Ohjeet ja vinkit

Ohjeet ja vinkit
Ompeluohjeet ja -vinkit

Tee lapsen kanssa

Tee lapsen kanssa
Kototekoja lapsille

Sisustusteot

Sisustusteot
Koti
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityöharrastaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityöharrastaminen. Näytä kaikki tekstit

Erityistaidosta takaisin arjen osaamiseksi – kädentaidot ovat ekoteko

korjausompelu

Käsityöt ovat ihana ilon ja inspiraation lähde. Paljon puhutaan myös käsitöiden terveysvaikutuksista. Yllättävän harvoin kädentaidot yhdistetään ekologisuuteen. – Ainakaan muiden kuin käsityöharrastajien keskuudessa.

Siinä missä käsitöistä on teollisen tuotannon myötä tullut enemmän harrastus ja väline uuden luomiseen kuin vanhan käyttöiän jatkamiseen, on suhde käsityötaitoihin muuttunut. Kädentaidoista on tullut arkitaitojen sijaan erityistaitoja. Ihmiset jakautuvat käsityöharrastajiin ja heihin, jotka eivät tee käsillään juuri mitään.

He, jotka hurahtavat käsitöihin, hurahtavat usein totaalisesti. Vaatteita ommellaan, sukkia neulotaan ja makrameita solmeillaan reilusti yli omien tarpeiden ihan vain tekemisen ilosta. Heille, jotka eivät harrasta käsitöitä, kynnys aloittamiseen on usein suuri.

On monia harrastuksia, joilla ei ole minkäänlaista kytköstä ekologisuuteen. Maailma ei pelastu, vaikka jokainen meistä opettelisi sukeltamaan sukelluslaitteilla tai harjaantuisi edes kohtalaiseksi piirtäjäksi. Auttavankin tasoiset kädentaidot ovat kuitenkin ekoteko.

Kaikenlaiset kädentaidot vahvistavat itse tekemisen identiteettiä ja ajatusta siitä, että uuden ostamisen sijaan voin ehkä korjata tai entisöidä vanhan. – Oli sitten kyse vaatteesta tai parhaat päivänsä nähneestä huonekalusta. Parhaimmillaan taito korjata itse harventaa uuden hankkimisen ostovälejä tai itse tehtyjen vaatteiden käyttöikää.


Kuka korjaisi polvistaan puhki kuluneet legginssit?

Tekstiilialan kuormittavuudesta puhutaan nykyisin paljon ja moni on varmasti havahtunut siihen, että vaatteiden pitkä käyttöikä on asia, jota tulisi ihan jokaisen tavoitella. Korjausompelupalveluille näyttäisi vuosien tauon jälkeen olevan taas kysyntää.

Korjauspalveluiden käyttö ei kuitenkaan ratkaise koko haastetta: ompelutaidoton tai -haluton saattaa kyllä viedä laadukkaan takkinsa vetoketjun vaihtoon ompelijalle. Lapsen polvista puhki kuluneita legginssejä tuskin kuitenkaan vie ompelijalle korjattaviksi.

Moni arjen käyttövaate saattaa päätyä lumpuksi ihan vain siksi, ettei sitä osata korjata, eikä ole järkevää maksaa sen korjaamisesta uutta vaatetta suurempaa summaa.



Vaatteiden korjaaminen


Käsityöt kuin ruoanlaittotaito?

Olen viime aikoina pohtinut usein sitä, että kädentaidot tulisi ainakin osittain repiä irti harrastuskontekstista ja nostaa ne uudestaan samantyyppiselle jalustalle, jollaiselle ne kuuluivat vielä ainakin omien isovanhempieni aikaan. Niin kauan, kun käsitöillä on pelkkä harrastuksen leima, on helppo valita harrastukseksi jotain muuta.

parsiminen


Korjaamisen ja pienen muokkaamisen mahdollistaviin kädentaitoihin tulisi mielestäni suhtautua samaan tapaan kuin ruoanlaittotaitoon. Aika harvalla meistä on varaa jättää opettelematta ruoanlaittotaitoa. Ravintolassa voi syödä välillä, mutta arjen ruokailuun meistä useimpien tulee löytää ratkaisut ihan itse omassa keittiössään. Samaa logiikkaa noudattaen: arjen vaatteiden käyttöikää ylläpitävä korjaustaito olisi hyvä jokaisen hallita ihan itse.

Käsityöharrastajana koen, että yksi merkittävimmistä perinnöistä lapsilleni, on ajatus rikkoutuneen korjaamisesta. Nykyisin olen iloinen jokaisesta ompelupöytäni kulmalle ilmaantuvasta rikkoutuneesta vaatteesta, lenkkareista kuluneine tarrakiinnityksineen: oppi on mennyt perille. Ihan aina en pysty vastaamaan korjaustoiveisiin, mutta parasta on se, että mieleen juolahtaa kuitenkin tiedustella asiaa.

