Kieputtele makrameelangasta suloiset sydänavaimenperät tai -korvakorut

Ystävänpäivä - mikä ihana syy söpöstelyyn! Tänä aikana ei taatusti voi elämässä olla liikaa hempeyttä, sydämiä ja ruusunterälehtiä. Tässäpä yksi idea ystävänpäivän kunniaksi tai ihan muuten vain - kivaksi pikku lahjaksi tai miksei vaikka ihan itsellekin. Makrameelangasta kieputeltava sydän taipuu kivasti laukkukoristeeksi/avaimenperäksi, korvakoruiksi tai vaikka kaulakoruksikin. 

Sydämien solmeilu on mukavaa pientä näpertelyä ja valmista syntyy nopeasti. Itse käytin solmeiluun Minimoppia. Se on mukavan löyhäkierteistä ja avautuu itsestään sopivan leveäksi kieputellessa. Sydämen tueksi kieputtelin sydämen sisälle kaksinkerroin taitetun rautalangan. Postauksen lopusta löydät video-ohjeen, jonka avulla onnistut varmasti.

Tarvikkeet

 -Minimop-lankaa (2 väriä)

- Ohutta, käsin taivuteltavaa rautalankaa

- Sakset

- Liimaa (esim. Tekstiililiima tai Erikeeper)

- Teippiä

- Korupihdit ja leikkurit (korurenkaiden vääntämiseen ja rautalangan leikkaamiseen)

- Korurenkaita 

- Avaimenperän lukko tai vaihtoehtoisesti korvakorukoukut

- Kampa

KATSO OHJEVIDEO!

3

Solmeile helpot yhden solmun tasselikorvakorut - katso ohjevideo!

Oi, makramee! En ihmettele lainkaan, miksi juuri makrameesta on tullut korona-ajan käsityöhitti. Makrameella saa nopeasti aikaan näyttävän lopputuloksen: kaikkein helpommillakin solmuilla saa aikaan upean lopputuloksen. Lisäksi tekniikan alkeet on helppo oppia. Ja oppimisessa on vain taivas rajana, sillä erilaisia solmutekniikoita on valtavasti. 

Olen itse tehnyt makrameen perussolmuilla kaikenlaista jo muutaman vuoden ajan. Vasta tänä keväänä kuitenkin koin todellisen hurahduksen. Tai oikeastaan se on juuri vastikää hyökynyt ylitseni. Voisin solmeilla ihan koko ajan. Makrameesolmeilu on ihanan rentouttavaa ja esteettistä. Todellista Zen-puuhaa. 

Olen nyt päättänyt sukeltaa tässä tekniikassa syvälle ja kutsun sut siellä mukaan makramee-matkalleni! Luvassa on siis perustekniikoiden läpikäyntiä, ohjevideoita, ideoita, vinkkejä. Opetan teille sen, minkä olen itse ensin oppinut. Kiinnittäkää turvavyönne - tervetuloa mukaan matkalle!

0

Lomaltapaluukorvikset kahvimukin kannesta kierrättäen

Lomaltapaluulobotomia. Tiedätkö tunteen? Edellisenä yönä on tullut nukuttua kehnohkosti, koska loma on heittänyt unirytmit päälaelleen. Olotila on jähmeä ja hiiidaaas. Kuin otos slow motion -videosta.

Vähäisillä voimillasi raahaudut kahvikoneelle. Tuijotat kahvimukiasi, siemailet siitä epätoivon vimmalla odottaen aivotoiminnan heräämistä. Mutta sitä ei tapahdu. Ei vielä tänään. Eikä ehkä vielä huomennakaan. Pistämme toivomme kolmannen työpäivän varaan… Tai ensi viikkoon. Kaipa se tästä taas.

Aloitin työt maanantaina. Tuntui ihan äärettömän vaikealta käynnistellä rationaalisen aivopuoliskon toimintaa. Se toinen puoli kyllä on aktiivisessa tilassa jatkuvasti. Jopa niinkin aktiivisessa, että lomaltapaluulobotomiakaan ei vaimenna sitä.

Kun toimiston jääkaapista löytynyt maitopurkki haiskahti haudalle, oli pakko kipittää kahville alakerran kahvilaan. Sieltä mukaan napattu kertakäyttömuki herätti inspiraation. – Kun riittävän pitkään tuijottelee mukin kantta, siitä voi syntyä vaikka lomaltapaluukorvikset! 

