Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Tee lapsen kanssa

Tee lapsen kanssa
Kototekoja lapsille

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

Ohjeet kankaanpainantaan

Elämme suuren murroksen aikaa. On taas se aika vuodesta, kun käynnissä on perheiden arkiaamuja järisyttävä siirtymä välikausivaatteista talvivaatteisiin. Vaikeita päätöksiä arkiaamujemme ratoksi: villahaalari ja välikausihaalari vai pelkkä talvihaalari? - Kas siinäpä dilemma. Vaan, se kun ei ole ainoa laatuaan. - Millainen haalari: minkä värinen, minkä merkkinen, kierrätetty vai uusi? Ja entäpä ne kaikki muut vaatteet sitten? - Itse tehtyä, ostettua, kierrätettyä, Pomp De Luxea, Noshia, Meandia, Vimmaa, Henkkamaukkaa, Citymarketin alerekin antia vaiko mitä? Retroa, unisex-värejä vaiko prisessaunelmia?

Lapsi tarvitsee lämpimikseen sitä sun tätä. Vaan mehän emme todellisuudessa pue lapsiamme ainoastaan tarvepohjaisesti. Toki haluamme lapsellemme aina hyvää ja parasta mahdollista – lompakkomme täyttöasteen puitteissa. Silti tuossa lasten pukemisessa on mielestäni aivan selkeä toinenkin ulottuvuus. Se on jonkinlainen arvojen ja statuksen symbioosi (muoks. ja note to myself: älä käytä sivistyssanoja, jollet osaa käyttää niitä oikein! Mistä tuokin sana tuli päähäni?) kombinaatio. Kuinka iso osa lastemme pukeutumisesta on todellisuudessa meidän omaa koodistoamme ulkomaailmalle: tämä on meidän perheemme arvomaailma, tähän meillä on varaa, olen trendsetter jne? 


Blogimaailma herkuttelee lastenvaatemanialla. On syntynyt aivan oma äitiryhmänsä: lastenvaatefriikit. Itsekin pidän kovasti lasten vaatteista ja minulla on selkeät näkemykset siitä, miten haluan lapsiani pukea. Siksi jäinkin tätä asiaa pohtimaan. Seuraan lastenvaatemuotia ja erilaisia kuositrendejä. Silti lasten vaatehankintani ovat useinmiten tarvepohjaisia. En halua täyttää kaappeja kymmenillä mekoilla ja housuilla, joita kukaan ei ehdi käyttämään. Ostan paljon käytettynä, mutta teen myös itse. Se on osittain rahakysymys, osittain ekologinen kysymys, mutta ompelun osalta myös ihan oma itsekäs harrastuskysymykseni. :) Haluan pukea lapseni siististi ja kauniisti. Pidän myös siitä, että vaatteet ovat tyylillisesti ajanmukaisia tai jopa hivenen edellä. Tähän jälkimmäiseen minulla ei olisi ehkä kaupasta ostettuna varaa, mutta itse tehden kyllä. En oikeastaan päässyt mihinkään täysin selkeään lopputulokseen sen suhteen, mitä kaikkea itse haluan lasteni pukeutumisella ilmentää ja miksi. Ehkä haluan viestiä jotain tyyliin, joo, meillä pyyhkii ihan ok ja juu, ajan hermolla ollaan. 


Itse tehtyä suosin paitsi luovuuden ihanuuden ja edullisuuden vuoksi, myös siksi, että itse tehty lapsen vaate on mielestäni kuin kokovartalo syli. Se jättää pienen tunteen äidin läsnäolosta päiväkoti- ja koulupäiväksi. Kun poikani oli noin viisivuotias, muistan vieläkin ne hetket, jolloin hän laittoi päälleen ensimmäisiä hänelle tekemiäni vaatekappaleita. Siinä täysin eri tunnelma kuin kaupan vaatteeseen pukeutuessa. Lapsi oli hykertelevän onnellinen ja kiitollinen vaatteesta. Oikeastaan hän oli usein niin tyytyväinen, että saattoi esimerkiksi nukkua koko yön uusi, tekemäni pipo päässään. :)


Näissä kuvissa esiintyvän tunikan tein tytölleni omalla kaavallani ja omatekoisella kuosillani. Olen tällä hetkellä tykästynyt kuoseihin, jotka ovat käsin tehdyn oloisia, epäsymmetrisiä ja jotenkin ennalta arvaamattomia. Sellaista tavoittelin tässäkin kuosissa. Kuosi on painettu Emo-kankaanpainantaväreillä ja painovälineenä kokeilin tällä kertaa parsakaalia. Halusin saada aikaiseksi epätasaisen, röpelöisen pinnan, mutta hallitun muodon. Muodot tein sapluunalla. Myös taskujen kangas on itse värjättyä. Oikean väristä pinkkiä ei löytynyt kaapistani valmiina, joten niinpä maalasin valkoisen kankaan. 

