Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Helpot ja nopeat

Helpot ja nopeat
Helpot ja nopeat

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti

Peittopiilot: näyttävää ja kätevää säilytystä mökille + ompeluohje

pentikin kangas
Yhteistyössä: Pentik

Onkohan missään muualla päin maailmaa niin paljon kesämökkejä kuin Suomessa? On oikeastaan aika ihanaa, että suomalaisissa on säilynyt kaipuu luonnonläheisyyteen ja sen mukana tuomaan rauhaan. Meidän perheellämme ei omaa mökkiä ole, mutta vanhemmillani on. Keski-Suomeen Päijänteen rannalle on aina yhtä ihana palata – kesä toisensa jälkeen. 

Mökkeily oli iso osa lapsuuteni kesiä. Muistan elävästi mökkikesät eri ikäisen lapsen ja nuoren kulmasta: Tuntikausia jatkuneen uimaan-saunaan-uimaan-rumban, helteisen paahteiset kesät, isän savustaman kalan, äidin paistamat letut, saunan jäljiltä höyryävän ihon, utuisen lempeän ilta-auringossa kylpevän järvimaiseman.

Aika ei ole kuitenkaan kullannut teinivuosien mökkikesiä: mökille lähteminen tuntui tervanjuonnilta ja joka ikinen mökkeilyyn liittyvä puuha siltä kuin olisi joutunut vankileirille pakkotyöhön. Mieleen on piirtynyt muisto myös siltä kesältä, jolloin vesisade kylvetti koko maiseman valuvaksi. Loputon sade rummutti kesämökin kattoon. Kodikas ropina muuttui pikkuhiljaa painostavaksi tylsyydeksi. Yhtäkään Aku Ankkaa ei tehnyt enää mieli lukea. Siinä kohtaa päätimme lopulta hypätä autoon ja matkustaa vähemmän sateisiin maihin.

Vaikka käymme nykyisen perheeni kanssa vanhempieni mökillä yleensä vain kerran kesässä, niin silti sinne meneminen on omille lapsillemme aina yhtä tärkeää ja ihanaa. On kiva nähdä, kuinka luonnon helmassa kännykät, some ja pelaaminen häipyvät kuin itsestään taka-alalle. Ympäröivä maisema ja kaikki mökkeilyyn liittyvä on niin tuhatkertaisesti kiinnostavampaa ja magneettisempaa. Ja hyvä niin.

Korjausompelua kirjovalla koneella




*) Yhteistyössä: Husqvarna Viking Suomi

Korjausompelu oli vielä jokunen vuosi sitten inhokkilajini. Inhosin sitä sen mekaanisuuden vuoksi. Koin sen äärimmäisen tylsäksi, koska siitä puuttui mielestäni luova ulottuvuus. Tai niin kuvittelin.

Välttelin korjausompelua viimeiseen saakka. Korjaamista vaativien vaatteiden keko vain kasvoi kasvamistaan. Vetoketjun vaihtamisesta oli muodostunut jo perheemme sisäinen vitsi. ”Niin joo, ehkä se tapahtuu joskus vuoden-kahden päästä”, totesi mieheni lakonisesti vinkatessaan takin rikkinäisestä vetoketjusta tai puhki kuluneista taskupusseista. Lahkeiden lyhentämistäkin vetkuttelin niin pitkään, että mies ehti jo unohtamaan kyseisen vaatekappaleen olemassaolon.

Vaan onneksi muutos on mahdollinen. Korjausompelu ei todellakaan ole enää minulle asia, jota vetkuttelen viimeiseen saakka. Ajatus siitä, että vaate saa jatkoajan, tuo suunnattoman mielihyvän. Ja reikien paikkaamisessa todellakin voi käyttää luovuutta.

Olen myös äärimmäisen iloinen siitä, että vaatteistaan todella tarkka esikoisemmekin on sisäistänyt ajatuksen siitä, että vaatteen rikkoutuminen ei välttämättä ole sen tarinan loppu. Kiltisti hän kiikuttaa aina ompelukoneeni viereen haaroistaan revenneet farkut, reikiintyneet hupparit ja kalsarit. – Ihan mahtavaa! Kuinka siis voisinkaan olla korjaamatta niitä vaatteita ja jättää tekemättä sen, mihin olen jo lapsenkin opettanut!  


