Naisten vaatteet

Naisten vaatteet
Naisille

lasten vaatekaappiin

lasten vaatekaappiin
Lapsille

Kotiin

Kotiin
Kotiin

JÄÄDYTETYT BANAANIVENEET KEVÄÄN HERKKUHETKIIN

Jos minun pitäisi valita kuukausi, johon pukeutuisin mieluiten, se olisi ehdottomasti toukokuu: saisin katsella lähietäisyydeltä terävänä piirtyviä kevään ensimmäisiä ruohonkorsia, koskettaa intensiivisen kirkasta vihreyttä ja huumaantua elämään heräävän maan tuoksusta. Toukokuuhun pukeutuneena ottaisin taatusti muutaman tanssiaskeleenkin. Jos voisin valita, ottaisin pukuni osaksi myös äänimaiseman. Niiden perinteisten linnunlaulujen lisäksi ottaisin mukaan äänet kotimme toukokuiselta parvekkeelta, joka sijaitsee maamme monikulttuurisimmalla alueella.AAMUPÄIVÄ: Häikäisevän kaunis aamu. Ilmassa on vielä henkäys yön kosteutta. Kahvi kupissani ei jäähdy, sillä auringonpaiste on tänä aamuna lämmin ja vahva. Naapuriparvekkeen avonaisesta ovesta kaikuvat vaimeasti venäjänkieliset uutiset. Parvekkeiden alle avautuvalla pihalla turkkilainen äiti paimentaa kahta lastaan kohti päiväkotia. Virolaiset huoltoyhtiön miehet asentavat uutta pyöräkatosta. Laahustavat askeleet. - Katsomattakin tiedän, että ne kuuluvat jollekin talonyhtiömme eläkeikäisistä somalirouvista. Vanhempien somalirouvien askeleet ovat aina kiireettömät, raskaat ja toisinaan aavistuksen alakuloiset.

ILTAPÄIVÄ: Koulusta palaavien lasten äänet. Somalipojat jäävät pihalle leikkimään. Pikkuhiljaa pihalle kerääntyy muitakin lapsia. Ryhmä virolaisia äitejä istuskelee penkillä nauttimassa auringonpaisteesta lasten leikkiessä hiekkalaatikolla. Irakilainen perheenäiti komentaa pihalla leikkivää lastaan parvekkeelta käsin. Alakerran somaliperhe saapuu kauppareissultaan. Toinen somalirouva huutelee kaupasta palaavaa naista avukseen pyykkituvalle. Jostain kauempaa kuuluu itämaisia säveliä. Joku laulaa musiikin päälle.

ILTA: Piha on täynnä lapsia. - Virolaisia, somalialaisia, muutama irakilainen ja suomalaisiakin. Välillä otetaan yhteen. Sitten ollaan taas kavereita. "Hei, aletaanks kirkkistä?" "Joo!" Kulttuurirajat ylittävä leikki alkaa. Hetken kuluttua joku lapsista kokee tuleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Taas huudetaan ja uhotaan. Mieheni komentaa parvekkeeltamme käsin muutamaa poikaa siistimään suunsa. Sitten leikki jatkuu taas. Ilta alkaa hämärtyä. Piha hiljenee. Laulurastas pitää minulle iltateeseuraa. 
Nyt, kun toukokuu hellii meitä näin ihanan kesäisillä ilmoilla, ajattelin keksiä teille ja meille jotain ilmastoon sopivaa herkuteltavaa. - Sellaista, mitä olisi mahtava nautiskella parvekkeella tai omassa kotipuutarhassa. Auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta, on ihana kantaa pöytään lämpimän päivän vilvoitukseksi tarjottimellinen suussa sulavia, jäädytettyjä banaaneja. En oikein edes tiedä, mistä tämä idea syntyi, mutta jostain se vain tupsahti. Banaani ja vanilja ovat mielestäni ihan lyömätön yhdistelmä. Päälle vielä pikkuisen rouhittua suklaata, niin ah ja voih! Nämä sopisivat mainiosti myös lasten synttäreiden herkuksi. 