Ohessa pienimuotoinen ohje kankaanpainantaan. Kankaanpainanta on äärimmäisen hauskaa ja kokeilemisen arvoista. - Suosittelen! Itse olen kokeillut kankaanpainantaa aiemmin mm. maissilla ja kookoksella.


 


Vielä ehdit osallistua ihanaan Nosh-arvontaan! Jollet jo ole osallistunut, niin menepä.

Ja sitten vielä yksi asia. Sain kuulla, että blogini oli läpäissyt Indiedaysin Blog Awardsien ehdokaskriteerit. Mikäli haluat, voit käydä äänestämässä blogiani täällä. Mukana paljon upeita blogeja - poimi parhaat lukulistallesi!

Millaisia ajatuksia tämä teksti herätti sinussa? Millaiset tekijät määrittävät sinulle lasten pukeutumiskriteerit ja mitä ne ovat?

http://www.lifie.fi/indiedays-blog-awards

14 kommenttia

  1. "itse tehty lapsen vaate on mielestäni kuin kokovartalo syli" ihanasti ajateltu... ihan herkistyin. Minun silmissä paidan nimi on AMMUUU :D Tuli mieleen iloinen vasikka! En tiedä miksi.
    Ja sitten tuo parsakaali naurattaa... se on vaan niin huvittava juttu :D :D Ihana postaus kerta kaikkiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo totta, itsekin mietin tuota lehmävisiota et näyttääkö siltä. Kiitos ihanista kommenteista! :)

      Poista
  2. Kauneus ja persoonallisuus ja tietty "ikiaikainen klassisuus" on mulla lastenvaatteissa aika korkealla, toki toimiviakin niiden täytyy olla ja sellaisia että käyttäjätkin tykkää. Ompelemalla itse saan tällaisia tuotteita sopivaan hintaan kun omaa työtä nyherryksineen ei laske mukaan :) . Ostan neuleita ja perusvaatteita välillä kaupasta mutta jopa kartan vähän tahallani sellaista, mitä muut kovasti hehkuttaa tai käyttää esim. Me and I , Pop ja Pomp de Lux (onko nämä vielä muodissa;)). Ommellessa on kiva kokeilla kaikenlaista, sekoittaa tekniikoita ja antaa oman käden jäljen näkyä itsetehdyissä lastenvaatteissakin. Samalla saa ravittua luovuudennälkäänsä. Mitään unisex-vaatetusta meiltä ei myöskään löydy, musta on maaiman parasta olla nainen ja että pukeutumisvaihtoehtoja asusteineen on paljon enemmän kuin miehillä. Sitä olen perheen nuorille neideillekin toitottanut, en kyllä ole mekkoihin/hameisiin pakottanut (paitsi juhliin mennessä kehoittanut) mutta hyvin ne on päälle löytäneet ilmankin, varmaan minun ja suvun naisten esimerkistä. Tuota arki/kyläily/juhlapukeutumisen eroa olen myös yrittänyt opettaa.

    Parsakaalillapa (nam nam) tuli hauskaa jälkeä aikaiseksi! Tuosta toisesta taskun painatuksesta mulla tulee ihan tossu mieleen, jalka sujahtaisi sinne hauskasti tuosta taskunsuusta :) Ja nyt annoitkin mulle inspiraation yhteen painantajuttuun- voi ei, lista kasvaa ;D. Hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo minäkin tykkään siitä et tytöt pukeutuu tyttömäisesti ja pojat poikamaisesti. Tykkään itsekin pukeutua feminiinisesti. Juuri tuo kaikenlainen kokeilu on niin kivaa. Ja minusta on mukava kun voi tehdä välillä jotain ihan oman näköistä ja toisinaan jotain sellaistakin mitä voisi saada kaupastakin. Kouluikäiselle pojalleni lähinnä tuota jälkimmäistä. Muuten jäisivät käyttämättä.