Vaatteiden korjaamisessa on oikeastaan aina vain kaksi vaihtoehtoa: pyrkimys huomaamattomuuteen tai korostaminen. Olen jo pitkään suunnitellut, että kokeilisin, kuinka kirjovaa konetta voisi hyödyntää vaatteen korjaamisessa. Kuopuksen polven paikkeilta rikkoutuneet legginssit tarjosivat siihen loistavan mahdollisuuden. Ajatuksena oli korjata legginssit mahdollisimman huomaamattomasti: legginssien kuosin ja värimaailman hengessä.

Täytyy todeta, että olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Jos jotain tekisin toisin seuraavalla kerralla, niin ehkä suosiolla hieman isompi kuvio juuri siihen reiän päälle. Toimii kyllä ihan hyvin näinkin. Aika näyttää, kuinka hyvin paikka kestää kohdassa, joka joutuu hieman venytykselle. Reikä kyllä onneksi asettuu hivenen polven alapuolelle.¨


Korjausompelu jakautui tässä projektissa seuraaviin vaiheisiin:

1. Legginssin lahkeen sauman ratkominen hieman reiän yläpuolelle asti.
2. Reiän alustava paikkaaminen: pieni pala trikookangasta reiän taakse ja muutama siksak-ommel päältä. Tämä siksi, ettei kirjontaommel vetäisi reiän röpelöisiä reunoja ruttuun.
3. Lahkeen kiinnitys kirjontakehykseen. Tarrakiinnitteinen, irti revittävä tukimateriaali oli tässä loistava apu. Sen avulla sain kankaan suoraan ja napakasti.
4. Tähtien kirjominen reiän päälle ja ympärille. Vaikka reikiä oli housuissa vain yksi, halusin kirjoa housuihin tähtirykelmän, jotta se vaikuttaisi enemmän koristeompeleelta kuin paikalta.

Legginssien paikkaus konekirjomalla osoittautui ihan loistavaksi korjaustavaksi. Aika näyttää, kuinka paikka kestää käytössä. Mietin ensin, että olisin ommellut tähtikuvioita muuallekin legginsseihin tai ainakin toiseen lahkeeseen. Näin kuvio olisi vaikuttanut vielä enemmän harkitulta, mutta en yksinkertaisesti jaksanut enää ratkoa auki toistakin lahjetta. 

Oikeastaan jo hieman odotan hetkeä, jolloin pääsisin kokeilemaan kirjontapaikkaamista joustamattomaan materiaaliin. Yksi reikä saattaisi toimia inspiraatiokimmokkeena koko vaatteen kirjonnalle.  

Twistiä kesäpaitaan: lettipääntie + ohje

Letitetty pääntie

Letitetty pääntie
Tuossa jokunen aika sitten yksi seuraajistani Instagramissa laittoi minulle viestiä ja esitti toiveen: voisinko antaa vinkkejä, että millaisilla asioilla voisi saada pientä twistiä kesäpaitoihin. Tuumasta toimeen: tässäpä ensimmäinen ja oikeastaan toinenkin. Nimittäin letillä koristeltu pääntie ja päärmäyspaininjalalla huolitellut, rennosti aaltoilevat hihansuut.

Ompelin tämän paidan kuopuksellemme edelliseen postauksen housujen ja shortsien pariksi. Alkuperäinen ajatus oli ommella ihan perus T-paita vailla mitään kommervenkkejä. Vaan kuinkas kävikään? Juuri niin kuin minulle usein käy. Perus T-paita tuntui jotenkin liian laimealta ja ihan liian simppeliltä. Tällainen siitä sitten tuli: söpö ja jotenkin kivalla tapaa rento. 

Varaslähtö kesään: viskoosihousut ja -shortsit tytölle


viskoosihousut lapselle
lapselle kesähousut ommellen*) Yhteistyössä: Eurokangas


Viimetipan ihmiselle vuodenaikojen taitekohdat ovat aina samanlaisia: kuin yrittäisi hypätä juuri lähdössä olevaan bussiin. Onneksi myöhemminkin lähtevällä ehtii vielä perille. Juuri ja juuri.

Vuodenaikojen taitekohdat ovat minusta myös muuttuneet myös entistä arvaamattomammiksi. Viime viikolla tuntui vielä miltei talvelta, lauantaina tarkeni jo ilman takkia. Hyvissä ajoin ihmisiä nuo nopeat leikkaukset vuodenajasta toiseen tuskin aiheuttavat minkäänlaisia ongelmia. Minä sen sijaan olen juuri se, joka tekee vuodenaikakohtaiset vaatteet tismalleen sen vuodenajan aikana. Hivenen jopa kadehdin ihmisiä, jotka Facebookin ompeluryhmissä aloittavat inspiraatioketjut kesävaatteista melko lailla heti joulun jälkeen.  