Tätä asiaa ja asennetta käsitöitä kohtaan ei ehkä muuteta yhdessä yössä, mutta ehkä pikkuhiljaa. Ja me, joilla taidot ovat jo hallussa, voimme toimia tutoreina ja motivaattoreina. Ehkä ensi kerralla, kun ystäväsi pyytää sinua ompelemaan ratkenneen sauman – sen sijaa, että lupaudut korjaamaan sen itse, kutsutkin hänet luoksesi opettelemaan korjausompelua.

P.S. Sormustin-blogin Annilta on ilmestynyt juuri kirja vaatteiden korjaamisesta sekä kodin vaatehuollosta. 

Lue myös: 

Kässäiletkö kestävästi?
Näivettääkö kestävä ajattelu luovuuden? 
Kässätarvikehamsterista kohtuulliseksi - Mission Impossible? 

3

Viisi jouluntekijätyyppiä - Mikä sinä olet?


Joulu nostaa hupaisalla tavalla esiin erilaisia ihmistyyppejä. Pieni surffaushetki somessa ja tovi itseintrospektiota tuovat näkyviin koko jouluntekijöiden kirjon. Tuossa eräänä iltana nämä eri tyypit alkoivat kirjoittautua päässäni pieniksi persoonapaketeiksi ja tässä ne nyt sitten ovat. Löydätkö itsesi joukosta vai unohtuiko joku jouluntekijätyyppi?

Itsehän olen siis ikävä kyllä ajantajuton. Olisi upeaa olla Early Bird, mutta henkinen matkani sitä kohti on vielä pahasti kesken. Tosin nykyisin olen kyllä ajantajuton jo sen verran haaleasti, että varsinaista paniikkia ei enää synny. Zen-moodi on mahdollista saavuttaa, vaikka hivenen epärealistisen suureelliset suunnitelmat eivät kaikki toteutuisikaan.


0

Omaa tilaa etsimässä


 *) Yhteistyössä: Sudio

Jokainen perheen äiti tietää, kuinka vimmatusti sitä saattaakaan toisinaan kaivata omaa tilaa. Ainakaan itselleni pelkkä oma aika ei aina ole riittävä palauttaja. Kuormitun ja muutun ärtyneeksi, jollen saa edes suht säännöllisesti olla ihan vaikka vain puolta tuntia yksin. Tai vähintäänkin yksityisessä tilassa. - Tuntea, että juuri nyt kukaan ei tarvitse minua. Juuri nyt kukaan ei vie huomiotani. 

Koska tällaiseen yksityiseen hetkeen on ainakin meidän perheessä mahdollisuus vain aniharvoin, olen yrittänyt opetella tilan ottamista muilla keinoin. Oven sulkeminen auttaa jo jonkin verran. Perheen läsnäollessa kaikkein tehokkaimmaksi keinoksi olen kokenut musiikin. Kuulokkeet korville ja oma, yksityinen tilani ja tunnelmani on siinä. 



Erityisesti käsityön ideointi- ja ohjeiden tekemisvaiheet ovat sellaisia, jotka vaativat rauhaa. Jollei sitä ole muuten saatavilla, laitan kuulokkeet korviini ja sulkeudun omaan maailmaani. Keskittymistä tai luovaa suunnittelua vaativissa tilanteissa kuuntelen musiikkia usein myös töissä.

Musiikkimakuni on melko laaja. Jos kaipaan inspiraatiota, kuuntelen taiteellisia naisartisteja: Kate Bushia, Tori Amosia, Florence and The Machinea, Sigridiä, Suzanne Vegaa. Jos taas kaipaan energiapiikkiä, saatan valita Spotifysta valmiin treenisoittolistan ja kuunnella Pinkiä, Alicia Keesia, Siaa, Katy Perrya. Myös Coldplay ja Robbie Williams kuuluvat suosikkeihini. Jos haluan oikeasti rauhoittua, kuuntelen intialaista meditaatiomusiikkia. Tärkeintä on tilan tunne. - Sillä syntyy uusia äitejä. 

Sain alkukesästä Sudiolta langattomat kuulokkeet, jotka ovat olleet kovassa käytössä. Käytän niitä työmatkoilla, kotona ja töissä. Emmin pitkään, ottaisinko sellaiset versiot, joissa ei ole minkäänlaista kuulokkeet toisiinsa yhdistävää piuhaa kiinni, mutta päädyin kuitenkin näihin. Halusin varmistaa, että kuulokkeet pysyvät varmasti korvissa myös lenkkeillessäni. Ja napakasti ovatkin pysyneet. Itseni tuntien en uskaltaisi helpolla hankkia toisistaan irrallaan olevia kuulokkeita. Taatusti hukkaisin vähintään toisen alta aikayksikön.

