Esittelyssä inspiroiva Marjo Mainingin Kässämeininki-kirja

Ehdinpä viimeinkin esittelemään teille yhden viime syksynä julkaistuista ihanista kässäkirjoista. Olen seurannut Marjo Mainingin oivaltavia DIY-ideoita Instagramissa jo pitkään. Marjon ensimmäinen (käsittääkseni) kirja, Kässämeininki jatkaa somesta tutulla herkullisen luovalla linjalla.

Kariston julkaisema Kässämeininki – 35 ideaa kotiin, keskittyy siis kodin tee se itse -piensisustamiseen. Mukana on paljon vanhasta uutta -ohjeita. Ohjeista osassa tuunataan vanhalle uusi ilme, osassa hyödynnetään vanhoja materiaaleja ja tehdään niistä jotain täysin uutta. 

2

Esittelyssä Neulekekkerit-kirja

*) Kirja saatu kustantajalta

Olen seurannut Veeran Mehukekkerit-blogia ja someviestintää usean vuoden ajan ja niin monessa samassa tapahtumassa olemme olleet ja ajatuksia vaihtaneet milloin mistäkin, että tunnetaan jo toisemme muutenkin kuin vain bloggarikollegoina. Neulekekkerit-kirja ei tullut itselleni mitenkään yllätyksenä. Arvasin ja tiesinkin Veeran haaveilleen omasta kirjasta jo pidemmän aikaa. On ollut ilo seurata Veeran matkaa neulesuunnittelijana ja ihan mahtavaa, että hänen tiensä on kulkenut jo kirjaksi asti. – Mihin vielä jatkuukaan…

Neulekekkerit on lasten (1-12-vuotiaat) neuleisiin keskittynyt kirja, jossa kaikki neuleet tehdään saumattomasti. – Tekniikka, jota käytetään jo paljon, mutta silti usein ohjeissa tunnutaan tarjoavan sitä perinteistä mallia. Kirja pitää sisällään ohjeita huiveihin, pipoihin, paitoihin ja neuletakkeihin, lapasiin, sukkiin, housuihin sekä mekkoihin ja kesäasusteisiin. Ohjeiden lisäksi kirjassa on mukana myös vinkkejä mm. ekologiseen neulontaan sekä vaatteiden huoltoon ja paikkaukseen.

Kirjan ohjeissa leikitellään enimmäkseen värivalinnoilla ja pintaneuleilla. Mallit ovat pääosin melko yksinkertaisia. Juuri sellaisia, joihin on helppo tarttua. Yksinkertaisten mallien ansiosta ohjeita on helppo varioida mieleisellään tavalla. Ja toisaalta jokaisessa ohjeessa on kuitenkin joku juju, joka tekee siitä kiinnostavan. Ohjeissa käytetyt langat ovat kirjan hengen mukaisesti mukavan tavallisia: helposti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia.

Kirjassa on monta pipo- ja huivimallia, jotka haluaisin tehdä heti. Lisäksi isona tavoitteenani olisi tehdä viimeinkin tyttärellemme neuletakki. – Ehkä tämä kirja antaisi siihen kimmokkeen. Kirjassa on monen monta ihanaa mallia. Kätkö-neulehuppari on omaan silmääni kaikkein kaunein. Eripari-lapaset puolestaan ihan loistavan oivaltava idea!

Veera on mielestäni erityisen taitava tekemään tavallisesta ja arkisesta kiinnostavaa. Se liittyy paitsi itse neulemalleihin, niin myös visuaalisuuteen ylipäätään. Veeran tapa kuvata on tunnelmallinen olematta kuitenkaan kliinisen hiottu. Vaikka visuaaliset asetelmat ovat selkeästi harkittuja, niissä on silti oma huoleton tunnelmansa. Siinä missä joku toinen ottaisi tsiljoona kuvaa tavoitellessaan lapsen täydellistä ilmettä, Veera ikuistaa ne hieman hassutkin tai aavistuksen vihaiset ilmeet ja ilmeiden välit.