No, eipä sillä: ei näille kerrankin suht ajoissa ommelluille kesäkamppeille vielä mitään todellista tarvetta ole. Tänäänkin tuuli niin kylmästi, että alkuviikosta julkaisemani pipopostaus tuntui hyvin ajankohtaiselta. Vaan olipa silti ihana fiilistellä hetken aikaa kesää Helsingin iki-ihanassa ja super kuvauksellisessa Talvipuutarhassa.

Joka tyypin parhaat kaavat - jokaisen ompeluharrastajan Must Have


jokatyypin parhaat kaavat

*) Kirja saatu kustantajalta 


Olen aika moneen kertaan julistanut blogissani sitä, kuinka rakastan käsityökirjoja, jotka ovat visuaalisesti herkullisia ja käsityömatka johonkin miltei toiseen ulottuvuuteen. Kyllä, rakastan niitä edelleenkin. Mutta: käsityökirjarakkauteni ei kuitenkaan ole ehdotonta. Joka tyypin parhaat kaavat -kirja poikkeaa jonkin verran edellä mainituista kriteereistä, mutta rakastin silti sitä heti ensiavauksesta alkaen ja oikeastaan jo etukäteen, sillä pidin sen aiemmastakin versiosta. 

Joka tyypin kaavakirjan uudistettua versiota olen odottanut innolla siitä lähtien, kun huomasin Instagramissa Rinna Saramäen päivityksen aiheeseen liittyen. Nimittäin jos puhutaan äärimmäisistä tunteista, niin siinä missä rakastan vahvaa visuaalisuutta, vihaan kaavojen piirtämistä. Pyrin pärjäämään mahdollisimman pienellä määrällä. Osaan muokkailla kaavoja jo jonkin verran, mutta paljon on myös opittavaa.

Joka tyypin parhaat kaavat -kirja on ompeluharrastajan Must Have. Jos sinulla olisi mahdollisuus hankkia ainoastaan yksi ompeluaiheinen kirja, niin se olisi sitten tässä. Kirja on mahtava tietopaketti ja mahdollisuus oppia kaavojen muokkaamista. Osa muokkausideoista on hyvin simppeleitä ja niistä suoriutuu aloittelevakin ompelija. Osa taas hieman työläämpiä.

jokatyypin parhaat kaavat
jokatyypin parhaat kaavat

jokatyypin parhaat kaavat







Kirja pitää sisällään kahdeksan peruskaavaa ja muhkean määrän niiden muokkausideoita ja -ohjeita. Mallivalikoima pitää sisällään sekä naisten että miesten vaatteita. Kaavojen kokovalikoimakin on kivan laaja: aina XXS:stä XXXL:ään. Toisin sanoen kaavoja voi hyödyntää myös nuorten vaatteissa.

Rinna Saramäki, Katja Kaipaanlahti ja Jane Palmu ovat tehneet ihan suunnattoman työn tehdessään kirjasta niin kattavan ja selkeän, mitä se on. Joka typin parhaat kaavat -kirjassa yksi hupparimalli muuntuu selkeiden ohjeiden avulla kavennetuksi huppariksi, anorakiksi, heittojakuksi ja takiksi. Suorat housut puolestaan pillifarkuiksi, skeittihousuiksi, korkeavyötäröisiksi housuiksi, housuhameeksi ja laskoshousuiksi. Melkoista! 

jokatyypin parhaat kaavat

jokatyypin parhaat kaavat




Kirjassa on mukana kattava teoriaosio, jossa käydään läpi materiaalivalintoja, napitusta, vuoritusta, laskostyyppejä jne. Joka tyypin parhaat kaavat -kirja on kokonaisuutena ihanan selkeä mallikuvineen ja ohjeineen. Kirja on ennenkaikkea tekniikkakirja, mutta myös omalla tavallaan inspiroiva: mitä kaikkea voikaan saada aikaiseksi yhdestä kaavasta – ja mitä kaikkea lisää voikaan kehitellä ihan itse!

Tämä on kirja, jonka saatan jopa ehkä varmuuden vuoksi päällystää jollakin, jotta se varmasti kestää aikaa. Sillä tästä kirjasta en luovu.

Onko sulle tämä kirja tai sen edeltäjä tuttu?

Sisällön tarjoaa Blogger.