Ihastuin Sudio Trettonin tyylikkääseen designiin ja mielestäni kuulokkeiden äänentoistokin on oikein hyvä. Erityisesti pidän siitä, kuinka napakasti ne asettuvat korvaan kiertämällä. Aika monien nappikuulokkeiden kanssa minulla on ollut sellainen ongelma, että ne tuppaavat olemaan jotenkin aina liian isoja tai pieniä. 

Mikäli sulla on tarvetta uusille kuulokkeille, niin voit nyt saada 15 prosentin alennuksen kuulokkeista koodilla ”kototeko”.

Miten sinä otat itsellesi oman tilan vai järjestyykö se teillä ihan itsestään ja helposti? 

0

Pienen käsityötilan muokkaus ihanaksi: My Happy Place

ompeluhuoneen ideat
ompeluhuoneen ideatMuistan vielä ajan, jolloin ompelun aloittaminen tarkoitti sitä, että raivasin ensin keittiön pöydän tyhjäksi ja puhtaaksi ja sen jälkeen kannoin pöydälle ompelukoneen sekä saumurin. Levittelin kaavat ja kankaat. Ompelin, kunnes koitti ruoka-aika ja kaikki edellä mainitut piti siirtää taas sivuun.

Sitten koitti yhtä joulua edeltänyt aika. Keksin, että minäpä roudaan tähän meidän keittiön ja olohuoneen väliin kierrätyshuoneesta väliaikaisen pöytälevyrakennelman, jotta saadaan kunnon jouluaskartelupöytä. Siinä istuimme silloin 5-vuotiaan poikani kanssa monet illat ja askartelimme. Jossain taka-alalla huokailin: voi, kunpa tämä voisi olla tässä aina. Mutta eihän se voinut. Pöytä tukki koko olohuoneen ja keittiön välisen tilan ja teki pienestä keittiöstä entistäkin ahtaamman.  

Joku sisälläni huusi silloin kovaa ja määrätietoisesti: sinulla on oikeus omaan rakkaaseen harrastukseesi! Niinpä sahasin pitkän pöytälevyn lyhyeksi, järjestelin huonekaluja uudella tavalla ja sain kuin sainkin keittiömme nurkkaan n. 70 cm leveän pöydän ja pikkuisen nurkan, jossa ompelukoneella oli lupa olla käyttövalmiina koko ajan. Ai, että olin onnellinen!

Vuosien myötä pikkuruinen kässäilynurkkaukseni alkoi kuitenkin tuntumaan ahtaalta ja väistämättäkin käsityöharrastamiseni alkoi dominoimaan koko keittiön ilmettä. Lisäksi pienessä kodissamme käsityötarvikkeet ja kankaatkin olivat hajasijoitellut sinne tänne. Ärsytti ja harmitti.

Viime joulukuussa muutimme viimein tilavampaan kotiin. Ei, ei minulla sielläkään ollut tiedossa omaa käsityöhuonetta, mutta kuitenkin selkeä oma tila paikasta, josta oli mahdollista saada ovi kiinni. Käsityötarvikkeita varten minulle oli varattuna yksi iso kaappi tarvikkeitani varten. Se riitti mainiosti.
4

Sormusneulatyyny - koska joskus joku asia on vain ihan pakko tehdä! + ohje


sormusneulatyyny
Tiedätkös sen, kun jossain netin syövereissä tulee vastaan idea, joka kolahtaa niin täysillä, ettei sen yli pääse kertakaikkiaan millään. Paitsi sillä, että toteuttaa idean myös itse. Näin kävi minulle, kun bongasin hersyvän ihanan ompeluharrastaja-laulaja Oonaballoonan Instagramista sormusneulatyynyn. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Heti seuraavana päivänä riensin askarteluliikkeeseen ostamaan sormuspohjaa ja tässä se nyt sitten on. - Nuppuprintin Sydäntalvi pikkuruiseksi neulatyynyksi muuntuneena. - Täydellinen kuosi johonkin näin yltiösöpöön.


6

Näivettääkö kestävä ajattelu luovuuden?


Viime viikon postaukseni kestävästä kässäilystä herätti somessa paljon keskustelua. Jonkin verran kommentteja tuli bloginkin puolelle, mutta nykyisin valtaosa keskusteluista käydään somen puolella. Ja samapa tuo – pääasia, että keskustellaan!

Postauksessani oli kestävyyteen monta eri näkökulmaa. Somen keskusteluissa osaa näytti huolettavan ajatus siitä, että monitahoinen, järkiperäinen kestävyysajattelu kutistaisi mehukkaan luovuusrypäleen rusinaksi.

Olen pohtinut itsekin tuota kulmaa paljon. Itselleni, kuten varmasti monelle muullekin, käsityöt tuovat ihanaa vastapainoa työlle: sopivan konkreettista abstraktin työn vastapainoksi ja ihanan luovaa. Olen persoonana rönsyilevän luova. Ideoita syntyy helposti ja paljon. Olisi oikeastaan aika helppo tehdä paljon ja myös sellaista, jolle ei ehkä sitten lopulta ole käyttöä.

