Naisten vaatteet

Naisten vaatteet
Naisille

lasten vaatekaappiin

lasten vaatekaappiin
Lapsille

Kotiin

Kotiin
Kotiin

Dreaming of Summertime...

 
Tästä se taas lähtee. Kevätkylvöt on aloitettu. Multapurkkeihin on istutettu jo paprikaa, tomaattia, mansikoita, ruusupapuja ja laventeleita. Tässä projektissa minä tosin olen todennäköisesti tänäkin vuonna dokumentoijan ja nautiskelijan roolissa, sillä meillä istutus- ja kasvatushommat hoitavat pääosin mieheni yhdessä 7-vuotiaan poikamme kanssa. Koska multapurkkeissa ei niin paljon ole silmäniloa, palaan nyt muistoissa parin vuoden taakse. Silloin parvekkeemme oli mielestäni parhaimmillaan. Koko kokonaisuus toteutettiin täysin fiilispohjalta, mutta lopputulos oli mitä ihastuttavin. 

Kutsuimme parvekettamme italialaiseksi ravintolaksi. Sinne köynnösten katveeseen roudasimme lounastarpeet harva se päivä. Pöytänä toimi talonyhtiömme kierrätyshuoneesta roudattu pieni, keikkuva pöytä, jonka olin maalannut ja koristellut. Samoin tuolit olivat peräisin kierrätyshuoneesta. Viime kesänä ostimme parvekkeelle ihan oikeat "aikuisten" kalusteet, mutta huvittavaa kyllä, meistä kukaan ei lopulta pitänyt niistä. Niissä oli niin paljon kylmempi olemus kun näissä vanhoissa. Täksi kesäksi haemme kalusteet varmastikin kirpputorilta. Ajanpatina saa näkyä. 

Tomaatit kypsyivät vasta aivan loppukesästä.

Kaikkein suurimman sadon saimme köynnöspavuista. Niitä tuli ihan hirmuisesti. 
Ehkä jopa vähän liikaakin, koska viimeiset heitin pakkasesta pois ennen viime joulua. Ja kyseessä oli siis toissavuoden sato.

Minulta ei kannata kysyä, mitä kukkia nämä ovat. Kauniita - se riittää minulle. 
Villi veikkaukseni on hajuherne.



 
Ensi kesää odotellessa ja kasvun ihmeitä seuratessa,

Sanna









0

Behind the Scenes...

On ompeluprojekteja, jotka sujuvat alusta loppuun saakka yhtä kevyesti ja mutkattomasti kuin hengittäminen. - Tämä projekti ei todellakaan kuulunut siihen kastiin.

Mieheni bändin ensimmäinen keikka oli lähestymässä. "Joo, kyllä minä voin ommella sulle sen esiintymisasun, vaikka vauva olisikin jo syntynyt" - Siinäpä ne, pahaa enteilleet sanat...

 Alle kuukauden ikäinen vauva, jolla ei todellakaan ollut vielä minkäänsortin rytmiä veressään: ei uni-, syöttö-, saatikka goottihenkistä rytmiä. Ja siihen päälle lisätään parantumaton tapani aloittaa kaikki projektit viimetipassa. Ja katastrofin viimeisteli roppakaupalla epävarmuutta aiheuttanut kaavattomuus. - Ottobressa ja Käsityökerho-lehdessä kun harvemmin julkaistaan goottihenkisen bändin esiintymisasujen kaavoja. - Tai ehkä minulta on vain jäänyt ostamatta juuri se kyseinen numero...

Tämä ompelijatar ei todellakaan ollut mikään herttainen kodinhengetär tämän projektin aikana... Vannoimme moneen kertaan molemmat, sekä mieheni että minä, että tämä saa olla viimeinen yhteinen vaateprojekti. No, tuskinpa on, mutta siltä silloin kyllä tuntui. Valmista kuitenkin lopulta tuli: jopa keikkaa edeltäneenä iltana. Ja kuinka se sitten onnistui? - Väittäisinpä, että jossain vaiheessa täysin epätoivoiselta tuntuneen projektin pelastajana toimi mielikuvitukseni.

Juuri, kun olo oli kaikkein epävarmin ja tunsin, että tästä ei todellakaan tule ikinä valmista tai ainakaan kelvollista, päätinkin kuvitella itseni maailmanluokan huippudesigneriksi. Yhtäkkiä en enää ollutkaan ajan ja vauvan syöttöhetkien kanssa kilpajuoksulla ollut perheenäiti, vaan Project Runnawayn supercool suunnittelija. - Tottunein ottein saksin kankaita, silittelin saumoja auki ja jopa tapa, jolla ohjasin kangasta ompelukoneen paininjalan alla, oli yhtäkkiä varma ja vakaa. Kiirehän minulla siinäkin tilanteessa oli, sillä pian yksi ohjelman tuomareista tulisi alustavalle tarkastuskierrokselle. Kotvanen sen jälkeen mallini astelisi luomukseni yllään Heidi Klumin ja koko juryn tuomaroitavaksi... Bling! Makuuhuoneesta kuuluu
 vauvan vaativa itku. Herään todellisuuteen... Mutta todellisuudessakin asu on tullut valmiiksi! Ou jee.


Ohessa muutama otos asun yläosasta, jonka suunnittelin pääosin itse. Alaosa oli melko samantyyppinen kuin edellisessä esiintymisasussa. - Tämä tosin materiaaliltaan ja tyyliltään enemmän Japanihenkinen. Ihan täysin tyytyväisiä emme kyllä kumpikaan olleet lopputuloksen istuvuuteen, mutta eipä tuosta nyt ihan huonokaan tullut.

Mitä tästä opimme? - Mikäli ommel ei kulje, muista Heidi Klum! :)

Ja jos haluat kurkata tätä asua in action, ni täältä pesee!




0
Sisällön tarjoaa Blogger.