Tämän idean olin keksinyt jo hyvissä ajoin ennen äitienpäivää. Ideana oli siis toteuttaa sisustustyynynpäällinen, jota koristaisivat lastemme sivuprofiilit. Alunperin ajattelin, että olisin piirtänyt kummastakin lapsesta ensin varjokuvat. Koska nuorempi lapsista on vasta seitsemän kuukauden ikäinen, tajusin tehtävän mahdottomuuden: pää tuskin pysyisi paikoillaan sekuntia kauempaa. Niinpä otin kummastakin lapsesta sivuprofiilikuvat, jotka piirsin kaavapaperille käyttäen tietokoneen näyttöä ikäänkuin valopöytänä. - Tekniikka, jota hyödynnän erittäin usein, koska meillä ei ole printteriä.
Kaavapaperille piirretyt sivuprofiilit aseteltuina kankaan päälle. Kankaana käytin mustaa vuorisilkkiä.
Vuorisilkin taakse silitin kaksipuoleista liimaharsoa. Hahmon leikkaaminen oli tässä vaiheessa erittäin helppoa, koska materiaali oli mukavan jämäkkää kovikekankaan ansiosta.
Valmiiksi leikatut hahmot aseteltuina tyynynpäällisen päälle. Kankaan taakse laitoin vielä irtirevittävää tukikangasta. Tässä applikointivaiheessa piti hivenen skarpata, jotta kuvat tulivat ommelluiksi tyynyliinan oikealle puolelle. Liinan päärmeet olin omellut tässä vaiheessa jo valmiiksi, samoin silittänyt taitokset, jotta näin mihin kohtaan kuvat tulisi asetella. Tyynynpäällisen ompelin
Hääräämö-nimisen blogin ohjeella. Tosi helppo ohje. Tämä olikin itseasiassa elämäni ensimmäinen kerta, kun ompelin sisustustyynynpäällisen, jota en ommellut suoraan tyynyn päälle. Vetoketjujen ja nappien ompelu on tuntunut aina aivan liian vaivalloiselta, mutta tämä ohje on oikeasti ihan äärettömän simppeli. Hyödynnän varmasti jatkossakin. Suosittelen!
Ja sitten applikointi.
Ja tekstaus. Ja koska voin vain haaveilla kauniista käsialasta, hyödynsin tässäkin kohtaa samaa tekniikkaa kuin kuvan siirrossa paperille. Eli käytin läppärin näyttöä valopöytänä. Kirjoitin teksin kuvankäsittelyohjelmaan oikeassa koossa, ripustin kankaan näytön päälle ja luonnostelin tekstin lyijykynällä kankaalle. Sen jälkeen siirryin pöydän ääreen ja väritin tekstit tekstiilitussilla. Tekstiä silittäessäni sain todeta, että silityslämpötilan kanssa tulee olla todella tarkka. Yleensä tekstiilitussityöt pitää silittää kuumimmalla mahdollisella lämpötilalla, mutta kas, kangaspa ei kestänytkään sitä lämpötilaa. Ensimmäinen tyynynpäällinen sai jäädä kotisohvallemme, koska siihen paloi hailakka silitysraudan pohjan kuva. :(
Silittämisen jälkeen ompelin tyynyliinan reunat ja siinäpä se!
Liina vielä kauniisti rullalle ja silkkirusetti ympärille. Lopuksi käärin tyynyliinan vielä kauniiseen silkkipaperiin. Mielestäni silkkipaperiin käärityn lahjan avaamisessa on nimittäin ihan oma fiiliksensä.
