Naisten vaatteet

Naisten vaatteet
Naisille

lasten vaatekaappiin

lasten vaatekaappiin
Lapsille

Kotiin

Kotiin
Kotiin

Project Gothic Way: vaatteita ja salamanvalonvälkettä


Kotiamme asuttaa kahden ja noin yhden 1/3 lapsen (=asuu vain osan ajasta meillä) sekä koiran lisäksi kaksi aikuisikäistä luovan alan ammattilaista ja harrastajaa. Koska kotimme on melko pieni, vaatii kaikenlainen luova puuhastelukin kekseliäisyyttä, jotta sitä ylipäätään mahtuu harrastamaan. Viime viikolla kotimme muuntui hetkellisesti "kuvausstudioksi" mieheni halutessa ottaa testikuvat maskin kera seuraavan päivän virallisia bändikuvauksiaan varten. Niinpä sitten roudasimme väliaikaisesti keittiön pöydän olohuoneeseen ja olohuoneesta puolestaan hivenen lisävalaistusta keittiön puolelle. Esikouluikäinen poikamme toimi innokkaana assarina osallistuen kamojen roudaukseen ja toimien myös valomiehenä. - Tätä jälkimmäistä äärimmäisen konkreettisella tavalla eli seisten tuolilla ja pitäen kiinni keittiön kattolampusta, joka olisi muutoin roikkunut keskellä valokuvaa. Tämän samaisen kuvaussession aikana otimme kuvat myös edelliseen, kangasholistin tunnustuksia -postaukseeni.


 
Kuvauksia varten
ompelin miehelleni oheisen T-paidan. Asun ala-osan olin ommellut jo aiemmin keikkaa varten. Tämä paita taisikin olla ensimmäinen esiintymisvaate, jonka ompelin ilman nurinoita ja ilman hirmuista stressiä. Syykin tosin on selvä. Tämä nyt vain oli huomattavan paljon helmpompi ja nopeampi tehdä kuin aiemmat. Paita on malliltaan muuten ihan perus-T-Paita, mutta etuosa on ommeltu jämäkämmän yleisilmeen aikaansaamiseksi kaksinkertaisesta kankaasta. Lisäksi etuosan kaula-aukko on jätetty mieheni toiveesta mahdollisimman suoraksi.

Paidan koritelu eli musta risti on osoitus siitä, että juuri mitään ei kannata heittää pois. Risti on nimittäin ommeltu aikaa sitten hankkimieni ulkoiluhousujen henkseleistä. - Älkää kysykö, miksi niissä oli sellaiset. En ymmärrä. Siksi napsinkin ne heti pois, mutta onneksi ymmärsin olla heittämättä roskiin. Toimivat ihan äärettömän hyvin juuri tässä tarkoituksessa ja soljesta tuli kuin itsesään tyylikäs yksityiskohta.

Ai niin, paidan kangas. Se on semmoista jumppavaatelycraa. - Melko paksua ja hirmuisen mukavan tuntuista materiaalia. Eurokankaasta hankittua. Kaavan pohjana käytin Linnelin MIW-kaavaa, jota kyllä modasin aika reippaasti, jotta sain istumaan oikealla tavalla.



Pöö. Who's afraid of the bogie man! ;)



1

Kangasholistin tunnustuksia


Ja tapahtui niinpä päivinä, että Facebookin Saumanvara-ompeluryhmässä alkoi kuhina Marimekon Ystävämyynnistä. En ole koskaan ollut mikään Marimekko-fani. Tykkään kyllä monista niiden kankaista, mutta jotenkin ne eivät vain enimmäkseen ole olleet minun juttuni. Nyt Marimekon tehtaanmyymälä Hertsikassa alkoi kuitenkin vetää puoleensa magneetin tavoin. - Siitäkin huolimatta, että vihaan yleensä kaikkia "Hullut päivät" -tyyppisiä ostossirkuksia, joissa kuhisee ja naisten silmissä on mielipuolisen nälkäinen katse. Nyt kankaat kutsuivat minua kuitenkin lailla seireenien. Tiedättehän sen tunteen, kun edellisestä kangasostoskerrasta on kulunut tovi ja mielen täyttää yhtäkkiä outo kiihkeys. Se purjehtii sisään lukuisten ideoiden, kuvioiden ja kuosien kehystämänä.

Repsahdus. Olin luvannut itselleni, että uusia kankaita ei osteta ennen kuin vanhat tai edes pieni osa niistä on ommeltu vaatteiksi. Vaikka pikkuisen kotimme kaikki nurkat ja kolot on vuorattu kankailla, ei sieltä nyt sitten kertakaikkiaan löytynyt sopivia joustavia kankaita vanhemman pojan vaatetarpeita täyttämään. Tällä perustelin kangasretkeni... 