Rajoittaako tarpeeseen tekeminen luovuutta? Näivettyykö luovuus materiaalivalintojen eettisyyttä ja ekologisuutta pohtiessa? Tätä teemaa halusin pohtia vielä ihan omista lähtökohdistani käsin.
2

Kässäiletko kestävästi?

kestävä käsityöharrastaminen
Moni käsityöharrastaja tekee vuoden päätteeksi inventaarin edellisen vuoden käsitöistä. Osa laatii myös uuden vuoden kunniaksi käsityölupauksia. Millaisin perustein sinä ajattelit tehdä käsitöitä tänä vuonna? Ohjaako tekemistäsi inspiraatio, materiaalien ihanuus vai myös tarve? Entä millaisia kriteerejä sinulla on materiaalien hankkimiselle?

Olen kirjoitellut blogivuosieni aikana paljon ekologisuudesta ja kestävistä valinnoista. Monenlaisista näkökulmista. Nyt, kun vuosi on vasta aluillaan, tuli tarve koostaa taas ajatuksia yhteen. Eli tässä ne tulevat: vinkit kestävään käsityöharrastamiseen herättelevien kysymysten muodossa.

8

Kototeon vuosi 2018



Tämä vuosi on ollut minulle monella tapaa hyvin erilainen kuin aiemmat. Siinä missä aiempina blogivuosinani olen panostanut sata lasissa blogiini ja postannut parhaimmillaan jopa kolme kertaa viikossa, oli tämä vuosi blogini hiljaisin. Blogi-vaisuudesta huolimatta on vuosi 2018 ollut itselleni henkilökohtaisesti todella super: työteliäs, nostattava ja ihan uutta avaava.  


Lokakuun alussa julkaistu esikoiskirjani, Kototekoja – Ihanasti itse tehty, vei juhannukseen saakka kaiken aikani. Kesä ja alkusyksy puolestaan menivät täysin kirjan tekemisestä palautuessa. – Ihan hurja rupeama puristaa käsityökirja kasaan puolessa vuodessa. Muun elämän ja työn ohessa.
6

Kuosi meidän



Kuosi meidän, joka olet kankaassa. Pyhitetty olkoon nimesi…

Uusi kuosi saa pulssin sykkimään kiivaammin ja sisältäni kumpuaa klonkkumainen karjahdus: My precious! Heittäydyn kohti verkkokauppaa ja hiiren painiketta kuin janoinen Saharan erämaassa kohti keidasta. Joku huutaa pääni sisällä: ”Et ikinä anna itsellesi anteeksi, jollet osta tuota kuosia”. 

Been there, Done that. Rakastan kuoseja ja ihailen kuosisuunnittelua. Olenpa jopa ajatellut jatkaa kuosisuunnittelijoista kertovaa juttusarjaani ”Kuosin takana”. Vaikka kuosit ovatkin ihania, on oma suhteeni niihin nykyisin hieman ristiriitainen. Ihanuuden lisäksi niihin liittyy seikkoja, joista olen halunnut kirjoittaa jo pitkään. Ja tässä se nyt tulee. Oletko valmis?

18

Käsityömaailman uudet, kiinnostavat jutut


Aikuisten kässäkerhot ovat nosteessa. Maininki & ystävät -kässäkerho kokoontuu Helsingissä. Kuva: Marjo Maininki

Käsityömaailma on täynnä ilmiöitä ja trendejä siinä missä mikä tahansa muukin laji. On mielenkiintoista seurata, mistä neulemallista tai käsityötekniikasta tulee yhtäkkiä hitti. Tai kuinka joku perinnetekniikka nousee uudestaan suosioon. 

Käsityömaailmaa hyvin tiiviisti seuraavana poimin nyt ilmiöt nippuun ja tein koosteen. Tässäpä se siis teidän iloksenne. - Olisi kiva kuulla, mitkä teidän mielestänne ovat tämän hetken The juttuja käsityömaailmassa. Lue postaus ja kommentoi alle. Olisi kiva kuulla, löytyikö tästä sinulle ihan uusia juttuja ja kuinka täydentäisit listaa.

7

Vinkit ompelukoneen huoltamiseen ja vikojen diagnosointiin

ompelukoneen huolto
ompelukoneen huolto

Yhteistyössä: Husqvarna Viking Suomi

Kuinka usein sulla on tapana kurkata puolakotelon alle ja sutia pois koneeseen kertynyt pöly? Nolottaa tunnustaa, mut minä en edes muista, milloin olen itse viimeksi tehnyt kyseisen operaation. - Paitsi nyt tätä postausta varten.

