Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Tee lapsen kanssa

Tee lapsen kanssa
Kototekoja lapsille

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

Ruusunterälehtiä, talvipuutarhan tuoksua ja kello viiden tee

Yhteistyössä: Husqvarna Viking Suomi

Kuvaamataidon tunti noin vuonna 1990. Olen 15-vuotias. Opettaja pyytää kaikkia piirtämään paperille unelmiensa kodin. Heittäydyn tehtävään mitä suurimmalla intohimolla. – Kaavin kaikki haaveeni ja kunnianhimoni mieleni reunamilta ja purskautan ne siveltimestä paperille. Saatanpa huokaista ihastuksesta jonkin kerran. Kyllä, juuri näin minä asun tulevaisuudessa. Palatsia muistuttava rakennus valtavine pylväikköineen piirtyy paperille. 

Sivusilmällä vilkaisen vierustovereitteni papereita: pieniä punaisia mökkejä ja kasvimaita. Järven rantaa ja sen sellaista. Vilkaisen omaa piirrostani. Palatsini ei mahdu paperille! – Minne sijoittaisin puutarhani suihkulähteineen ja muotoon leikattuine pensaineen?




kirjottu sisustustyyny


Vuosi 2007. Itä-Helsinki. Raahaan kauppakasseja ja työnnän vaunuissa esikoistamme. Muotoon leikattujen pensaiden sijaan ympäröivää maisemaa kehystävät lähiökerrostalot. Kotikerrostalomme piha on tulvillaan kielten ja kulttuurien sekamelskaa. Ihastun kulttuurisesti värikkääseen miljööseen. Kotimme sijaintikin on ihana: aivan merenrannan tuntumassa. Asuntomme itsessään on kuitenkin yhtä kaukana unelmieni asunnosta kuin pihamme lapset alkuperäisistä kotimaistaan. Sisäinen esteettikoni kiljuu kauhusta. Vaan ei auta kuin sopeutua. Rakastuin taiteilijaan, eikä Helsingissä asuta järin hohdokkaasti yhden ihmisen kohtalaisen hyvälläkään palkalla. 

Harmittelin ja kiukuttelin. Kaikkea sitä, mistä jäin paitsi Slim Fit -kukkakomme vuoksi. Kunnes sitten erään kerran hoksasin istua tietokoneen ääreen. En edes muista, mitä kirjoitin. Silti muistan edelleen elävästi sen tunteen, kun luovuus puhkaisi elämääni ison, valon mentävän reiän. Jotain oli muuttunut peruuttamattomasti. - Kuinka ihmeessä olin saattanut unohtaa koko luovan puoleni!
Perheemme niukimpina aikoina aloin ammentamaan elämääni sisältöä sisältäni: luovuudella ja itse tehden. 

Esikoisemme ollessa viisivuotias liityin Facebookin ompeluryhmiin. Olin lähes unohtanut, että minähän osaan ommella ja että olen muutenkin melko taitava käsistäni. Vähitellen vaatekaappeihimme alkoi ilmestymään kivoja, itse tehtyjä vaatteita ja kotiimme kauniita sisustuksellisia yksityiskohtia. Puutteiden jatkumona näyttäytynyt kotiarki oli yhtäkkiä muuttunut päättymättömäksi inspiraatioksi ja luovien tekojen loputtomaksi leikiksi. 

konekirjonta
kirjova ompelukone

kukkia














kirjottu tyyny
diy-sisustaminen
Nykyisin osaan jo nauraa nuoruusvuosieni suuruudenhulluille haaveilleni. Kontrasti nykyelämäni puitteille on niin valtava. Vaan olisinko koskaan saanut hienostoelämän keskellä kokea tunnetta, joka syntyy esimerkiksi siitä, kun joku kodin kulmista muuttuu yhtäkkiä ankeasta viehättäväksi jonkin omatekoisen asian tai esineen ansiosta? Kaupasta valmiina ostettu ei ikinä saa aikaan vastaavaa tunnetta kuin itse tehty. Se kihelmöivän kupliva ilon tunne: minä tein sen! 

Ja mitä tulee kodin sisustamiseen, niin siihen tai oikeastaan elämään ylipäätäänkin, voi minusta suhtautua joko siten, että katsoo sitä kuin täysin rajaamatonta valokuvaa, joka paljastaa sotkut ja puutteet. Tai sitten voi napsaista tiukemmin rajatun kuvan ja ottaa fokukseen sen, mikä on hyvin ja nättiä.

En väitä, ettenkö edelleen silloin tällöin haaveilisi ainakin pikkuisen elegantimmasta ja tilavammasta kodista. Sitä odotellessani voin lempeästi hymyillä omalle pinnan alla kytevälle suuruudenhulluudelleni ja toisaalta: varsin vilkkaassa mielikuvituksessani voin hyvin visioida kotiimme vaikka edes osa-aikaisen hovimestarin, ristipistoilukokoontumiset talvipuutarhassa ystävättärien kesken ja kello viiden teehetken juhlallisesti salin puolella.

*) Postauksen kuvissa esiintyvät tyynynpäälliset on ommeltu ja kirjottu Husqvarna Viking Designer Topaz 50 -koneellani. 

P.S. Postaus kannattaa lukea tietokoneella tai vaikka tabletilla. Kännykästä tyynyjen tekstejä on vaikea nähdä.

