ei. Halusin myös ymmärtää, mitkä pukeutumistyylit ja vaatemallit sopivat minulle, jotta välttäisin hutihankinnat. Yhdessä vaiheessa ompelin todella paljon kierrätysmateriaaleista. Nykyisin vähemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä olisin hylännyt ekologiset periaatteeni. 

Olen tarkka ja kriittinen ostaja. Yhtäkään kaupan vaatetta en osta ilman, että tunnustelen materiaalin laatua ja joustavien vaatteiden kohdalla palautuvuutta. Poikkeuksetta kurkistan vaatteen sisään ja kaivelen esiin materiaalitiedot. Akryylin ja polyesterin dominanssi saa minut käännähtämään kannollani. 
 
Ekologisuuden ja eettisyyden lisäksi minulle merkitsee se, kuka tuotetta tai materiaalia hankkiessani käärii rahat. Blogiani pidempään seuranneet jo tietävätkin, että arvostan suuresti yrittäjyyttä ja kotimaisuutta. – Sitä, että ostamalla tuotteen tai palvelun, tiedän oston hyödyttävän kotimaamme asukkeja: yrittäjiä, yrityksen työntekijöitä ja kotimaahan maksettavien verojen kautta meitä kaikkia.
6
Sisällön tarjoaa Blogger.