Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Helpot ja nopeat

Helpot ja nopeat
Helpot ja nopeat

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

PUNOTTU LAUKKU JA HELPOMPI OMPELU YLÄSYÖTTÄJÄLLÄ

punottu laukku


*) Yhteistyössä: Husqvarna Viking

Elämässäni ammotti jonkin aikaa syyslaukun kokoinen aukko. Sen täyttämiseen ei lopulta tarvittu muuta kuin vuoden päivät kaapissani ajalehtinut rulla puuvillaista, leveähköä nauhaa sekä ehdottomasti konjakin väristä nahkaa. Impulsiivisessa inspiraation vimmassani päätin, että vuosia vanha nahkatakkini oli roikkunut kaapissani nyt riittävän pitkään näkemättä päivän valoa ja niinpä silppusin sen vailla syyllisyyden häivää laukkuni koristuksiksi. – Toivottavasti olen vielä ensi keväänä nahkatakkikelien koittaessa sitä mieltä, että fiksusti tehty…  

Laukusta tuli joka tapauksessa sen verran kiva, että kyllä se sen syyslaukkuaukkoni täyttää hyvinkin. Kokonsa puolesta siitä tuli just täydellinen: ei niin iso, että se imisi pohjattomaan nieluunsa kaikki kuitit ja lippulaput, tärkeät käyntikortit, vieläkin tärkeämmät virttyneet banaaninkuoret ja sen sellaiset. Tuosta laukusta löytää etsimänsä ilman, että tarvitsee esimerkiksi kännykän soidessa tyhjentää koko laukun sisältöä jalkakäytävälle (kyllä, olen tehnyt niin, useammankin kerran…). Sen verran iso laukku on kuitenkin, että sinne mahtuu juuri ja juuri myös työläppärini. Täydellistä! 

Olen ommellut elämäni aikana lukuisia kasseja ja pussukoita. Vaikka nykyinen ompelukoneeni, Husqvarna Viking Opal 650 ompelee nätisti melko paksujakin materiaaleja, niin moninkertainen laukkumateriaali yhdistettynä nahkaan alkaa olemaan jo kipurajoilla. Kaapissani on odottanut jo kuukausien ajan käyttöönottoa yläsyöttäjä. Tiesin, että se olisi pelastus paksujen materiaalien ompelussa. 

Melko epäteknisenä ihmisenä yläsyöttäjä näyttäytyi minulle kuitenkin aavistuksen pelottavan näköisenä härpäkkeenä, jonka mukana tuli kaiken maailman vipusia. Siirsin ja siirsin sen käyttöönottoa, kunnes tänään kaivoin sen esiin ja päätin voittaa pelkoni. Ja hyvä niin, sillä ah – rakkautta ensikosketuksesta lähtien!
8

OMENAPIIRAKKAVOHVELIT SYKSYN HERKKUHETKIIN

omenapiirakkavohvelit

Omenapiirakkavohvelit. – Herkku, josta ei taatusti puhuta, ainakaan hyvällä, elämäntaparemonttiryhmissä.  Ja jos totta puhutaan, minunkin olisi hyvä käsitellä tätä aihetta ainoastaan teoriatasolla, koska remontti on käynnissä tässäkin osoitteessa. Häntä koipien välissä, niska kyyryssä tunnustan: söin kaksi. Ja taikinakulhokin kiilsi… Hups!

Jossain vaiheessa netissä levisi vinkkivideoita erilaisista vohvelipannulla tehtävistä ruoista. Ajatus niistä jäi kytemään mieleeni ja jonain syyskuun alun tummana iltana idea pompahti ulos ajatussammiostani omenan muotoisena. Omenapiirakkataikinasta tehdyt vohvelit! Visio sai veden kielelle, eikä toteutus ainakaan vähentänyt herahtelun määrää. Slurps, sanon mä! Tässäpä siis kertakaikkisen herkullinen ohje omenapiirakan uudelle muodolle, Apple Pie 2.0.

