Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Helpot ja nopeat

Helpot ja nopeat
Helpot ja nopeat

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

Kässäiletko kestävästi?

kestävä käsityöharrastaminen
Moni käsityöharrastaja tekee vuoden päätteeksi inventaarin edellisen vuoden käsitöistä. Osa laatii myös uuden vuoden kunniaksi käsityölupauksia. Millaisin perustein sinä ajattelit tehdä käsitöitä tänä vuonna? Ohjaako tekemistäsi inspiraatio, materiaalien ihanuus vai myös tarve? Entä millaisia kriteerejä sinulla on materiaalien hankkimiselle?

Olen kirjoitellut blogivuosieni aikana paljon ekologisuudesta ja kestävistä valinnoista. Monenlaisista näkökulmista. Nyt, kun vuosi on vasta aluillaan, tuli tarve koostaa taas ajatuksia yhteen. Eli tässä ne tulevat: vinkit kestävään käsityöharrastamiseen herättelevien kysymysten muodossa.



kestävä käsityöharrastaminen
kestävä käsityöharrastaminen
1. Miksi?

Ohjaako tekemistäsi pelkkä inspiraatio vai vaikuttaako taka-alalla myös järjen ääni? Somen kuvavirta tarjoilee meille loputtomasti toinen toistaan ihanampia käsityöimpulsseja. On helppo innostua ja hurmaantua. Vaan jollei tekemistä ohjaa koskaan minkäänlainen järjen ääni, saattaa lopputuloksena syntyä asioita, joille ei lopulta ole minkäänlaista käyttöä tai joihin tulee kyllästyneeksi hyvin nopeasti.

Vaikkei käsityöharrastamista voi rinnastaa shoppailuun, niin silti siinä on jotain yhtäläistä: lopputulemana syntyy jotain uutta vaatekaapin täydennykseksi tai kodin kaunistukseksi. Eroaako turhan tekeminen jollain tapaa turhan ostamisesta? Mielestäni ei. Poislukien toki käsitöiden tekeminen terapeuttisten syiden vuoksi. Vaikka kierrättäminen on tärkeä juttu, niin mitä harvemmin omien vaatteiden tai sisustustekojen edessä joutuu edes pohtimaan kierrätykseen liittyviä asioita, sitä kestävämmällä tiellä ollaan.

2. Millaisesta materiaalista?

Milloin viimeksi ostit kangasta tai lankaa vain ihanuuden vuoksi tai vain siksi, että tarjouksessa oli 10 kerää superedullisesti – miettimättä yhtään, kuinka ekologinen ja kestävä materiaali on kyseessä? Nopeasti ikihikeen peittyvät, helposti nyppyyntyvät tai reikiintyvät materiaalit lyhentävät huomattavasti siitä tehdyn vaatteen tai asusteen käyttöikää. Monet keinokuidut vaativat myös huomattavasti tiheämpää pesemistä kuin luonnon kuidut. Tietty määrä materiaalioppia auttaa kestävien materiaalivalintojen tekemisessä. Materiaalien ominaisuuksia voit opiskella esimerkiksi täältä.

Ompeletko paljon kuosikankaista? Mietitkö koskaan kuosikankaitasi ostaessa kuosin visuaalista kestävyyttä? Osa lasten vaatteista toki tulee tiensä päähän melko nopeasti joka tapauksessa. Hyvin vahvasti trendisidonnaiset kuosit kuitenkin näyttävät auttamatta vanhanaikaisilta jo vuoden-parin kuluttua ja näin ollen vaatteelle ei välttämättä löydy uutta käyttäjää. Erityisesti aikuisten vaatteissa kuosien kestävyyttä kannattaa pohtia, sillä niiden käyttöikä on parhaimmillaan vuosia, jopa 10 tai yli.
– Luulenpa, että seuraava nouseva kuositrendi on visuaalisesti kestävät kuosit. 

