Joulu

Joulu
Joulu

Helpot ja nopeat

Helpot ja nopeat
Helpot ja nopeat

Käsityöharrastaminen

Käsityöharrastaminen
Käsityöharrastaminen

Sydänsadetta vanhasta nahkatakista + ohje

sydänsadetta
Pieneen kotiin ei joulu mahdu suurieleisesti. Jos joka paikkaan ripustellaan ja pystytetään joulukoristuksia, alkaa koti helposti muistuttamaan sirkusta. Meidän perheen luontaiseen sirkukseen en kaipaa yhtäkään lisäelementtiä tuon seikan alleviivaajaksi. Siksi pyrin pitämään koristelun jokseenkin kohtuullisena ja koska nykyisin koristelen joulua kotiimme jo marraskuun puolella, ehdin myös vaihtelemaan koristeita. Yksi suosikkijutuistani on seinälle ripustettavat koristeet. - Ne eivät nimittäin vie tilaa pois miltään tai kuormita esteettisesti pöytiä ja muita tasoja.

Tämän Sydänsateeksi nimeämäni koristeen tein kierrättämällä vanhan nahkatakin. Takki kuului alunperin mieheni äidin keväällä pois nukkuneelle puolisolle. Kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä pidän erityisesti siitä, jos hyödynnettävät materiaalit liittyvät tuntemaani ihmiseen tai johonkin mukavaan ajanjaksoon elämässä. Materiaalien kierrättämisen myötä pieni palanen mennyttä pysyy  mukana elämässä.

Sydänsateen materiaaliksi sopii nahkan lisäksi hyvin esimerkiksi huopa tai vaikka korkkikangas. Sydämet on pujotettu nahkanaruihin sydämiin leikatuista lovista. Tämä mahdollistaa sydämien liikuttelun naruissa ja asettelun fiksailun tai vaikka muuttamisen ihan toisenlaiseksi.


Kaikki paketissa



kaikki paketissa -kirja
Tämä postaus on osa Käsityöblogien yhteistä joulukalenteria. Eilisestä luukusta löytyivät Jotain uutta, jotain vanhaa, käsintehtyä ja kaunista -blogin ihastuttavat virkatut pakettikoristeet. Huomisesta luukusta vastaa Kangaskorjaamolla-blogi.

Joka ikinen vuosi jo joulukuun alussa Instagramiin alkaa valua kuvia toinen toistaan kauniimmin paketoiduista joululahjoista. Hyvissä ajoin -ihmiset siellä viimeistelevät hyvissä ajoin tekemiään ja hankkimiaan joululahjoja. Tässä kohtaa minä yritän uskotella itselleni, että kuvien täytyy olla fiilistelyä edellisiltä jouluilta. – Ei kai kukaan nyt ihan oikeasti paketoi joululahjoja vielä joulukuun alussa! Eihän… 

Sitä vartenhan on joululahjavalvojaiset. Jouluaattoa edeltävä ilta ja yö. Ja se kuuluisa viimehetken paniikki, jolloin ei estetiikalle ole sijaa, kun pakettia syntyy liukuhihnalta. Paketin päädyt nopeasti rullalle ja teippiä pintaan. Ripeät narun kiharrukset ja seuraava. Viimeisiin paketteihin ei jaksa enää tehdä edes pakettikortteja. Tussilla vain nimeä suoraan paketin kylkeen. 

Toisaalta. Voisihan sen tehdä toisinkin. Ja toiset myös tekevät. Kuten Kaikki paketissa -blogin Jani ja Aleksi, joiden Kaikki paketissa -kirjasta halusin arvostelukappaleen juuri edellä mainituista syistä. Toki muutenkin, sillä olen seurannut heidän blogiaan jo usean vuoden ajan. Meidän hätäisten ja ehkä vähän tumpeloidenkin paketoijien pelastusrengas on nyt siis tässä: Jani Koskisen ja Aleksi Lindbergin Kaikki paketissa, olkaapas hyvät!

Pikkujoululaukku ja korvakorut korkkikankaasta + paljastuksia tulevasta

korkkikankaasta ommeltu laukku

Tämänhetkiset käsityöharrastajan trendimateriaalit ovat ehdottomasti vegaaninahka, Snap Pap ja korkkikangas. Ommeltava korkkikangas on ollut to do -listallani jo todella pitkään. Muutama viikko sitten kävin viimein ostamassa askartelukaupasta palasen korkkikangasta. Halusin tehdä työpaikan pikkujouluihin korkkikankaisen pikkulaukun. Korkkikangas osoittautui niin kivaksi ja inspiroivaksi materiaaliksi, että surautin siitä samatien myös korvakorut laukun pariksi.