11

KANTAPÄÄTTÖMÄT - ALOITTELEVAN NEULOJAN SUOSIKKISUKAT

lotta svärd -sukat
Neulominen ei ole ollut järin suuressa roolissa käsityöelämässäni. Lukuisista kesken jääneistä neuleistani olen tilittänyt jo aiemminkin. Alkuvuodesta päätin, että haluan oppia myös näitä lankahommia. Muutama pipo ja yksi kaulahuivi onkin jo syntynyt ja kesäomamatkalla virkkasin tytöllemme hellehatun. Siinä taitavat olla tähänastiset neulesaavutukseni. 

Olen luvannut itselleni, että villasukat on saatava valmiiksi tämän vuoden aikana. Muutamat olen aloittanut ja purkanut. Yhdet puolivalmiit odottavat lankakorissa - mitäpä muutakaan kuin kantapään suurta ilmaantumista. Sitä ei ole vielä tapahtunut.

Bongattuani loppukesästä hauskasta blogista nimeltään Nostalgiset naiset Lotta Svärdin kantapäättömät sukat, heitin henkisen voltin. Jiihaa, ongelma ratkaistu! Ainakin toistaiseksi.
10

KOKEILUSSA: TUMMAN TUKAN SÄVYTYS KAHVILLA

hiusten värjäys kahvilla



Hiusten luonnonmukainen värjääminen on ollut suunnitelmissani jo pitkään. Olen miettinyt oman värin kasvattamistakin, mutta jotenkin kaipaisin kuitenkin jonkinlaista sävyä. Oma tukkanikin on kyllä melko tumman ruskea, mutta silti. 

Jokunen aika sitten törmäsin netissä keskusteluun hiusten värjäyksestä kahvilla. Wau! – Kuulostaapa eksoottiselta. Sitä oli aivan pakko kokeilla. Oliko ideasta mihinkään - jatkoon vai ei? Sepäs selviää tuotapikaa, kun luet eteenpäin. 😊
21

LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ MUINAISILLA KÄSITYÖMARKKINOILLA

kasvivärjätyt langat

Tiedätkö sen tunteen, kun jonain päivänä maailma näyttäytyy lähes maagisen ihmeellisenä? Viime lauantai oli sellainen: Suunnattiin perheemme kanssa Seurasaareen. Suunnitelmissa lintujen ja oravien ruokintaa ja sen sellaista. Seurasaaren alussa on pieni saari, nimeltään Pukkisaari. Kuten moni varmasti tietää, saareen on rakennettu rautakautinen kylä. Se on paikkana tosi kiva ja aidosti vanhan oloinen. Ajattelimme poiketa ennen Seurasaareen menoa Pukkisaaressa ja onneksi poikkesimme. Saaressa oli nimittäin käynnissä muinaismarkkinat. – Eikä mitkä tahansa markkinat, vaan käsityömarkkinat!

Vaikka lapset mankuivat kärsimättöminä jatkamaan jo eteenpäin, ehdin kuitenkin kierrellä tapahtuman läpi, pysähtyä lankojen värjäyspatojen äärelle, jutella värjäreiden kanssa ja vaihtaa muutaman sanan monen muunkin markkinoilla tuotteitaan ja lankojaan myyneiden kanssa. 

Tunnelma Pukkisaaren markkinoilla oli niin autenttisen vanhan oloinen, että tuntui aivan siltä kuin olisi astunut keskelle vanhaa elokuvaa tai maalausta. Kostea ilma ja värjäyspatojen savut tekivät koko näkymästä satumaisen utuisen. Olin täysin lumoutunut. – Onneksi olin ottanut kameran mukaani. Ja onneksi en kuitenkaan rahaa, sillä sitä siellä olisi saanut kulumaan sievoisen summan. Tässäpä teille visuaaliset maistiaiset muinaismarkkinoilta. 

12

OHJE TUUBIKAULURIN OMPELUUN JA FRILLOJEN HUOLITTELU OMPELUKONEELLA

frillapipo ja huivi


Yhteistyössä: Husqvarna Viking

Joka syksyinen ja keväinen aivojen nyrjäytysoperaatio ainakin tässä osoitteessa on nimeltään tuubikauluri tai -huivi. Joka ikinen kerta kuvittelen osaavani sen jo ihan heittämällä tuosta vain. Todellisuus on kuitenkin déjà vu, jossa tuijotan epäuskoisen näköisenä ompelupöydälläni pyörivää myttyä, jonka olen ommellut varmaan sataan kertaan ja aina eri lailla. Siitäkin huolimatta lopputuloksena on putkilo, joka kääntyy väärään suuntaa. 

