Käsityöharrastaminen

Käsityöharrastaminen
Käsityöharrastaminen

Helpot ja nopeat

Helpot ja nopeat
Helpot ja nopeat

Hemmottelu

Hemmottelu
Hemmottelu

KÄSSÄTARVIKEHAMSTERISTA KOHTUULLISEKSI – MISSION IMPOSSIBLE?

lankamania


Muistuttaako kotisi käsityötarvikekauppaa? Laatikot ja kaapit pursuilevat lankoja ja vuosikertakuoseja, joita olet jemmannut kuningasideaa odotellen. Vartioit tarvikkeistoasi kuin Klonkku konsaan. My Precious…

Tiedän, että käsityöharrastajista osalle käsityötarvikkeiden hankkiminen on vähintään yhtä iso osa harrastamista kuin varsinainen tekeminen. Olen itsekin ollut melkoinen hamsteri. Vaikka silmitön shoppailu ei ole kuulunut koskaan harrastuksiini, havahduin pari vuotta sitten siihen, että materiaaleja oli kertynyt kasapäin kuin varkain.

Erityisesti kierrätysompeluinnostukseni sai materiaalivarantoni pullistelemaan yli äyräiden. Pienen kotimme vähäisissä säilytystiloissa tulivat rajat vastaan, kun kirppareilta haalitut, tutuilta saadut ja itseltäni käyttämättömiksi jääneet vaatteet täyttivät kaiken ylimääräisen tilan. Hamstrasin ja säästin lähes kaiken, kunnes tunsin nääntyväni materiaalikuormani alle.

Vaikka arvostan kierrätystekemistä edelleen, huomasin lopulta ahdistuvani myös siitä ajatuksesta, että kaikki mahdollinen pitäisi säästää ja kaikesta käytetystä pitäisi saada aikaan jotain uutta. Vanhasta uutta -mentaliteetillakin voi kulkea helposti ympyrän: lopputuloksena syntyy jotain, mille ei ehkä sitten todellisuudessa olekaan tilaa tai käyttäjää. Kohtuullisuus on mielestäni hyvä tavoite siinäkin lajissa.

Toissakeväänä käsityönäyttämölleni asteli Mari Kondo määrätietoisine askelineen. Konmaritin valtavan määrän käsityötarvikkeita ja kankaita. – Kaikkia sellaisia, jotka olivat lojuneet kaappien pohjasedimenttinä vuosikaudet sillä ajatuksella, että ehkä jonain päivänä…

Pikkuhiljaa tästä materiaalihamstraajasta on sukeutunut kohtuuhankkija. Miten se tapahtui? Tässäpä tarinani ja vinkit kässätarvikehankintojen kohtuullistamiseen.





Ihan Zeninä kangaskaupassa

Valehtelisin, jos väittäisin kotimme olevan tänä päivänä Konmarin katseen kestävä. Ei se ole. Meillä on usein todella sotkuista – siivoaminen ei vain kerta kaikkiaan ole elämäni ykkösprioriteetti ja lisäksi olen itse luontaisesti niin lahjakas sotkija, että sen ominaisuuden voisi melkeinpä lisätä CV:ni osaksi. Käsityötarvikkeiden osalta olen kuitenkin onnistunut pysymään ruodussani melko hyvin niin järjestyksen kuin hankintojen osalta. Iloa tuottamattomia materiaaleja minulla ei juurikaan ole ja niitä iloa tuottaviakaan ei siinä määrin, ettei niitä ehtisi muokkaamaan käytettäviksi vielä tämän elämän aikana (kiirettä saa pitää kuitenkin… 😉 ).

Jotain kehityksestäni kertoo sekin, että vielä joitakin vuosia sitten Virossa lomaillessamme koin paikallisissa kangaskaupoissa ekstaattisen hurmostilan ja sen sumentamana luottokortin rajojen totaalisen hämärtymisen. Tänä kesänä Tartossa lomaillessamme muistin toki paikallisten kangaskauppojen huikeat heinäkuun alet. Siitäkin huolimatta poikkesin kangaskauppaan vasta viimeisenä lomapäivänä. En tärissyt hyllyjen edessä, enkä poukkoillut sinne tänne kangas- ja tarvikepaljouden adrenaliinipiikittämänä. Takaraivossani tykytti koko shoppailuni ajan tietoisuus siitä, että minulla on kotona jo ihan riittävästi ompelemattomia kankaita.