Neulekekkerit on taitavasti tehty kirja ja sekä sisällöllisestä että tyylillisesti jatkumo Mehukekkerit-blogille. Harmonisesti ja väljästi taitetussa kirjassa on riittävästi tilaa hengittää ohjeiden välillä. Ainoastaan yhtä seikkaa jäin kaipaamaan: ohjeiden taitotasojen määrittelyä. Kirja kun on mielestäni hyvinkin aloittelevillekin neulojille sopiva, niin tuo määritelmä olisi varmasti monelle tarpeen.

Povaan kirjalle ja Veeran suunnittelijauralle suurta menestystä. Veeran ohjeet ovat sen verran yksinkertaisia – olematta kuitenkaan tylsiä, että niihin on varmasti monen helppo tarttua. Vaikka on äärimmäisen hölmöä verrata ketään toiseen, niin väistämättä itselleni tuli tästä kirjasta mieleen sanat: Suomen Klompelompe. Jotain samaa mutkatonta ja visuaalisesti kaunista, mutta aitoa henkeä kirjoissa vain mielestäni on.  

P.S. Kirjan tiimoilta on juuri käynnistynyt koko syksyn kestävä yhteisneulonta. Kannattaa kurkata osallistumisohjeet siihen Veeran blogista! 

2

Esittelyssä ompelukirjat Nuppunen ja Girl Trip sekä Zero Waste -ompelulehti

Tänä vuonna ompeluharrastajia hemmotellaan. Enpä muista, että koskaan aiemmin olisi julkaistu saman vuoden aikana näin montaa kotimaista ompelukirjaa: tovi sitten ilmestyi Joka tyypin parhaat kaavat -kirja, Ommel-festareilla oli ensimmäistä kertaa myynnissä Nuppu Printin Nuppunen – mekkoja ja unelmia ja Hellinin Girl Trip - kaavat elämään. Elokuussa ilmestyy Namedin noin vuosi sitten englanniksi ilmestyneen kaavakirjan, Breaking the Pattern suomenkielinen versio Uuden kaavan mukaan.

Nupun ja Hellinin kirjoja yhdistää se, että kummankin takana on kuosisuunnitteluun ja kankaisiin erikoistuneet yritykset. Kumpikin yritys on myös kustantanut kirjansa itse. Lisäksi molemmilla kirjoilla on selkeä teemansa. Tyylillisesti ja myös mallien osalta kirjat ovat kivalla tavalla erilaiset. Kummallekin kirjalle löytyy varmasti oma ostajakuntansa.

2

Joka tyypin parhaat kaavat - jokaisen ompeluharrastajan Must Have

*) Kirja saatu kustantajalta 

Olen aika moneen kertaan julistanut blogissani sitä, kuinka rakastan käsityökirjoja, jotka ovat visuaalisesti herkullisia ja käsityömatka johonkin miltei toiseen ulottuvuuteen. Kyllä, rakastan niitä edelleenkin. Mutta: käsityökirjarakkauteni ei kuitenkaan ole ehdotonta. Joka tyypin parhaat kaavat -kirja poikkeaa jonkin verran edellä mainituista kriteereistä, mutta rakastin silti sitä heti ensiavauksesta alkaen ja oikeastaan jo etukäteen, sillä pidin sen aiemmastakin versiosta. 

Joka tyypin kaavakirjan uudistettua versiota olen odottanut innolla siitä lähtien, kun huomasin Instagramissa Rinna Saramäen päivityksen aiheeseen liittyen. Nimittäin jos puhutaan äärimmäisistä tunteista, niin siinä missä rakastan vahvaa visuaalisuutta, vihaan kaavojen piirtämistä. Pyrin pärjäämään mahdollisimman pienellä määrällä. Osaan muokkailla kaavoja jo jonkin verran, mutta paljon on myös opittavaa.

Joka tyypin parhaat kaavat -kirja on ompeluharrastajan Must Have. Jos sinulla olisi mahdollisuus hankkia ainoastaan yksi ompeluaiheinen kirja, niin se olisi sitten tässä. Kirja on mahtava tietopaketti ja mahdollisuus oppia kaavojen muokkaamista. Osa muokkausideoista on hyvin simppeleitä ja niistä suoriutuu aloittelevakin ompelija. Osa taas hieman työläämpiä.