Uuden käsityön tekemisen ei tarvitse automaattisesti merkitä ostoskeikkaa. Kannattaa opetella katsomaan myös materiaalivarantojaan luovasti. Jollei kotoa löydy juuri tismalleen ohjeen mukaista materiaalia, pohdi, voisitko korvata sen jollain muulla.



3. Millaisia?

Mikä malli, väri ja tyyli? Tämä liittyy osittain kohtaan 1. Vaikka tyyliin liittyvät seikat mielletään usein materialismiin liittyviksi, on asialla myös kestävä puolensa: erityisesti vaatteita tekeville on suuresti apua kohtalaisesta itsetuntemuksesta ja oman tyylin tiedostamisesta. Itse tekeminen on toki matka, jossa voi myös virheiden kautta oppia ja kokeilemalla löytää oman tyylinsä. Mitä paremmin tunnet oman tyylisi, sitä todennäköisemmin tulet tehneeksi vaatteita tai kodin sisustusjuttuja, joiden käyttöikä jää pitkäksi.

4. Miten paljon?

Tipahtaako puikoiltasi sukat viikossa tai paininjalan alta pari tunikaa kuukaudessa? Ompeletko lapsillesi uusia vaatteita, vaikka entisiäkään ei ehdi käyttämään ennen kuin ne käyvät pieniksi? Jokaisella käsityöharrastajalla on yleensä oma suosikkitekniikkansa ja joku tietty juttu, mitä tulee tehneeksi mieluiten. Liiallinen saman toistaminen kuitenkin saa helposti aikaan ylituotantoa. Saman efektin aiheuttaa myös pelkästään helppoon ja nopeaan tekemiseen keskittyminen – mikäli sitä harrastaa usein. Uusien tekniikoiden opettelu, slow kässäily ja käsitöiden monipuolinen harrastaminen auttavat pitämään harrastamisen tuotokset järkevissä määrissä.

”Miten paljon” -kysymys liittyy myös käsityömateriaalien hankintaan. Materiaaleista on helppo hullaantua ja tarpeita tulee keksineeksi tuosta vain, vaikkei kotiin todellisuudessa mahtuisi enää ainoatakaan kangaspätkää tai lenkakerää. Ostokierteen ja materiaaliövereiden keskellä on myös helppo tuntea hetkellistä morkkista: tehdä ryhtiliike. Ja palata sitten taas hetken kuluttua entisiin tottumuksiin. Kierre on oikeastaan läheistä sukua painonhallinnan jojottelulle: ryhtiliike-repsahdus-ryhtiliike-repsahdus.

Kankaiden ja lankojen ostolakot ovat terveellisen havahtumisen merkki. Silti vielä parempi ja merkittävämpi askel on tottumuksien muuttaminen kokonaisuudessaan. Käsityöharrastaminen ei saisi kaikesta ihanuudestaan huolimatta olla mikään muusta kuluttamisesta erillinen saareke, jossa mikä tahansa on sallittua.

5. Kuinka tarkkaan käytät materiaalit?

Ostatko materiaaleja mieluummin yläkanttiin vai ala-? Erityisesti sesonkilankojen osalta on ymmärrettävää, että niitä ostaa työtään varten mieluummin muutaman kerän liikaa kuin liian vähän, mutta yleisesti ottaen materiaalisotoksissa on turha liiotella. Esimerkiksi kuosikankaisiin kyllästyy helposti, jos samasta kuosista alkaa olemaan vaatekaapissa useita vaatteita.

Ostamisen jälkeinen seuraava vaihe on suunnittelu: ompelussa leikkuusuunnitelmalalla pystyy vaikuttamaan todella paljon kankaan menekkiin ja järkevään käyttöön.

Kun työ on valmis, jää yleensä lähes väistämättä jäljelle pikkuinen määrä kangasta/lankaa. Kun niitä joka tapauksessa jää aina jonkin verran, niin mitä teet niille? - Heitätkö pois vai hyödynnätkö jotenkin?