Postaus sai kimmokkeen episodista, jolloin kuvittelin koneeni säätöjen menneen täysin vinksalleen, kun se teki tikkiä miten sattuu. Kiikutin koneen huoltoon ja kylläpä nolotti, kun se palautui sieltä pienellä muistilapulla varustettuna. Puolakotelon alle oli kertynyt pölymöykky, joka vaikutti jo radikaalisti koneen toimivuuteen. Toki tiesin, että pöly voi aiheuttaa ongelmia, mutta kuvittelin, ettei melko uudessa koneessani nyt vielä voi olla niin paljoa pölyä. - Kuinka väärässä olinkaan...

Haastattelin useita ompelukonemerkkejä maahan tuovan VSM Finlandin Irene Hägerströmiä ja nytpä tässä on meille kaikille hyödyksi ja iloksi tiivis tietopaketti ompelukoneen huoltamisesta ja vikojen diagnosoinnista.
7

Renew Mama - ompeluhaaste just meille!


Renew mama -ompeluhaasta
Välikausikengät, kurahousut, talvihaalari, villahaalari, rukkaset… Check, check, check. Kylmä ilma tuntuu jo sisällä saakka. – Pitäisiköhän kaivaa omatkin talvivaatteet esiin? Eiköhän se 10 vuotta sitten hankkimani talvitakki mene ihan hyvin vielä yhden talven… 

Stop! Laadukas vaate saakin kestää, mutta jos syy uusiin hankintoihin on vain se, että automaattisesti heität itsesi aina tarvelistan viimeiseksi, niin pois sieltä nyt ja heti! Tämä komento koskee myös  itseäni, sillä minulla on paha taipumus omien tarpeiden sivuuttamiseen.

Ennen kuin lokamarraspimeä kehrää meidät sisuksiinsa, on siis aika tehdä jotain radikaalia: astella pää pystyssä tarvelistan kirkkaimmaksi ykköseksi. Ihan kuulkaas sillä tavoin selkä suorana ja ryhdikkäästi, mieluiten vielä spottivaloissa ja kimmeltävän konfettisateen pöllytessä: Because I am Worth it. Naiset, ihanaiset, on aika pistää pystyyn jälleen pienen tauon jälkeen Kototeon Renew Mama -haaste.
2

Kototekoja - Ihanasti itse tehty

kototekoja-kirja
kototekoja-kirjaJokaisella on sydänunelmia. Sellaisia, jotka ovat kiertyneinä sykkyrälle jonnekin oman itsen ydinmaille. Sieltä ne nousevat pintaan hentoina henkäyksiä, vienoina toiveina. Toisinaan epäuskon sävyttäminä ja arjen yliajamina. Mutta eivät ne minnekään katoa.

Olen haaveillut kirjan kirjoittamisesta hyvin nuoresta saakka. Jossain kohtaa menetin täysin sydämeni käsitöille. Kirjahaaveeni ei silti pyyhkiytynyt koskaan täysin pois. Sieltä se sitten nousi pontevasti ylös viime syksynä. Miksi ihmeessä en yhdistäisi kahta suurta rakkauttani! Ja tässä se nyt on: Kototekoja-käsityökirjani! – Ihmeellistä, hämmentävää ja järkyttävän jännittävää.

Kototekoja – Ihanasti itse tehty on rakkaustarina. Se on oodi itse tekemiselle. Kaikelle sille suloiselle ja ihanalle, mitä se saa aikaan itsessä ja ympäristössä. Kototekoilu on vaihtoehto valmiille tuotteelle kaupan hyllyssä. – Se on asenne ja kyky innostua uusista ideoista, tekniikoista ja materiaaleista. 
14

Esittelyssä Prymin kässäherkut


Shachenmayrin lankoja

*) Yhteistyössä: Prym

En oikein osaa kuvitella mukavampaa teemaa harmahtavan viikonlopun alkajaisiksi kuin käsityöt, lankaherkuttelu ja lajitovereiden kohtaamiset. Prymin tänään järjestämässä bloggaritapaamisessa tutustuimme mm. syksyn lankauutuuksiin ja erilaisiin kässäilyä helpottaviin vipstaakeleihin (mikähän niiden virallinen nimitys on...?) ja testailimme käsityötarvikkeita pienissä workshopeissa. 

Jollei Prym oli sinulle jostain syystä tuttu, niin kerrottakoon, että Suomen Prym on sen pää-Prymin tytäryhtiö. Yritys jälleenmyy isoa valikoimaa erilaisia käsityötarvikkeita ja lisäksi se tuo maahan mm. Shachensmayrin sekä Rowanin lankoja. 

