Pakottava tarve saada pikkutytöllemme mustavalkoraidalliset legginssit. Niiden pariksi haluaisin ommella jotain vaaleanpunaista ja söpöä. Marenkiefektin minimoimiseksi mustavalkoiset legginssit olisivat oiva valinta.Vaikka kotoa ei mustavalkoista kangasta löytynytkään, ei suunnitelma siihen tyssännyt. Lapsi päiväunille ja naks, naks hyvästit vanhalle paidalleni, jota en oikein ole ikinä osannut käyttää.
Näinhän ei virallisesti saisi koskaan tehdä, mut älkää kertoko kenellekään. Hsss.... teen näin aika usein eli en piirrä ollenkaan kaavaa, vaan hyödynnän törkeästi kivan mallista valmisvaatetta. Vaate vain nurinpäin ja kankaan päälle kaavaksi. Joustavat materiaalit antavat sen verran anteeksi, ettei pieni heitto haittaa.
Koska paidan pituudesta ei saanut ihan riittävän pitkiä suikaleita lahkeisiin, saksin loput tarvittavat hihoista ja ompelin kiinni.
Koska paidan pituudesta ei saanut ihan riittävän pitkiä suikaleita lahkeisiin, saksin loput tarvittavat hihoista ja ompelin kiinni.
Kankaiden liitoskohta ei oikeastaan juurikaan erottunut lahkeista, mutta koska halusin joka tapauksessa jonkun pienen jujun leggareihin, niin ompelin yhdyskohdan päälle saumasta saumaan ulottuvat rusetit.
- Todella yllättävä valinta tyttölapselle! ;)
Raitojen kohdistuksesta en nyt jaksanut juuri stressata. Ihan kivat näistä tuli ja kasvuvaraakin on vielä sopivasti. Seuraavaksi sitten se ylöosa. Niin joo, ja mikähän siinä onkin, että sitä niin helposti tulee vältelleeksi juuri sitä, mitä pitäisi tehdä. - Näin harrastusjutuissakin. Olen luvannut itselleni ja joukolle muita, että tämän alkuvuoden aikana ompelen nimenomaan itselleni. Tässä sitä ollaan taas. Kiinni jäin. No, ehtiihän sitä vielä...