Korkkikankaasta tuli saman tien suosikkini. Sen työstäminen on helppoa ja se näyttää äärimmäisen tyylikkäältä jo ihan sellaisenaan. Itse innostuin kuitenkin yhdistämään korkkikankaaseen värikästä kangasta, joka on kierrätetty vanhasta, venäläishenkisestä villaneuloksisesta huivista. Kombinaatio toimii mielestäni äärimmäisen hyvin. – Musta mekko, kengät ja korkkikangas kun kaipasivat mielestäni ehdottomasti pientä väriläiskää.

Käsityöharrastaja: osta työtä Suomeen!



nokian neulomoJoulukuun ensimmäinen. Niin odotettu. - Tuo ensimmäisen luukun jännittävä aamu. Monessa blogissakin joulukuun ensimmäinen tarkoittaa alkua lähes kuukauden mittaiselle kalenterirupeamalle. Tuttuun tapaan Kototeko-blogissa ei julkaista joulukalenteria tänäkään vuonna.

Tänään, joulukuun ensimmäisenä haluan kuitenkin raottaa luukkua, jonka avaaminen tuo jouluilon huomattavan paljon isommalle joukolle kuin itselle ja sille omalle lähipiirille. Tänään vietetään nimittäin ”Osta työtä Suomeen” -päivää. Siihen liittyen halusin sanoa minäkin sanasen.

Kun kuutisen vuotta sitten koin käsityöharrastamiseni renesanssin, hujahti vuosi tai pari ihan vain lajin ihanuudesta hurmioituneena. Vähitellen aloin kiinnostumaan pukeutumisen eettisyydestä ja ekologisuudesta. Ahmin läpi Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan ja katselin sydän verta vuotaen dokumentin toisensa perään täysin epäinhimillisistä työolosuhteista vaatetehtaissa ympäri maailman. 

Halusin oppia pukeutumaan ja kuluttamaan järkevästi, eettisesti ja kestävästi.
Opettelin ja opin paljon materiaalituntemusta. Halusin tietää, mikä kestää käytössä, mikä ei. Halusin myös ymmärtää, mitkä pukeutumistyylit ja vaatemallit sopivat minulle, jotta välttäisin hutihankinnat. Yhdessä vaiheessa ompelin todella paljon kierrätysmateriaaleista. Nykyisin vähemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä olisin hylännyt ekologiset periaatteeni. 

Olen tarkka ja kriittinen ostaja. Yhtäkään kaupan vaatetta en osta ilman, että tunnustelen materiaalin laatua ja joustavien vaatteiden kohdalla palautuvuutta. Poikkeuksetta kurkistan vaatteen sisään ja kaivelen esiin materiaalitiedot. Akryylin ja polyesterin dominanssi saa minut käännähtämään kannollani. 
 
Ekologisuuden ja eettisyyden lisäksi minulle merkitsee se, kuka tuotetta tai materiaalia hankkiessani käärii rahat. Blogiani pidempään seuranneet jo tietävätkin, että arvostan suuresti yrittäjyyttä ja kotimaisuutta. – Sitä, että ostamalla tuotteen tai palvelun, tiedän oston hyödyttävän kotimaamme asukkeja: yrittäjiä, yrityksen työntekijöitä ja kotimaahan maksettavien verojen kautta meitä kaikkia.

Suurten tunteiden joulu

suurten tunteiden joulu
*) Kirja saatu arvostelukappaleena Tammelta

On kirjoja. Ja sitten on Kirjoja. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat ovat sellaisia... no, ihan mukavia. Ne selataan kerran läpi ja sen jälkeen kirja unohtuu hyllyyn pölyttymään. Surullista, mutta näin se vain osan kohdalla menee. 

Kirjat isolla alkukirjaimella ovat sellaisia, joiden koskettaminenkin tuntuu ylevältä, miltei hartaalta. Ensin hipaistaan kantta. Tunnustellaan paperin tuntua vasten sormia. Seuraavaksi on aivan pakko painaa nenä vasten kirjan sisuksia; selata läpi ihan vain siksi, että kirjat isolla K:lla myös tuoksuvat vastustamattoman ihanille. 

Tuoksutuksen jälkeen katsotaan kuvat. Hurmaannutaan ja koetaan vimmaista halua hypätä sisään kirjan kuvitukseen. Sitten lämmitetään iso mukillinen höyryävän kuumaa glögiä ja syvennytään teksteihin. Luetaan ensin sieltä täältä ja lopulta syventyen. 

Kirja isolla K:lla ei pääse koskaan suoraan hyllyyn, sillä siihen on aivan pakko palata yhä uudestaan ja uudestaan. -  Juuri sellainen kirja on Suurten tunteiden joulu: kirja isolla K:lla. Jos rakastat joulua, rakastut takuulla myös tähän kirjaan.

Sisällön tarjoaa Blogger.