Mä olin siis niin Zen siellä kangaspaljouden keskellä! Vain muutama tarkoin harkittu kangaspalanen lähti mukaani ja kassakoneen näytössä vilkkui 50 €. Ou jes! Olin niin ylpeä itsestäni, että kaupasta ulos astuessani vision pääni yläpuolelle kuorma-auton lavallisen leijuvaa glitteriä ja paperisilppua. Yes – I Did it!

Mutta miten minä sen tein? Välillä ote lipsuu minullakin, mutta kutakuinkin näin se menee. Tässä siis teidänkin hyödynnettäviksi kuusi vinkkiä kohti kohtuullisempia materiaalihankintoja.

lankarullat
1. Tarve edellä

Tiedäthän, mitä tapahtuu, kun menet nälkäisenä ja vailla ostoslistaa ruokakauppaan. Sama efekti toistuu helposti myös käsityötarvikekaupassa, jollei sinulla ole minkäänlaista ennakkosuunnitelmaa. Toisinaan fiilishengailu voi tuottaa hyviäkin löytöjä tai vähintään ideoita. Erittäin helposti kuitenkin myös niitä nälkäisen kässäshoppailijan random-ostoksia. Jollet ole listannut ennakkoon tarpeitasi, niitä kyllä syntyy lennossakin – ja usein sellaisia, joiden olemassaolosta et tiennytkään. ”Ei, hitsi, kyllä jokaisen naisen peruspuvustoon kuuluu ehdottomasti tyllihamesarja kaikissa sateenkaaren väreissä” tai ”Oi, kun ihania paljetein koristeltuja lycria. – Entäpä jos tänä syksynä aloittaisinkin taitoluistelun harrastamisen. Kolmois-sluts ja mitä niitä nyt oli. Ikä on vaan numero, eiks niin.”

Mikäli tunnistat itsesi edeltä, vältä spontaaneja ostosreissuja. Suomeksi: älä edes avaa kässätarvikeliikkeen ovea tai nettikaupan etusivua, jollei siihen ole aidosti tarvetta. Ennen käsityötarvikeliikkeeseen astumistasi tai verkkokauppaan surffaamista tee itsellesi edes jonkinlainen ennakkosuunnitelma. Mieti, mille vaatteelle tai asusteelle sinulla on oikeasti tarvetta ja etsi materiaalit tarpeeseen. Mikäli olet kovan luokan himoshoppailija, niin tee itsellesi myös estolista. Jos kotonasi on viiden metrin pino kuosillisia trikoita, niin kirjoita estolistallesi yksinkertaisesti: ”kuosilliset trikoot”. Äläkä edes yritä väittää itsellesi, että mut, kun mulla ei ole juuri tuota kyseistä kuosia.

2. Suhteuta käytettävissäsi olevaan aikaan

Jos olet kotiäiti, jonka lapset pääsevät säännöllisesti hoitoon esimerkiksi isovanhemmilleen, niin sinulla on mitä todennäköisemmin oikeasti aikaa käsityöharrastamiselle. Mikäli taas olet työssä käyvä viiden lapsen äiti, niin mieti hetki. Materiaalivarantojen pitäisi olla edes jotakuinkin realistisessa suhteessa käsitöihin käytettävissä olevaan aikaasi. Jos kangas- ja lankakasasi näyttävät siltä, ettei niitä saa muokattua käyttökelpoiseen muotoon tämän elämän aikana, niin tuumaa hetki ennen kuin klikkaat ”maksa”. Tuonpuoleiseen, kun ei tietääkseni voi viedä mukanaan kankaita ja lankoja. Vai voikohan…?


3. Haamushoppaile himo pois

Pahimpaan herkkuhimoon voit hyödyntää haamushoppailuvinkkiäni. Ainakin itselläni se on toiminut. Näin se menee: lataa nettikaupan ostoskoriin kankaat tai langat ja fiilistele niitä hetki. – Eikös tunnukin melkein kuin olisit jo ostanut ne! Pure kuitenkin hammasta ja kieltäydy painamasta "maksa"-nappia. Odota muutama päivä ja halutessasi palaa vielä verkkokauppaan katsastamaan ostoskorin sisältö. Tarvitsetko niitä ihan oikeasti juuri nyt? Toisinaan fiilispuolesi saattaa vielä vaimeasti huutaa, että tietenkin. Hyvin usein järki on kuitenkin jo tuohon mennessä ehtinyt tekemään tehtävänsä - ja tadaa, ostamisen pakko on väistynyt!