Tänä syksynä kuvittelin, taas kerran, osaavani homman ja iloisin mielin ryhdyin nopeaan ompelupuuhaan. Joku osa minusta oli kuitenkin ilmeisesti sitä mieltä, että traditioista on pidettävä kiinni,  sillä leikkasin epähuomiossa kankaasta ensin puolet liian pienen palan ja siitäkös vasta päänsärky syntyi. Kaksinkertaista tuubia siitä ei olisi saanut, vaikka kuinka olisi pyöritellyt. Oivallettuani mokani ompelu sujui kuitenkin vaikeuksitta. – Edistyminen on siis mahdollista, jiihaa!

Todellisuudessahan tuubihuivin ja -kaulurin ompelu on äärettömän helppoa ja nopeaa. – Kunhan vain muistaa, kuinka se tapahtuu. Kriittisin juttu on se toisen päädyn ompelu ja se, että kääntöaukko on oikeassa sivussa. Jotta vältän jatkossa tämän vuotuisen päänsärkyni, niin tässäpä kuvallinen itselleni muistoksi ja tietenkin myös teidän kaikkien käyttöön.  

Tuubikauluri on mielestäni yksi hyödyllisimmistä asusteista, mitä kuvitella saattaa. Se suojaa tosi kivasti ja vaikka takki tai haalari olisi kaula-aukosta vähän löysempikin, ei viima löydä tietään haalarin sisään, kun stopparina on tuubikauluri. Tässä postauksessa esillä olevan tuubikaulurin koristelin trendikkäästi frillalla, samoin kuin piponkin, ruusukeversiona tosin.



8

RAKASTA KOTISI KAUNIIKSI ITSE TEHDEN

ompelunurkkaus
Skandinaavisen vaalea koti? Romanttisesti kulunut omakotitaloasunto vaaleine lautalattioineen vaiko sittenkin retrohtavan kirjava? Tai ehkäpä vain koti vailla sen kummempia sisustusvisioita – sellainen kotoisa sekamelska, jossa vierailevat tuntevat olonsa kotoisan rennoksi heti kynnyksen yli astuttuaan?
Blogi- ja Instagram-maailma sekä television sisustusohjelmat saavat helposti aikaan illuusion siitä, että kaikilla on täydellisesti sisustetut kodit ja kodin jokasyksyiseen faceliftiin käytettävä budjetti kolminumeroinen. Joillakin varmasti näin onkin, mutta se ei taatusti ole koko kuva.

Aika ajoin haaveilen itsekin ihanasta omakotitaloasunnosta, jossa olisi viehättävän näköistä ja tilaa harrastaa. Koska haaveeni ei kuitenkaan ole realistinen ainakaan ihan lähivuosina, eikä välttämättä koskaan, päätin jo jokunen vuosi sitten, että loputtoman narinan ja tyytymättömyyden sijaan pyrin olemaan kiitollinen nykyisestä ja tekemään kodistamme mahdollisimman kivan juuri niillä edellytyksillä, mitkä meillä on.

Tänä aurinkoisena perjantaipäivänä, vapaapäivänäni, kiertelin kodissamme kamera kädessä ja dokumentoin. Itseäni varten, jotta muistaisin ja näkisin – ja teitä varten, jotta ehkä joku siellä ruudun toisella puolenkin osaisi katsoa omaa kotiaan uusin silmin ja näkisi puutteiden sijaan mahdollisuudet.
Olen tehnyt blogiinikin aina silloin tällöin piensisustamiseen liittyviä postauksia ja sama jatkuu edelleen, sillä koti on yksi sisällöllisesti uudistuneen blogini pääteemoista. Toivon, että kotiaiheiset postaukseni tuovat iloa ja inspiraatiota ja taitoa nähdä kulahtanut kohta harmittavuuden sijaan mahdollisuutena.

0
Sisällön tarjoaa Blogger.