Pienistä kangastilkuista voi tehdä esimerkiksi:

- tiskirättejä
- kestotalouspaperia / serviettejä
- kestovanulappuja
- pieniä pussukoita
- pikkuhousuja
- boxereita
- nuken vaatteita
- rusetteja ja tukkapompuloita
- hiuspantoja
- pipoja
- collegehuppujen vuoria
- tilkkutöitä. Myös joustavista materiaaleista voi tehdä tilkkuvaatteita, kuten paitoja ja legginssejä.

Saumurin leikkuujätteen voi hyödyntää esimerkiksi tyynyjen täytteenä.

Jämälangoista puolestaan voi tehdä esimerkiksi:

- patappuja
- kestovanulappuja (puuvilla ja bambu)
- raidallisia sukkia
- kirjontatöitä
- miniryijyjä

6. Miten peset ja huollat?

Mitä harvemmin peset tekemiäsi vaatteita/asusteita, sitä ekologisemmin toimit. Lasten vaatteiden osalta ei useinkaan ole edes muuta vaihtoehtoa kuin pesu, mutta mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sitä harvemmiksi tulevat myös tahrat. Yksittäinen tahra kannattaa poistaa sen sijaan, että pesisi koko vaatteen. Vaatteiden tuulettaminen ja pakastaminen ovat ekologisia tapoja puhdistaa vaate. Talvisin voi villavaatteille antaa myös lumipesut ja tuulettaa sen jälkeen.

Osa luonnonmateriaaleista hylkii luontaisesti likaa ja puhdistuu osin itsestään. Esimerkiksi villavaate ja pellava eivät kaipaa pesua kovinkaan usein. Tuuletus tai jo pieni tauko käyttämisessä saattavat raikastaa vaatteen.

Pesuaineista kannattaa valita hellävaraisimmat ja ekologisimmat vaihtoehdot. Huuhteluaineen sijaan kannattaa käyttää väkiviinaetikkaa. Se on ympäristöystävällinen vaihtoehto ja lisäksi se auttaa pitämään pesukoneen puhtaana.

Neuleiden ja kudottujenkin materiaalien osalta voi käyttöikää pidentää nypynpoistajan tai sheiverin avulla. 



7. Korjaatko vai heitätkö pois?

Kukapa ei toivoisi omalle käsityölleen mahdollisimman pitkää elämää. Maailmamme ei myöskään kestä käytä-heitä pois -kulttuuria. Korjausompelu ja parsiminen eivät välttämättä ole aina niitä suosikkipuuhia. Silti harva asia tuottaa yhtä paljon tyydytystä, kuin se, että omin pikkukätösin saa annettua tekemälleen käsityölle jatkoaikaa.

Viimeaikoina on onneksi ryhdytty puhumaan uudestaan myös vaatteiden huoltamisesta ja korjaamisesta. Uskon, että esimerkiksi korjausompelu tulee nousemaan uudestaan suosioon ihan muidenkin kuin kässäihmisten parissa.

Yksi suurimmista ja tärkeimmistä perinnöistä, jonka voimme käsitöiden taitajina siirtää lapsillemme on vaatteiden korjaamisen ja pienen fiksailun taito: kuinka vaihdat vetoketjun, miten lyhennät housujen lahkeet, kuinka parsit sukat tai korjaat uuden hameen repeytyneen helman. 

8. Mitä teet käsityölle, jolle ei ole enää käyttöä?

Tämä toki riippuu paljon siitä, mistä käsityöstä on kyse. Käyttökelvottomiksi kuluneista vaatteista osan voi hyödyntää esimerkiksi siivousliinoina. Ehjät, mutta pieneksi käyneet tai osin kuluneet vaatteet voi uusiokäyttää osin tai kokonaan. Esimerkiksi kuluneista laukuista ja huppareista kannattaa napsia talteen vetoketjut ja soljet. Kulahtaneessakin T-paidassa saattaa olla osa vielä uusiokäyttöön kelpaavaa materiaalia.