4. Älä uhohda kokonaiskuvaa

”Uusi kuosi – uusi mahdollisuus! Aww…. Siis tätä on a-i-v-a-n pakko saada!” Kuulostaako tutulta? Uusi kuosi tai lempiväreistäsi poikkeava värisävy voi olla toki olla alku uudelle tyylille ja inspiraatiolle. Liian usein toistuva ennakkoluulottomuus tulee kuitenkin helposti kalliiksi, kun kaapissa ei olekaan mitään, minkä kanssa uusi kuosi olisi yhdisteltävissä. Mieti siis taas hetki ennen kuin ostat: onko sinulla kaapissasi mitään, minkä kanssa kuosi tai väri sopii yksiin vai joudutko tämän hankinnan myötä hankkimaan liudan jotain muutakin?

5. Muista laatu

Jotta materiaalihankinnoistasi olisi mahdollisimman pitkä ilo, kannattaa käyttää hetki myös materiaalin laadun tutkimiseen. Joustavien materiaalien palautuvuuteen, neulosten potentiaaliseen nyppyyntyvyyteen jne. Tutki tarkkaan tuoteselosteet. Mitä ja kuinka paljon. Pääsääntöinen laadun ja pitkäikäisyyden tae on luonnon materiaalit. Suosi siis niitä ja vältä tekokuituja. Keinokuitujen ikää lyhentävät mm. taipumus nyppyyntyä, varastoida hienhajua jne. Ostaessasi laadukkaan materiaalin, et joudu ostamaan uutta ainakaan sen vuoksi, että tekemäsi vaatteen tai asusteen materiaali olisi tullut liian nopeasti tiensä päähän .

6. Käytä sama materiaali useaan kertaan

Kyllästyttääkö nykyinen garderobisi? Kasvoiko lapsi ulos vaatteistaan? Ennen kuin riennät kuin luvan saaneena kangasostoksille, katsasta kaappisi uudemman kerran. Jos olet hankkinut laadukkaita materiaaleja, ne kestävät toisenkin kierroksen. Muokkaa, tuunaa, lyhennä, pidennä, ompele hameesta paita tai housuista hame. Pilko lasten vaatteet osiksi ja ompele vaikka tilkkulegginssit. Kivoille materiaaleille suo mielellään uusintakierroksen.

Summa summarum

Ruokakulttuurin trendien aallonharjoilla keikkuvat ovat kitkeneet lautasiltaan viljat ja sokerin. Laadukas ravinto on mahdollisimman luonnonmukaista ja sellaista, että kehomme pystyy hyödyntämään sen mahdollisimman tehokkaasti ilman, että meihin varastoituu liikaa ylimääräistä. Käsityöharrastajien vastaava veto voisi olla siirtymä fiilisostamisesta enemmän tarvepohjaiseen ja keinomateriaalien suosimisesta luonnonmukaisiin ja kestävämpiin.

Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, etteikö käsityötarvikkeiden ostamisesta saisi myös hurmioitua. Totta kai saa! Käsityötarvikkeiden hankkiminen on ihanaa. Mutta: liian usein, liian paljon - ruokapöydässäkin siitä tulee pidemmän päälle huono olo. Kohtuullisuus. Siinäpä se. Taikasana.

Jokainen toki harrastaa ja hankkii omalla tavallaan, mutta jos yhtään mietit ekologisuutta tai podet huonoa omaatuntoa materiaaliövereistäsi ja palkastasi menee leijonan osa kankaisiin ja lankoihin, niin ehkä edellä mainituista vinkeistä saattaa olla apua. 🙂

No, mitenkäs on: ryöstäytyykö sulla homma käsistä kässämatskujen kohdalla vai säilyykö kohtuus? 