      Joo totta, tuo toinen tasku ja kuvio yhdistettyinä näyttää ihan tossulta! En tajunnutkaan aiemmin. :)

      Poista
  3. Mahtava painojälki, tulee Vimma mieleeni :) Tuo lastenvaatehifistely on kyllä tuttua lähipiirissäkin. Itse olen se, joka tunnistaa kyllä ja pistää merkille muiden merkkivaatteet, mutta en raaski niitä itse ostaa. Vaatteilla on kyllä tietty statusarvo. Meillä on iloisen sekasesti niin saatuja ja itsetehtyjä kuin ostettujakin. Vaatteen ulkonäkö ja ikätasoisuus merkitsee itselleni eniten, sekä eettisyys myös koko ajan enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Niinpä. Minäkin oon hyvin tietoinen, mutta en raaski maksaa kasvuikäisten lasten vaatteista ihan tolkuttomasti. Itse tehden saa kivoja ja kohtuuhintaan.

      Poista
  4. Voi, tuolla tavallahan mun pitäis käyttääkin painoväripurkkien pohjat loppuun! Mahtavaa jälkeä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! No siitä vaan kokeilemaan! :) Ai niin. Parsakaalista kuluu aika nopsaan se pinta eli kannattaa vaihtaa uuteen palaan aika tiuhaan.

      Poista
  5. Ihailen kyllä luovuuttasi ja kokeilunhaluasi! Upea itsetehty kuosi ja tunika! Kuosista tulee mieleen meteoriitit ja pavut:)Tulen varmasti jossakin vaiheessa kokeilemaan kankaanpainantaa ja värjäystä, kunhan ajatus hetken muhii.. Hmm..meidän lasten vaatekaapeista löytyy aika sekalainen kokoelma vaatteita. Suurin osa on ostettu kaupoista, osa saatu ystäviltä, osa ostettu kirppikseltä ja osa itsetehtyä. En tietysti ihan kaikkea kelpuuta eli tietyt kriteerit vaatteen pitää täyttää ja jonkinlaista linjaa ne seuraavat. Vaatteiden tulee ennen kaikkea olla mukavia, kestäviä, siistejä, nättejä, helposti yhdisteltäviä ja että lapset itse viihtyvät niissä. Lasten merkkivaatteita tulee nykyään todella vähän katseltua, enkä tiedä mikä tällä hetkellä on in, en kyllä oikein raaskisi ostaakaan. Tosin näitä trendejä tulee seurattua lastenvaatekaavafirmojen ja kangaskauppojen kautta. Kehtaan jo sanoa että ne omatekemäni ekstrakivat vaatekaapin täytteet ovat eräänlaista korvausta niille merkkivaatteille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Tuo yhdisteltävyys on yksi asia mihin oon itse havahtunut sekä oman että lasten vaatekaapin kohdalla ihan lähiaikoina. Pärjää paljon vähemmällä kun pystyy yhdistelemään. Ja todellakin: omatekoiset vaatteet kompensoi kalliita merkkivaatteita. Itse tulee tosin välillä vähän sokeaksi itse tehdyille. Et miltähän näyttävät jonkun ihan muun silmissä. Et näyttääkö ne itse tehdyiltä, halpusketjun vaatteilta, laadukkailta vai miltä. Vaan pääasia et itse tykkää ja lapset itse. :)

      Poista
  6. Mun tekis kans mieli kokeilla kankaanpainantaa. Tuhat ideaa, mutta aikaa noin kaksi sekunttia per päivä :D Mahtavia nämä sun kehittelemät kuosit kyllä on. Itsekin tykkäisin mahdollisimman yksinkertaisesta ja perusväreistä.

    Hienosti muuten sanoitat tuon nykyisen lastenvaatteiden ympärillä pyörivän manian. Olin aika järkyttynyt tajuttuani minkälaisesta kilpavarustelusta on kyse. Ensimmäisen lapsen syntymän myötä se selvisi... Mutta olen ottanut koko hommaan henkisesti etäisyyttä, koska rahatilannekaan ei mitään turhia ostoksia salli. Eli tarveperustaisesti täälläkin mennään.