Päällimmäisinä itselleni jäivät tapaamisesta mieleen mehevän herkulliset syksyn langat, eläinhahmolliset tupsusetit, miniatyyriristipistopohjat, taivuteltava yoga-puikko sekä näppärä neulojen säilytysrasia. Ja niin, kuparin sävyiset nepit ja kukkaron kehykset olivat myös tyylikäs uusi tuttavuus. Ohessa visuaalinen kooste Prymin uutuuksista.
16

Onko elämää ilman elastaania? + Ompeluhaaste

Puuvillaa noin 85 prosenttia, elastaania loput. – Siinäpä kombinaatio, joka lienee tämän hetken käytetyin ompeluharrastajien parissa. Napakka materiaali, hyvä palautuvuus ja helppo ommeltava. Mitäpä muuta materiaalilta voisikaan toivoa…

Outi Les Pyy julkaisi viikonloppuna blogissaan tiukkasävyisen postauksen aiheesta elastaani. Outin postauksen pääset lukemaan täältä. Tässä kuitenkin tiivistetysti asian ydin: elastaanista tekee pahiksen se, että sitä ei pystytä kierrättämään uudeksi kuiduksi. Esimerkiksi puuvilla olisi luonnostaan kierrätettävissä, mutta, kun sekaan sotketaan elastaania, materiaalikombinaatio ei ole enää kierrätettävissä.

Outin postauksessa otettiin kantaa erityisesti elastaanin käytön räjähdysmäiseen kasvuun. Sen sijaan, että sitä käytettäisiin ainoastaan esimerkiksi alus- tai urheiluvaatteissa eli niissä käyttötarkoituksissa, joita varten se on aikanaan kehitettykin, on elastaania nykyisin ihan kaikenlaisissa kankaissa. Trikoo alkaa jo olemaan miltei synonyymi puuvillaelastaanille. Joustocollege on noussut erityisesti lapsille ompelevien keskuudessa yhdeksi suosikkimateriaaliksi trikoon rinnalle. Monissa takkien ja housujen tekemiseen tarkoitetuissa paksuissa puuvilloissakin on mukana elastaania.

Elastaanin epäekologisuus ei ole itselleni uusi tieto, mutta silti postaus herätti ja pisti miettimään. Jälleen kerran. Jäin pohtimaan asiaa nimenomaan käsityöharrastajan vinkkelistä: millaista elämä olisi ilman elastaania. Selviäisimmekö me siitä vai merkitsisikö se kenties jopa käsityöharrastuksen loppua?

Jotta en kirjoittaisi aiheesta ulkokohtaisesti, pölläytin vaatekaappiemme ovet auki ja katsoin, mitä kaikkea olen tehnyt itse. Jokaisen vaatekappaleen kohdalla kävin itseni kanssa keskustelun elastaanisilmälasit päässäni: minkä kohdalla voisin luopua elastaanista, minkä kohdalla tekisi tiukkaa? Ohessa selontekoni.
18

HYVÄSTI PITKÄAIKAINEN OMPELUKAVERINI, TERVETULOA UUSI!


husqvarna viking opal 650
Yhteistyössä: Husqvarna Viking

Hyvä parisuhde on korvaamaton. Sen tukijalkoja ovat luottamus ja usko siihen, että yhdessä mennään läpi vaikka harmaan kiven. Kaikki ompelua harrastavat ymmärtävät, että tämä kuvaus istuu täydellisesti paitsi ihmispartneriin, myös ompelukoneeseen. Parhaimmillaan. Pahimmillaan suhde on epävakaa ja niin arvaamaton, että sitä olisi valmis heivaamaan partnerinsa kaaressa ulos ikkunasta.

Ompeluvuosieni aikana olen saanut nauttia hyvistä ompelukumppaneista ja myös niistä vähemmän hyvistä. - Viimeiset reilut kaksi vuotta suorastaan loistavasta. Tässä loppuvuodesta kuitenkin päätin hyvästellä kumppanini eli Husqvarna Viking Opal 650:n, joka on ollut käytössäni bloginäkyvyyttä vastaan. Husqvarna Viking -yhteistyön myötä sain nimittäin käyttööni loppuvuodesta uuden ompelukoneen ja minulla ei yksinkertaisesti ole tiloja kolmen koneen säilyttämiseen. Varakoneena minulla on kuitenkin edelleen vanha, blogiyhteistyötä edeltänyt koneeni. 

Olen pikkuisen kiintyväistä ihmissorttia ja siksi luopuminen tuntui hetkellisesti siltä kuin olisin hyvästellyt ihmiskumppanin. Eilen kasasin yhteen blogini vuoden kokonaisuudessaan. Näin vuoden lopussa halusin vetää vielä yhteen yhteistyövuoteni Opalin kanssa. Tähän kohtaan sitten taustalle nostalgissävytteistä musiikkia, hidastettuja liikkeitä, kuplivaa naurua, lempeitä katseita, saippuakuplia, halauksia, kullankeltaista aurinkoa, hymyjä läpi kyynelten, muutamia tuskaisia vihan hetkiä ja lopuksi vielä haikeat jäähyväiset kyynel silmäkulmassa kimmeltäen. 😉
 
Toivon, että tästä koosteesta on sinun ompeluusi hyötyä ja iloa. Olipa muuten hauska kurkata taakse päin jo ihan jo senkin vuoksi, että ajankulu näkyy myös kuvissa esiintyvissä lapsissamme – ja vähemmän mairittelevasti myös itsessäni (kröhöm… mm. muutamat lisäkilot). No, semmoista se on. Elämä.