Jos tykkäsit tästä postauksesta, saatat pitää myös näistä:

Seitsemän käsityöpersoonaa - mikä persoona sinä olet? 
Hei, sinä - meillä on jotain yhteistä!
Materiaalinatsi muutti meille
Lasten vaatekaapilta kajahtaa - fiilistä vai järkitekosia


17 kommenttia

  1. Juuri näin. :) Vaikka olenkin suht lyhyen aikaa harrastanut ompelua, ni silti osaan tän kohtuullistamiseen suht hyvin. Lisäksi tylsistyn nopeasti samaan kuosiin, jos siitä on ommellut jo mekon, paidan ja legginsit, niin saa lähteä kiertoon. Kangasvaihtarit on kyllä siihen hyvä, ei tarvitse pulittaa uudesta kankaasta, ku postikulut. Lisäksi (ja ehkä) onnekseni itselläni ei ole myöskään kauheasti ylimääräistä rahaa tuhlattavaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä. Minäkään en jaksa ommella samasta kuosista kovin montaa vaatetta. Ostan yleensä aika vähän yhtä kuosia. Toisinaan jopa turhankin naftisti. Kangasvaihtarit on kyl hyvä keksintö. 🙂

      Poista
  2. Hyviä vinkkejä, allekirjoitan. Kangashamstraus ei oo mulla se ongelma vaan nuo ihanat kamalat kierrätysmateriaalit. Mulla itsellä on vasta viime aikoina tullut älyäminen niiden suhteen. Kaikkea ei tarvi säästää tai ottaa vastaan. Ainoastaan ne paraskuntoiset ja mistä varmasti tietää jotain tekevänsä. Sitäpaitsi ylimääräisten eteenpäin laittaminen on myös ekoteko 👍 aleistakin hankin, mutta vain sellaista, jonka oikeasti tiedän päätyvän käyttöön eli esim. poikien housumateriaalia. Ja sun esimerkistä oon oikeasti alkanut värikoodaamaan myös lasten vaatekaappeja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, et kierrätysompelussa houkutus hamstraamiseen on jopa suurempi, kun matskut on joko ilmaisia tai edullisia. Uusiokäyttämisen ajatus on hieno, jos ne oikeesti tulee kans käytettyä. Mua ahdistaa ylipäätään nykyisin liika materia. En halua, et joka paikka on täynnä kaikenmaailman kamaa. Jos ois isompi koti ja oma puuhahuone, ni sit vois ollakin vähän enempi. Mut kun ei oo. Ja hei mahtavaa kuulla, et oot hyödyntänyt vinkkejäni! 😘

      Poista
  3. Asiaa👍 Mä oon hankinnoissani ollu yleensä ihan suhteellisen järkevä. Kierrätysmateriaalit on mullakin se hankalin. Niitä kun saattaa tarvita, eikä aina tiedä, mitä milloinkin keksii. Jossain vaiheessa huomasin ostavani varsinkin käsityölehtiä ihan vaan sellaiseen toiveeseen, että ehtisin kaikkea tekemään. Jotenkin sitä kuvitteli, että kun ostan tän lehden, sitten aikaakin tekemiseen jostain siunaantuu. Pysähtyminen lehtihyllyllä kannatti, nyt mietin lehtiostoksenikin tarkemmin ja ostan ajatuksella. Välillä kyllä joku ihana lehti lähtee kärryyn ihan vaan huvin vuoksi, vain haaveillakseni ja ideoidakseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kässälehdet on kyl kans yks semmonen, et joo. Ihaniahan ne on, mut nekin alkaa helposti toistaan itseään. Ja sit kun huomaan, etten ole tehnyt niiden perusteella mitään, lopetan tilauksen joksikin aikaa. Nytkin on lehtiä kertynyt järjettömät pinot. Pitäis käydä niitäkin välillä läpi ja kierrättää. Mukavaa sunnuntaita! 🙂

      Poista
  4. Nämä olikin hyvät vinkit, ja itse käytän näitä myös. Pakotan jo kaupassa itseni sanomaan mitä tietystä langasta tai kankaasta tulee, enkä osta jos sille ei ole tarve. Ei tämä kaikkea toki estä ja itselleen voi aina valehdella. Mutta hyvin saa silti pidettyä laatikot kurissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa siltä, et sulla on homma hyvin hanskassa. 🙂❤

      Poista
  5. Varmaan arvaat minun vastaukseni :D Mutta toivoisin pursuavan, kun katselin aiemmin tekemääsi pupureppua, ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, arvaanpa kyl. Kiitos. ❤ Teillä ruokabloggareilla ei tuota materiaaliongelmaa pääsekään muodostuun. Toki voin kuvitella esim. rekvisiittaosaston laajuuden. Toki se on varmasti ihan perustellustikin laaja, ettei kaikki kuvat näytä samalta. 🙂