    Ja kyllä tämänkin äidin sydän sulaa, kun lapsi ihan onnessaan pukee päälleen jotain itsetehtyä ja vieläpä esittelee sitä ylpeänä tutuilleen <3

    Sinikka
    Cause to Wear


    VastaaPoista
  7. Minäkin tykkään painojäljestä ja kuoseista, joissa ei ole niin selkeää ja viivoittimella vedettyä viivaa. Eli tämä sun kuosi kolahtaa! Tunika on todella herttainen. Parsakaalia en kyllä henno käyttää painamiseen, kun tykkään siitä niin paljon lautasella :D. Lasten vaatteet. Vauvana pojalla oli kaupan tavaraa, en jaksanut silloin ommella mitään. Nykyään kaapista löytyy itsetehtyjä ja kaupasta ostettuja. Tärkein kriteeri meillä vaatteessa on käyttömukavuus ja kankaan tuntu, pojan atooppinen iho ei siedä ihan kaikkia materiaaleja. Aika paljon ompelen kierrättämällä miehen vanhoja vaatteita. Vaikka kainalot/pääntie olisi mennyt pilalle, on siinä vielä paljon hyvää matskua jäljellä. Lasten vaatteiden trendikkäimpiä merkkejä meiltä ei ole koskaan löytynyt, vaatteisiin en halua upottaa isoa summaa, kun ne ei yhtä kautta kauempaa yleensä päälle mahdu. Joitakin aikuisten vaatteista tutumpia merkkejä löytyy pojan vaatteissa, mies on näitä tuonut edullisemmin ulkomailta. Meillä ehkä menee aikalailla sellaiseen pikkuaikuisen pukeutumiseen juhlissa/kylässä/kaupungilla yms., kotona ja eskassa sitten lapsenomaisempia vaatteita. Poika tosin saa itse nykyään aika pitkälle päättää pukeutumisestaan, ja siihen vaikuttaa suuresti hänen suuri fanituksen kohde Elastinen :D. Meillä poika on hieman kyllästynyt siihen, että äidin tekemät vaatteet huomataan ja niitä kehutaan. Viimeksi jonkun kehuessa hänen paitaa, toinen onnessaan tuumasi sen olevan tällä kertaa IHAN kaupasta ostettu, ei ole äiti tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna! Joku aika iso kyllästyminen on ainakin itselläni tullut sellaisiin "kaikki elementit riveissä" -kuoseihin. Sellainen huolettoman oloinen, mutta silti viimeisen päälle mietitty jälki on mieleeni. Ai sun poika on Elastisen fani. :) Minkäs ikäinen hän olikaan? Juu meilläkin kyl poika saa melko pitkälle itse valita miten pukeutuu. Tai siis kyllä itse ostan hänelle paljon itse, kun tiedän, mistä tykkää. Mut en ikinä pakota johonkin tiettyyn tyyliin. Ja vaikka tykkää minun tekemistäni jutuista myös, niin ostan myös paljon. Ihan siksikin, etten jaksa kaikkea tehdä ja toisaalta myös siksi, etten halua olla niin ehdoton, enkä halua että pojalle tulee sellainen fiilis, että aina pitää vaan niitä äidin tekemiä käyttää. Huvittaa tuo poikasi kommentti. :) Ja juu, itse kyl tykkään useistakin ns. merkkivaatteista, mutta ne on niin poskettoman ylihinnoiteltuja, että huh sentään. Muistan kun kerran kävin jossain Second Hand -liikkeessä, jossa myytiin uusiakin vaatteita, kuinka myyjä kaupitteli mulle jotain Papun housuja. Tyttö oli silloin about vuoden. En nyt enää muista mitä maksoivat. Oisko olleet jotain 50 euron huitteilla. Olihan ne kivan näköiset ja materiaali tosi napakkaa, mut silti. En vaan kertakaikkiaan voi kuvitella ostavani nopeasti kasvavalle pikkulapselle mitään noin kallista perus käyttövaatteeksi. Ulkovaatteet on sit oma juttunsa.

      Poista
    2. Ulkovaatteista tosiaan maksaa mieluummin vähän enemmän, mutta käyttövaatteesta ei . Jep, poika on Elastisen suuri fani. Kirjoittikin (tai saneli) pitkän kirjeen. Sai Elalta sitten ihan mahtavan fanipaketin postitse. Oon pari settiä ommellut Ela-vaatteita. Poika on nyt 6v :)

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi. Yksinpuhelu on tylsää... :)

Sisällön tarjoaa Blogger.