Mikäli jokin tekemäsi vaate, asuste tai kodin sisustusjuttu ei enää vain miellytä silmääsi, kääntele sitä käsissäsi, pöllytä alkuperäsen käyttötarkoituksen ajatus ympäri ja tee siitä jotain aivan uutta. - Kierrättämiseen perustuva tekeminen on äärimmäisen luovaa ja tyydytystä tuottavaa.

SUMMA SUMMARUM

Tee harkiten, pidä kautta linjan mielessäsi kohtuuden ajatus. Osta materiaaleja viisaasti, anna arvoa vaivannäöllesi: säilytä hyvin, pese oikein, huolla ja korjaa. Älä kuitenkaan unohda tekemisen iloa!

Harva on tekemisissään täydellinen. Ideoinnista ja käsitöiden tekemisestä on lupa hullaantua ja tehdä toisinaan myös täysin epärationaalisia tekoja ja hankintojakin. Kyse on kokonaisuudesta. Yksi suklaapatukka silloin tällöin ei syydä ketään turmion tielle. Mutta, jos patukoita syö päivittäin, tiedät, mikä on lopputulos.

Uskon, että kestävä kässäily tulee näkymään enenevässä määrin käsityömaailmassa, erilaisissa somen harrasteryhmissä ja blogeissakin. Ainakin Madam BC:n blogissa näyttää olevan luvassa tänäkin vuonna ekologista ja vastuullista tekemistä ja jollen nyt vallan väärin muista, niin Mehukekkeritkin taisi luvata tälle vuodelle jotain tähän teemaan liittyvää. Ja jollain tapaa nämä teemat näkyvät varmasti myös omassakin blogissani.

Inspiroivaa, kohtuullista ja kestävää käsityövuotta Sinulle!

Lue myös:

Kässätarvikehamsterista kohtuulliseksi - mission impossible?
Asiaa välittävästä pukeutumisesta
Menikö käsityöharrastaminen överiksi vai jäikö vajareiksi?
Materiaalinatsi muutti meille
Lasten vaatekaapilta kajahtaa - fiilistä vai järkitekosia?

8 kommenttia

  1. Itse pyrin kässäilemään kestävästi - virkkaan asioita, jotka tulevat käyttöön tai menevät lahjaksi. Langat ovat ensinnäkin niin kalliita, etten halua käyttää niitä turhuuksiin. Pyrin ostamaan lankojakin vain tarpeeseen - tosin välillä saatan ostaa jotain lankamerkkiä tarjouksesta, koska tiedän että käytän joka tapauksessa sitä lankaa töissäni. Lisäksi omat asuinneliöt ovat onneksi sen verran rajalliset, että on pakko pitää jokin tolkku lankamäärissä. Tänä vuonna ajattelin keskittyä enemmän neulomiseen, jotta saisin kulutettua myös niitä lankoja muutoinkin kuin kerran vuodessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä. 💓 Pieni koti on kans aika tehokas, luonnollinen raijoittaja. Mulla on kässäkamoille yksi iso kaappi (2-ovinen). Sen enempää en halua käsityökampetta. On ihan riittävästi kaikkea. 😊

      Poista
  2. Kiva lukea tämä kun itsellä samat ajatukset. Tuon maahan ja värjään langat. Mietin ostaessani psljon ekologisuutta ja pyrin suosimaan suomalaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hienolta! Lähellä tuotettua on kiva suosia. Tuota lankojen värjäämistä ois muuten tosi kiva kokeilla. 😊

      Poista
  3. Erittäin hyvä ja ajankohtainen kirjoitus.
    Vinkkinä kangasjämien kierrätykseen, että SOL-pesuloista löytyy tekstiilien kierrätyskeräyslaatikko. Sinne voi viedä rikkinäisen vaatteiden lisäksi myös leikkuujämät.
    Puhuit tekstiilien pesukertojen vähentämisestä. Myös pesuainemääriä voi vähentää huomattavasti. Pesukonekorjaajalta kuulin, että pesuainemerkkien suositukset ovat reilusti ylimitoitettuja. Tietenkin, jotta aineita kuluisi enemmän ja käyttö lisääntyisi. Olen itse vähentänyt pesuainetta/pesukone lähes puoleen eikä sillä ole ollut vaikutusta pesutulokseen. Varsinkaan kun tahrat käsittelee ensin sappisaippualla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irene! Tuota pesulan keräyshommaa en tiennytkään. Kiitos vinkistä! Tuo pesuainehomma on varmasti just noin. Ja sappisaippuahan on siis ihan paras! 😊