Pyysin tytärtämme kuviin mukaan käsiksi. "Maistat vain pikkuisen, koska kohta syödään. Saat sitten ruoan jälkeen lisää." - Arvaatte varmaan, ettei ollut ihan helppoa keskeyttää syömistä...


Idea käy varmasti selväksi näistä kuvistakin. Määristä sen verran, että itse käytin tähän kolme banaania ja noin 3/4 purkkia vaniljakastiketta. Surautin seoksen tasaiseksi blenderillä. Mikäli haluat rouheamman lopputuloksen, voit survoa banaanit vaikka haarukalla. Lopuksi raastoin pinnalle pikkuisen suklaata. Lopuksi laitoin banaanit pakastimeen, jossa saivat jäätyä parisen tuntia. Aika riippuu toki siitä, kuinka kylmä pakastin on. - Kannattaa aina välillä kokeilla, ovatko jo jäätyneet. On myös makuasia, kuinka kovaksi haluat banaanit jäädyttää. Aika nopeasti kyllä sulavat ja ovat minusta parhaimillaann aavistuksen löysinä. HUOM! Älä pidä banaaneja liian pitkään pakastimessa, etteivät ne mustu rumiksi. 

Sitten vain herkuttelemaan! - Aurinkoista loppuviikkoa! 

P.S. Lähiaikoina tulossa postauksia myös ompelusta sekä henkilökohtaisesta Konmari-projektistani DIY-ihmisen kulmasta. Stay Tuned! :)


14 kommenttia

  1. Minäpä näytän tätä apukokeille. Luulen, että innostuvat kokkailemaan. Nykyisinkin banaanien kulutus on suurta, kun apukokit surauttelevat mielellään smoothieita ja paistelevat banaanilättyjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näytäpäs! Tää on kyl just kiva myös lasten tehtäväksi. 🙂

      Poista
  2. Lapsilla kulttuurirajojen ylittäminen tuntuu aina olevan jotenkin niin helppoa, muistan itsekin pienenä kun leikittiin porukalla vaikkei oikein osattu samaa kieltäkään, mutta kummasti vain kirkkikset ja hipat sujui!

    Jäähdytetyt banaaniveneet kuulostaa joltain niin ihanalta! Tykkään kaikesta banaanisesta, joten nää olis varmaan parhautta, tosin todennäköisesti lisäisin vielä hieman maapähkinävoita lisää, sillä se sopii banaanin kanssa kuin nenä päähän ;) Mahti-idea myös jättää banaanit kuoriinsa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Maapähkinävoi oiskin ihana lisä! Mä tykkäisin. Mut epäilen, et meidän lapset ei ehkä. Aikuisversiona ois just bueno. 👌

      Poista
  3. Todella hauska idea! :) Pakko kompata kyllä Jenniä, että itse heittäisin kanssa ihan vähänsen (tai sitten enemmänkin) maapähkinävoita mukaan. Täytyy pistää ohje korvan taakse, sillä meillä banaanit tuppaavat aina katoamaan kummankin nopeasti pöydältä vaikka meitä onkin "vain" kaksi aikuista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, täytyy kyl itsekin koklata tuolla Jennin lisällä noita. 🙂

      Poista
  4. Ihana idea! Menee kokeiluun :) kirjoitat ihanan tunnelmallisesti 😍

    VastaaPoista
  5. Ihana kertomus elämästä! Ja banaanitkin näyttävät herkullisilta :)

    Minttu, Kivempi blogi

    VastaaPoista
  6. Ihana kirjoitus, ihan silmissäni aistin tunnelman! Ja näitä banaaniveneitä on kokeiltava :) Aurinkoista kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kokeile ihmeessä ja sitä samaa sulle! 🌞

      Poista
  7. Onpa ihanan tunnelmallinen kirjoitus! <3 Ja kuvat ovat niin kauniit ja herkulliset!

    VastaaPoista

Jätä merkki käynnistäsi. Yksinpuhelu on tylsää... :)

Sisällön tarjoaa Blogger.