Lue myös:

Rakasta kotisi kauniiksi itse tehden
Kolme tapaa ommella sisustustyyny
Esittelyssä konekirjottu paita ja korvakorut sekä uusi ompelukoneeni


Suloisia kevätpäiviä sulle sinne! :) 

Seuraa Kototekoa:

Instagramissa

24 kommenttia

  1. Kyllä sitä nuorena oli itsekkin aika suuruudenhullu :) Tosin koska olen juureton niin omaa taloa ei koskaan ollut vaan koko maailma oli taloni. Eli siis haaveena oli matkustella vain :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin kyllä se varmaan on aika yleistä. Mulla tosin noi haaveet on kulkeneet mukana aikuisiässäkin. Tosin pikkuisen ehkä jo järkeistyneempänä versiona. 😜

      Poista
  2. Ihana postaus ja niin kauniit kuvat. Sinulla on, Sanna, hyvä kynä ja visuaalista silmää sen lisäksi, että olet käsistäsi todella taitava! Aurinkoista kevättä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos. Olipa kauniisti sanottu! ❤ Aurinkoista kevättä sinullekin!

      Poista
  3. Olipa ihana lukea tämä postaus. Tunnistin jotenkin itseni tuosta suuruudenhullusta ja siitä tajuamisesta että hei, mähän oon taitava ja osaan tehdä kaikkea. Ihanaa kevättä sulle Sanna ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että samastut. Itse tekemisen taito on kyl ihana lahja. Niin iloa tuottava. Ihanaa kevättä sullekin! ❤

      Poista
  4. Aivan huipputaidokas teksti! Sie se osaat kirjoittaa! Ja sisältökin oli mielenkiintoinen ja kuvatkin kauniit :)

    VastaaPoista
  5. Ihanaa sanoilla leikittelyä; "Asuntomme itsessään on kuitenkin yhtä kaukana unelmieni asunnosta kuin pihamme lapset alkuperäisistä kotimaistaan." Hauskasti ilmaistu mm. tuo kyseinen kohta. Oot Sanna tosi taitava niin verbaalisesti kuin kädentaidollisesti ja jotenkin tästä postauksesta tuli sellainen olo, että siinä ei ollut mitään väkinäistä tai puserrettua (enkä väitä että olisin sellaista havainnut muissakaan teksteissasi) vaan se ikäänkuin soljui yhtä kepeästi riviltä toiselle kuin se kello viiden tee kurkusta alas :D (Eh, mun pitää varmaan vielä tsempata näiden omien mielikuvieni kanssa :D)

    VastaaPoista
  6. Tunnistan tuon kaiken mitä kirjoitat. Minullakaan ei ole ihanaa ruusutarhaa eikä syreenimajaa, joista joskus haaveilin. Mutta kun katsoo lähemmin, näkee kaunista ympärillään ja voi tehdä omasta pesästään niin viihtyisän kuin haluaa. Luovuutta ei kukaan voi ottaa sinulta pois, se on arvokkaampaa kuin seinät ja kauniit tavarat. Kirjoitat upeasti ja sinulla on hienoja ideoita. Ihanaa keväänjatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin just. Luovuus on kuolematonta ja sitä ei voi viedä pois tms. Ihana asia kertakaikkiaan. Kiitos ihanasta kommentistasi! Ihan tässä meinaa silmäkulma kostua, kun ootte kaikki niin ihania kommentteja jättäneet. ❤ Ihanaa kevättä sullekin! ☺

      Poista
  7. Kerrassaan hurmaavat tyynyt!

    VastaaPoista
  8. Aivan kertakaikkisen ihana tarina ja noi tyynyt, en kestä <3

    http://www.anna-mariak.com/

    VastaaPoista
  9. Voihan kello viiden teet :D Tunnistan itsessäni haaveilut ja hulluudet vielä tänäkin päivänä, ripaus sellaista pitää olla.

    Aivan ihanat tyynyt <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on mussakin edelleen tuota pientä kuningatarsyndroomaa. ;) Kiitos, Peggy ja ihanaa viikonloppua! :)

      Poista
  10. Kiitos voimaannuttavasta tekstistäsi! Mun mielestä on ihanaa, että nuorena osataan haaveilla ja unelmoida suurista. Samoin kuin on ihanaa löytää kauneus vähän pienemmistäkin asioista, vaikka tyynyistä;) Tyynysi ovatkin vallan hurmaavat! -Tarja-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! ❤ niinhän se on, et elämässä on kyl paljon kaunista. Toisinaan sitä ei vain tule huomanneeksi, kunnes sitten taas katse terävöityy: ai niin, todellakin! ☺

      Poista
  11. Voi mikä ihana tarina, kuvat ja koko postaus! <3
    Haaveilua ei pidä koskaan lopettaa, mutta haaveensa voi toki päivittää. :)
    Kauniit tyynyt! <3
    Iloista aurinkoista viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! ❤ Ja pahoittelut, etten ollut huomannut kommenttiasi.

      Poista
  12. Aivan ihana postaus<3 Sun tekstejä on aina ilo lukea, unohtamatta tietenkään upeita käsitöitäsi ja kauniita kuvia. Just täydellinen paketti<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna! Ihanasti sanottu ja kiva, kun jaksat aina kommentoida. ❤

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi. Yksinpuhelu on tylsää... :)

Sisällön tarjoaa Blogger.