Pakkasin puolivuotiaan vauvamme vaunuihin ja lähdin liikkeelle hyvissä ajoin. Tai niin ainakin kuvittelin. Lopulta pääsimme matkaan lähempänä puolta päivää. Olin varautunut pahimpaan. Maalailin mielessäni visioita korpinkyntisistä, tuikeakatseisista rouvista kangaspakkojen kimpussa. Kuumakin siellä olisi ihan varmasti. Vaan eipä ollut. Ei korpinkynsiä, eikä kovin kuumakaan. Pahin ruuhka oli kuulemma ollut heti aamusta, ovien avauduttua ja toinen ruuhkahuippu ajoittuisi ihmisten töistäpaluuseen. - Jeah, kerrankin oikea ajoitus!




Tavoitteena oli ostaa pääasiallisesti collegekankaita. No, juuri niitä ei sitten siellä ollut sentin senttiä. Onneksi oli kuitenkin paljon napakoita trikoita. Niistä sitten keräilin tarvitsemani. Loput tarvitsemani piti käydä metsästämässä Eurokankaasta.

P.S. Ompeleminen on jo aloitettu eli tuskin nämä nyt kuitenkaan jäävät minkäänlaisiksi huolella säilötyiksi vuosikertakankaiksi.

P.P.S. Saatanpa joskus toistekin käydä Marimekon Ystävämyynnissä.



0

Joutsenlampea itähelsinkiläisittäin

Minun mielestäni multitasking on erityislahjakkuus. Tai ainakin erittäin hyödyllinen ominaisuus. Mieheni ei ole siitä kyllä aina ihan samaa mieltä... Tai ymmärrän kyllä, että se keskivaihe, jossa kaikki pallot ovat yhtä aikaa ilmassa, saattaa sivusta seuraavasta vaikuttaa hermostuttavalta ja kaoottiselta, mutta kaaosvaihe on ohimenevä. - Ainakin useimmiten. Noilla sanoilla yritin psyykata miestäni 40-vuotissynttäreideni juhlapäivänä. Ensimmäisten vieraiden tuloon oli aikaa muutama tunti ja siinä kohtaa työn alla olivat vauvan hoidon ohessa suolaiset ja makeat muffinit - niin ja tämä mekko... Mutta valmista tuli ja kotikin oli siisti ennen vieraiden saapumista. Tosin ilman äitini siivousapua olisi ehkä saattanut tulla kiire. 

Näin vilauksen tästä kankaasta Facebookin Saumanvara-ryhmässä ja päätin heti, että tuota on saatava itsellekin. Jo tilaushetkellä tiesin, millaisen vaatteen aion kankaasta tehdä. Kuvan raportti eli siis tuo kuvan kokonaispinta-ala oli sen verran matala, että sekä ylös että alas oli lisättävä toista kangasta. Musta, hivenen kiiltäväpintainen trikoo toimi mainiosti. Hivenen paksumpaa olisi saanut olla, mutta ei löytynyt tuohon hätää.

Tästä mekosta voin sanoa ylpeästi ja täysin prolta kuulostaen, että tämä syntyi oikeastikin tosi nopeasti surauttamalla. Ja lopputulokseen oon kyl tyytyväinen. Tykkään kovasti. Kaula-aukko on tosin sen verran avara omaan makuuni, että alla on pidettävä korkeampikaula-aukkoista toppia.

Kangasta jäi vielä jäljelle. Siskoni tilasi siitä itselleen mekon. Raaskinkohan luopua vai pitäisiköhän tilata siskolle vielä oma pätkä kangasta, mikäli on tarjolla...
Note to myself: jatkossa, vaatteen voi myös silittää ennen kuvaamista.
Ai niin mekon kaavana jälleen kerran hyväksi koettu Linnelin MIW. Musta kangas on Eurokankaasta. Ja tuo ihanainen joutsen-/tiirakangas taas... hmm.. Muistaako joku, missä verkkokaupassa sitä myytiin? En nyt millään saa päähäni. --> Nuppuneulan ansiosta muistin palautus elikkäs kangas on peräisin Seliasta. Ja jos joku nyt ihastui tähän kankaaseen niin pahoittelut, koska kuulemma sitä ei enää ole kaupan. Sniisk. Onneksi olin kerrankin nopea aikeissani, enkä jäänyt jahkailemaan ostopäätöstäni. :)

5
Sisällön tarjoaa Blogger.