      Poista
  4. Hyviä pointteja, mutta läheskään kaikesta en suostu syyllistymään.

    Esimerkiksi kuosivaatteet. Kuosien lisäksi myös vaatteiden mallit jäävät pois muodista. Ei meidän pikkulapsuudessa kuljettu legginsseissä ja tunikoissa, ei edes ollut trikoota. Retrovaatteille on omat rakastajansa, varmaan joskus tulee rakastajat myös ysärilastenvaatteille. Frillamekot voi olla nyt kivoja, mutta haluaako niitäkään kukaan viiden vuoden päästä, oli sitten kuosi mikä tahansa tai täysin kuositon. Jos vaate on tehty laadukkaista materiaaleista huolella ja hyvin, sille kyllä löytyy ottajansa joskus jossain.

    Samoin ajattelen ylituotannosta. Mikäli ylituotantovaate ei päädy ennenaikaisesti roskiin tai jää lojumaan varaston perälle, vaan menee kiertoon esim kirpputorin kautta, se on kuitenkin seuraavalle käyttäjälleen kotimaassa käsin tehty vaate, mikä on todennäköisesti parempi monelta kantilta, kuin tuontivaate. Tietenkään yli tarpeen tekeminen ei ole sinänsä ekologista, mutta taustalla on kuitenkin harrastus. Yhtä lailla voisi harrastaa vaikka uimista, missä uimahallin ylläpito varmasti kuluttaa jonkin verran luonnonvaroja, mutta sen harrastaminen on uimarille hyvästä, saa siitä fyysistä kuntoa ja toivon mukaan myös henkistä mielihyvää. Käsitöistä tulee mielihyvän lisäksi se valmis tuote. Ilman mielihyvää tuovaa harrastusta on vaikea elää tässä stressaavassa maailmassa.

    Mutta tosiaan hävikin määrää voi aina minimoida ja muutenkin kuluttaa järkevästi myös harrastusvälineitä. Ja muotikuosit kannattaa ommella käyttöön heti eikä vasta viiden vuoden päästä ja jokaista lehteä ja kirjaa ei ole pakko ostaa itselleen. Ja lankojen alkuperään on syytä kiinnittää huomiota, myönnän, itse en sitä läheskään aina tee, mutta tiedostan asian. Ja ekologisuuden lisäksi vaakakupissa painaa itselläni ainakin myös suomalaisen työn kannattaminen, jotta mahdollisimman monella säilyisi työpaikka ja saataisiin myös uusia.

    Ja korjausompelulle iso peukku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kommentista! Syyllistäminen ja syyllistyminen eivät olleet tämän postauksen tarkoituksia laisinkaan! Vaan ajatuksien herättäminen ja keskustelu. Sinua sivusta seuranneena, uskoisin, et teet pääosin aika järkevästi käsitöitä. Se on oma ihmistyyppinsä, joka ompelee kolmet leggarit joka viikko ja kaikki kaapit on täynnä villasukkia, joita ei käytä kukaan. Ja totta: muoti ja tyyli muuttuvat ja toki erityisesti pitkäikäisissä aikuisten vaatteissa kannattais huomioida, et malli ja tyylikin kestää aikaa. Mut kuten sanoin tuossa, niin semmonen perus balanssi ja kohtuus on se isoin juttu. Ei fanaattisuus. Iloa päivään! ❤️

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi. Yksinpuhelu on tylsää... :)

Sisällön tarjoaa Blogger.