2

Kototeko-blogin vuosi 2017

käsityöharrastaminen


Vuosi 2017 oli blogini viisivuotissynttärivuosi ja samalla myös muutosten vuosi. Vuoden aikana blogini laajeni käsityöblogista käsityökeskeiseksi kotoilublogiksi. Mukaan teemavalikoimaan tulivat käsitöiden kylkeen hemmottelu, herkuttelu ja kodin DIY-jutut. Pääpainopiste on kuitenkin koko ajan ollut käsitöissä. Tämän vuoden aikana blogiini on kertynyt myös iso määrä ohjeita, sillä haluan paitsi inspiroida, tarjota teille lukijoilleni myös tekemisen kannalta varsin oleellisen osan eli ohjeet.

Kesäaikaan innostuin edellisen kesän tapaan villiyrtteilystä. Leivoin mm. voikukkakakkua ja tein horsmankukkamehua. Kauneidenhoitoon liittyen testasin luonnon ja keittiön kaappien antimia: yksi vuoden suosituimmista postauksistani oli tumman tukan sävytys kahvilla.

Keväällä sain kunnian osallistua suureen vaikuttajamarkkinoinnin tapahtumaan, Ping Helsingin Business Festivaliin Content Guruna. Meitä kässäbloggareita siellä taisi olla itseni lisäksi ainoastaan kaksi: Mehukekkereiden Veera ja Muita ihania Tiina.

Alkusyksystä totesin, että myös käsityöharrastaja tarvitsee liikuntaa ja starttasin Vastaisku ankeudelle -blogin Jennyn tsemppaamana @Kuntoteko-projektini, jota on voinut seurata samaisella nimellä Instagramissa. Ylpeydellä on todettava, että olen pysynyt tavoitteessani ja liikuntaa harrastan nykyisin säännöllisesti ja vähintään kolme kertaa viikossa. Projektiani on virallisesti jäljellä nyt enää pari kuukautta, mutta uskon ja toivon, että liikunta jää elämämääni pysyvästi. Suurin oivallukseni siihen liittyen on ollut, että liikunta ei ole mistään pois: lisääntyneen energiamäärän ansiosta olen ehtinyt kässäilemään ihan entiseen tapaan. - Suosittelen lämpimästi liikunnan integrointia kässäharrastajien elämään.

Vuoden aikana olen saanut tehdä blogiyhteistöitä useiden käsityöalan yritysten kanssa: mm. Nokian Neulomon, Noshin, Almandinin, Kikapin, Eurokankaan sekä pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Husqvarna Vikingin kanssa.

Tänä vuonna päästin teidät myös kurkistamaan käsityöbloggauksen kulissien taakse raportoimalla viikon ajan tätä työmäärältään lähes sivutyön laajuista harrastustani. Syksyllä kerroin teille myös näkemyksistäni liittyen blogiyhteistöihin: kerroin avoimesti, miksi teen niitä ja mitä niistä hyödyn.

Vuoden ehdottomasti merkittävin juttu ajoittui marraskuuhun, jolloin sain kuulla, että saan kustannussopimuksen käsityökirjasta. Se on ollut unelmani jo pitkään, mutta vasta tänä syksynä minulla oli rohkeutta ottaa ensimmäiset askeleet sen suuntaan.

Vuoden 2018 alkupuoli tuleekin vierähtämään minulla pääosin kirjan tekemisen parissa. Blogia teen sen, minkä järjellisesti ehdin. Tässä kuitenkin teille nyt koostetta ja luettavaa vaikka vielä alkuvuodeksikin. Jaottelin sisältöjä blogini teemojen mukaisesti. Omiksi kohdakseen nostin vielä erikseen käsityöohjeet, kirja- ja lehtiarvostelut sekä kuulemma tyyliltään "kototekomaiset" eli kantaa ottavat ja / tai hauskat, hyvin sisältöpainotteiset käsityöharrastamiseen liittyvät postaukset. Lukuiloa!


19

Käsityöharrastaja: osta työtä Suomeen!



nokian neulomoJoulukuun ensimmäinen. Niin odotettu. - Tuo ensimmäisen luukun jännittävä aamu. Monessa blogissakin joulukuun ensimmäinen tarkoittaa alkua lähes kuukauden mittaiselle kalenterirupeamalle. Tuttuun tapaan Kototeko-blogissa ei julkaista joulukalenteria tänäkään vuonna.