      Poista
  6. Tämä on niin totta. Itsellä käsityömessuilla tulee ostettua ilman suunnitelmia tai sitä luulee, että suunnitelma on ja kotona huomaa, että ei tuo kangas olekaan niin kiva...Kesämatkalla Ottobre kaupassa tuli myös kallis lasku, mutta oli myös ihanat kankaat. Käsityölehdet ovat myös iso kiusaus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kässämessuilla hurmos ottaa kyl tosi helposti valtaansa. Sit saattaa ostaa epähuomiossa myös jotain ihan kummallista. Mulla on yleensä lista, mut pidätän myös oikeuden muutoksiin. Kässämessut on niin erityistapahtuma, et siellä sallin itselleni myös jonkun odottamattoman ihanuuden hankinnan. Mietin tässä samalla, et joo, yhtä kangasta lukuunottamatta kaikki viime kässämessujen ostokseni ovat jo muotoutuneet vaatteiksi: lanka pipoksi ja kankaat tytölle ja itselleni vaatteiksi. 🙂

      Poista
  7. Mukava kuulla, että muillakin tavaraa pursuaa ovista ja ikkunoista. Jatkuvasti käsken lapsia siivoamaan omat sotkunsa ja itse sotken siihen malliin, että kai ne murrosiässä viimeistään toteaa mulle, että siivoa ensin itse... Meillä ei todellakaan näytä miltään sisustuslehdeltä ja olen luopunut toivosta jo. Mutta kai eläminen saakin näkyä? Ja joo, keksin ajalleni paljon muutakin tekemistä kuin siivoaminen.

    Uusien kankaiden kohdalla en ole koskaan villiintynyt, olen siihen ihan liian pihi. Mutta kaikki se kierrätysmateriaali! Kun ei sitä koskaan tiedä. Olin pitkään vältellyt aihetta työhuoneen siivous kunnes tänä kesänä tehtiin ompeluhuoneestani tytölle oma huone ja jouduin siirtymään kodinhoitohuoneeseen nurkkaukseen. Kierrätyspisteeseen vietäväksi lähti kaksi isoa Ikea-kassia ja kolme pienempää. Hups?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä kuulostat ihan multa. Siivoaminen on kyl niin elämän sivuseikka kuin vaan olla ja voi. Ja konmarituksesta huolimatta en oo kehittynyt järin hyväksi järjestyksen ylläpitämisessäkään. Siisteys on mulle kausiluontoinen homma. Sot taas luovat hommat jyrää, enkä jaksa satsata siisteyteen. Mut meillä mies on allerginen sotkulle. Perherauhan nimenomaan nimissä on sentään vähän yritettävä. 😜 Mut joo, ylimääräisestä kamasta luopuminen kyl kieltämättä helpottaa siisteyden ylläpitoa. Tsemppiä sinnekin! 🙂

      Poista
  8. Hyviä vinkkejä olit koostanut, nämä kun pitää mielessä niin hamstraus pysyy hyvin aisoissa:) Täytyy myöntää että mussa on pientä käsityötarvikehamsterin vikaa..mut kun..Kun tykkää kokeilla eri käsityölajeja ja tekniikoita ja vähän hifistelijän vikaakin niin väkisinkin sitä tulee hankkineeksi vähän kaikenlaista:) Olen yrittänyt pitää määrät kuitenkin kohtuullisena, niin yrittänyt:D Käsityökirjoja on kans tullut ostettua paaaljon, mutta niistä en kyllä pode minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Käsityölehdistä joutaisi osa pois ja lähes kaikki sukulaisilta, ystäviltä lahjoituksena saadut kierrätyskankaat/vaatteet sekä ompeluharrastuksen alkuaikoina ostetut printtitrikoot. Viime vuonna osan trikookankaista lahjotin jo pois ommellen iloa haasteen kautta ja voi että siitä tuli kiva fiilis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä tarvikkeet, jotka liittyy eri tekniikoihin ei välttii oo hamstrausta. Enemmänkin just se, et ostetaan silmittömästi jotain about samaa matskua. Ja just nuo joltain saadut matskut on kyl selkeesti usein semmosia, et ne jää käyttämättä. Niin helposti sitä sanoo, et joo tänne vaan. Mut sit, jos ne ei ookaan ihan omaa tyyliä, ni helposti jää kaappiin pölyttymään.

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi. Yksinpuhelu on tylsää... :)

Sisällön tarjoaa Blogger.