Nää on tällaiset vähän jakomielitautiset sisällöllisesti: että joinakin päivinä sitä voi tuntea olonsa ihan suht hottikseksikin. Toisinaan taas lähes kompostointivalmiiksi. Että näillä mennään.

Voimia kaikille muillekin työnsä aloittaneille helteiden keskelle - otetaan ilo irti aurinkoisista illoista!

SEURAA KOTOTEKOA!

Saat tiedon uusimmista postauksistani esimerkiksi tykkäämällä FB-sivustani tai seuraamalla blogiani Instagramissa. Julkaisen Instagramissa mm. käsityöaiheisia ohjevideoita. Löydät blogini myös Bloglovinista. 

0

Nahkaympyröistä korvakoruiksi ja vinkit koruaskarteluun

Yksi käsityöharrastamisen ihanimmista puolista on ehdottomasti se, että sitä kautta on saanut tutustua ihan mahtaviin persooniin. Oikeastaan lähes kaikki käsityötuttavani ovat tulleet tutuiksi somen kautta. Osaan on saanut tutustua paremmin blogiyhteistöiden kautta, osaan taas on tullu törmättyä käsityötapahtumissa. 

On aina yhtä hauskaa tavata ensimmäisen kerran livenä joku somesta tuttu henkilö. Tavallaan ihminen tuntuu jo valmiiksi täysin tutulta, vaikkei olisi koskaan aiemmin tavattukaan henkilökohtaisesti. On jotenkin hauskaa, että joku kuitenkin suht tuntematon, saattaa tietää hyvinkin tarkkaan, esimerkiksi, minkä tyyppisistä väreistä ja materiaaleista se somen kautta tuttu tyyppi pitää.

Tampereen kädentaitomessuilla hengailin viimeksi jonkin aikaa Hupsistarallaa Terhin ja Mehukekkereiden Veeran kanssa. Yhteinen kierros alkoi sillä, että edellämainitut henkilöt totesivat yhdestä suusta: "Hei, me löydettiin tuolta sellasia juttuja, jotka on ihan sun oloisia." Oikeassa olivat: pyöreät nahkapalat inspiroivat heti ja nappasin niitä mukaan kourallisen. Näistä voisi kyllä keksiä vaikka mitä. Ensimmäiseksi mieleeni tulivat kuitenkin korvikset. 

10

Ohje solmeiltuihin sateenkaarikorvakoruihin

Käykö sulle koskaan niin, että menetät yöunesi käsitöiden vuoksi? Mulle käy. Oikeastaan menetän helposti unet melkeinpä mistä tahansa asiasta, josta olen innoissani (ja innostun helposti…). Nuorena saatoin menettää yöunet ihan vain sen vuoksi, että olin saanut uudet ihanat vaatteet ja olin supertäpinöissäni pelkästä ajatuksesta, että saan laittaa ne päälleni seuraavana aamuna.

Viime viikolla talviloma ja lepo saivat aikaan sen, että inspiraatioliekit lehahtivat roihuksi ja olisin voinut vain ideoida ja tehdä kaikenlaista luovaa 247. Yksi hiihtoloman aikana rentoutuneiden aivojen tuotoksista oli sateenkaarikorvikset: idea ja muoto ovat tuttuja seinälle ripustettavasta sisustuskoristeesta. Vaan korvakoruina en ainakaan itse ollut näitä nähnyt. Mielestäni ikisuloinen sateenkaari ansaitsi ehdottomasti päästä myös koruksi. – Kivan kaulakorunkin tällä idealla saisi tehtyä helposti.

Ja niin, siitä unien menettämisestä. Puuhasin sateenkaarikorvakoruja iltamyöhäiseen saakka tai oikeastaan yöhön asti. Lopputulos oli juuri niin ihana kuin ajattelinkin. Inspiraatiopölly ei ottanut laskeakseen ja sateenkaarihuuma vei yöunet. Aamulla avattuani silmäni, vähäisten unien jälkeen, ryntäsin samantien kurkkaamaan sateenkaarikorviksiani: kyllä, ne olivat edelleen yhtä ihanat! – Se ei siis ollut unta. Ja koska ihanuutta on kiva jakaa aina myös eteenpäin, niin tässäpä ohje myös sinun käyttöösi.

0