Kirja pitää sisällään kahdeksan peruskaavaa ja muhkean määrän niiden muokkausideoita ja -ohjeita. Mallivalikoima pitää sisällään sekä naisten että miesten vaatteita. Kaavojen kokovalikoimakin on kivan laaja: aina XXS:stä XXXL:ään. Toisin sanoen kaavoja voi hyödyntää myös nuorten vaatteissa.

Rinna Saramäki, Katja Kaipaanlahti ja Jane Palmu ovat tehneet ihan suunnattoman työn tehdessään kirjasta niin kattavan ja selkeän, mitä se on. Joka typin parhaat kaavat -kirjassa yksi hupparimalli muuntuu selkeiden ohjeiden avulla kavennetuksi huppariksi, anorakiksi, heittojakuksi ja takiksi. Suorat housut puolestaan pillifarkuiksi, skeittihousuiksi, korkeavyötäröisiksi housuiksi, housuhameeksi ja laskoshousuiksi. Melkoista! 

Kirjassa on mukana kattava teoriaosio, jossa käydään läpi materiaalivalintoja, napitusta, vuoritusta, laskostyyppejä jne. Joka tyypin parhaat kaavat -kirja on kokonaisuutena ihanan selkeä mallikuvineen ja ohjeineen. Kirja on ennenkaikkea tekniikkakirja, mutta myös omalla tavallaan inspiroiva: mitä kaikkea voikaan saada aikaiseksi yhdestä kaavasta – ja mitä kaikkea lisää voikaan kehitellä ihan itse!

Tämä on kirja, jonka saatan jopa ehkä varmuuden vuoksi päällystää jollakin, jotta se varmasti kestää aikaa. Sillä tästä kirjasta en luovu.

Onko sulle tämä kirja tai sen edeltäjä tuttu?

6

Kirja kuin kevät

Kevät - tuo elämäni suuri rakkaus! Aina yhtä hurmaava, järisyttävä ja juovuttavan ihana. Monesti olen miettinyt, että voisinko asua maassa, jossa ei olisi näin isot erot eri vuodenaikojen välillä. Pidemmän päälle saattaisi tuntua laimealta.

Jos sinäkin olet kevätihminen, niin Iloista pääsiäistä -kirja on just sulle. Vaikka kirjan näkökulma on pääsiäisessä, se on hengeltään nimenomaan keväinen. Se pitää toki sisällään pääsiäisruokien ja askartelujen ohjeita, kattausvinkkejä jne. Mutta silti siinä on myös todella paljon elementtejä, jotka liittyvät ylipäätään kevääseen.

0

Esittelyssä Lastenhuoneen askartelukirja

Kirja saatu kustantajalta (Readme)

Rakastan käsityökirjoja. Erityisesti sellaisia, jotka näyttävät ihanilta ja myös tuntuvat. Eli paksut kannet ja huokoinen, mattapintainen paperi, joka luo kirjaan utuisan yleisilmeen. Paula Huvisen kirjoittama ja kuvaama Lastenhuoneen askartelukirja on juuri sellainen. Se on lapsiperheitä varten koottu DIY-kirja, joka vetää yhteen monipuolisesti kaikenlaista lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvää askartelua ja käsitöitä. 

0

Esittelyssä Kirjonta – Kauneimmat käsityöt -kirja

*) Kirja saatu kustantajalta bloginäkyvyyttä vastaan

Kiihkeätempoisessa arjessa tulee helposti suosineeksi nopeasti valmistuvia käsitöitä. Niiden rinnalla on kuitenkin ihana harrastaa myös slow kässäilyä, esimerkiksi kirjontaa. Kirjonnassa on kuitenkin ihanaa se, että sitä voi tehdä paitsi hitaasti, myös melko kepeästi ja nopeasti. – Tekniikoiden kirjo on niin valtava.

Tehdessäni ensimmäisiä kirjontakokeilujani kaipasin kirjahyllyyni kirjonnan The raamattua: monipuolista ja lähes kaiken kattavaa kirjaa, joka pitäisi sisällään kaikki perustekniikat ja vähän muutakin. Sitä ei oikein tuntunut löytyvän, kunnes tänä syksynä sellainen ilmestyi Karin Holmbergin tekemänä ja Tammen kustantamana. Kirjonta – Kauneimmat käsityöt on tuhti opas kirjonnan maailmaan ja samalla myös ihana inspiraation lähde.