Tänään, joulukuun ensimmäisenä haluan kuitenkin raottaa luukkua, jonka avaaminen tuo jouluilon huomattavan paljon isommalle joukolle kuin itselle ja sille omalle lähipiirille. Tänään vietetään nimittäin ”Osta työtä Suomeen” -päivää. Siihen liittyen halusin sanoa minäkin sanasen.

Kun kuutisen vuotta sitten koin käsityöharrastamiseni renesanssin, hujahti vuosi tai pari ihan vain lajin ihanuudesta hurmioituneena. Vähitellen aloin kiinnostumaan pukeutumisen eettisyydestä ja ekologisuudesta. Ahmin läpi Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan ja katselin sydän verta vuotaen dokumentin toisensa perään täysin epäinhimillisistä työolosuhteista vaatetehtaissa ympäri maailman. 

Halusin oppia pukeutumaan ja kuluttamaan järkevästi, eettisesti ja kestävästi.
Opettelin ja opin paljon materiaalituntemusta. Halusin tietää, mikä kestää käytössä, mikä ei. Halusin myös ymmärtää, mitkä pukeutumistyylit ja vaatemallit sopivat minulle, jotta välttäisin hutihankinnat. Yhdessä vaiheessa ompelin todella paljon kierrätysmateriaaleista. Nykyisin vähemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä olisin hylännyt ekologiset periaatteeni. 

Olen tarkka ja kriittinen ostaja. Yhtäkään kaupan vaatetta en osta ilman, että tunnustelen materiaalin laatua ja joustavien vaatteiden kohdalla palautuvuutta. Poikkeuksetta kurkistan vaatteen sisään ja kaivelen esiin materiaalitiedot. Akryylin ja polyesterin dominanssi saa minut käännähtämään kannollani. 
 
Ekologisuuden ja eettisyyden lisäksi minulle merkitsee se, kuka tuotetta tai materiaalia hankkiessani käärii rahat. Blogiani pidempään seuranneet jo tietävätkin, että arvostan suuresti yrittäjyyttä ja kotimaisuutta. – Sitä, että ostamalla tuotteen tai palvelun, tiedän oston hyödyttävän kotimaamme asukkeja: yrittäjiä, yrityksen työntekijöitä ja kotimaahan maksettavien verojen kautta meitä kaikkia.
6

OSATTIIN ENNEN, OSATAAN NYTKIN - PERINNETEKNIIKOILLA MODERNISTI


Käsin painettu pyyhe
Se oli viime viikon lauantai, kun maisema oli taas läpikotaisen harmaa, vettä vihmoi vaakatasossa ja sateenvarjot kääntyilivät ympäri puuskittaisessa tuulessa. Ankeaa fiilistä lisäsi tieto siitä, että ihan pian edessä olisivat Suomen käsityömaailman megabileet ja jäisin niistä paitsi. Harmitti.

Yhtäkkiä harmauden keskelle avautui kuitenkin juuri minun mentävä aukko, joka pyyhkäisi pois suurimman osan harmituksestani. – Keksin, että järjestäisin itselleni ennakkoon omat mini-käsityömessut: ohjelmaani kuului vierailu Kuusi Collectiven kangaskaupassa ja Taito Uusimaan käsityönäyttelyssä ”Osattiin ennen, osataan nytkin”. Ei harmittanut enää.

9

KANGASHURMIOOSIA KUUSESSA

 nuppu print company
Kun ei ole mahdollisuutta lähteä ensi viikonloppuna vuoden suurimpaan käsityötapahtumaan Tampereelle, kasataan lohturiepu omatoimiversiosta jo näin ennakkoon. Kun kuopuksemme lähti yllättäen kaverikylään, en jahkaillut. Punat huuliin ja metrolla keskustaan.

Omatoiminen, kotimaisen käsityön tapahtumapäiväni starttasin Taito Uusimaan 100-vuotisnäyttelystä (siitä myöhemmin). Käsityönäyttelyn jälkeen piipahdin moikkaamassa ihanan Taiga Colorsin ikivaloisaa yrittäjää, Juttaa. Iltapäivän kruunasi kangashurmioosi Kuusi Collectiven myymälässä.

Jollet vielä ole kuullut Kuusesta, niin se on kuuden ihanan kangas-/vaatekaupan yhteinen, Helsingin Torikortteliin pystytetty Pop Up -myymälä , joka tuo ompelevaiselle Etelä-Suomen kansalle säkenöivän valosoihdun tähän pimeään vuodenaikaan. Kuusi on yhtä kuin Ommellinen, Ikasyr, Nuppu Print Company, Vanja Sea, Käpynen ja Paapii Design. Kuusessa myydään kankaiden lisäksi mm. vaatteita, paperituotteita ja tarjottimia. Ei niistä kuitenkaan sen enempää, koska kankaiden vuoksihan sinne tietenkin menin. Tässä postauksessa esittelyssä Kuusi täkyineen.
 
12
Sisällön tarjoaa Blogger.