0

Esittelyssä Namedin Breaking the Pattern -kirja

*) Kirja saatu arvostelukappaleena Namedilta

Saanko esitellä: vuoden tyylikkäin ompeluaiheinen kirja! Namedin ensimmäinen kirja, Breaking the Pattern, on viimeisteltyä tyyliä kannesta kanteen. Kirja on paitsi tyylikäs, myös äärimmäisen käytännöllinen: sen kantava teema on kaavan varioitavuus. Pienillä muutoksilla yksikin kaava voi muuntua mekosta T-paidaksi, tunikaksi tai astetta yksityiskohtaisemmaksi mekoksi. Jokainen kaava antaa tilaa myös ihan omille muutosideoille.

”Breaking the Pattern offers modern approach to dressmaking, showcasing the true beauty of clean-cut Scandinacian style”. Näin kirjaa luonnehditaan kirjan vyötteeseen painetussa tekstissä. Breaking the Pattern pitää sisällään kaavat ja ohjeet yhteensä 20 asuun. Mallisto muodostaa yhtenäisen tyylin ja asut ovat helposti yhdisteltävissä keskenään.

0

Arvioitavana Saara Toikan Kesäneuleita-kirja

*) Kirja saatu kustantajalta bloginäkyvyyttä vastaan

Joskus tuossa alkukeväästä blogini sähköpostiin tupsahti tiedote Moreenin kustantamasta, Saara Toikan Kesäneuleita -kirjasta. Rakastan käsityökirjoja ja käynkin aina ahnaasti läpi niitä koskevat tiedotteet. En tehnyt poikkeusta tässäkään kohtaa.

Toikan nimi ei ollut itselleni entuudestaan tuttu, mutta kävin saman tien liittymässä hänen seuraajakseen Instagramissa. Tykästyin Saaran tyyliin saman tien. Saaran tyyli on klassista, aikaa kestävää ja pääosin melko pelkistettyä ja siinä on ripaus hienostunutta eleganssia.

8

Satukirja käsityöharrastajan makuun (+kirja-arvonta)

*) Kirja saatu arvostelukappaleena

Meillä on aina luettu paljon lapsille. Lukemisen lisäksi nautin myös itse spontaanista tarinoiden sepittämisestä. Sepitettyjen tarinoiden ainoa miinuspuoli on se, että, kun lapsi sattuu pyytämään joskus kuukausien päästä, että kertoisitko uudestaan tarinan siitä ahneesta pikku hiirestä tai lenkkareita etsivästä tuhatjalkaisesta, niin eipä välttämättä ihan kaikki tarinan käänteet ole enää kertojan muistissa. Vaan ainahan voi lennossa keksiä uusia. 

Jos kirjojen lukeminen onkin mukavaa jo itsessään, tuplasti kivempaa siitä tulee silloin, kun tarina kietoutuu käsityömaailmaan. Milla Marmori ja kadonneen mummon mysteeri on Sami Järven kirjoittama ja kuvittaja-tekstiilisuunnittelija Minttu Wikbergin kuvittama kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Kudelma-nimiseen paikkaan. Tarinan päähahmoja ovat himoneuloja mummo ja hänen lapsenlapsensa Milla. Tarina saa alkunsa, kun Milla sukeltaa sisään mummolan tapettiin seuraten punaista lankaa. 

Kirjan visuaalinen maailma koostuu pääosin erilaisista piirretyistä neulepinnoista. Käsityöharrastajan kulmasta kirjasta tekee erityisen kiehtovan tieto siitä, että kuvassa esiintyvien neulevaatteiden ohjeita on ostettavina Ravelryssä. - Ihan huikea idea mielestäni! Satumaailmasta reaalimaailmaan. 

8

Suzy – täysin uudenlainen käsityölehti

Suomalaiset käsityölehdet ovat pysyneet mielestäni melko muuttumattomina vuodesta toiseen. Toki ne ovat uudistuneet sisällöllisesti, mutta mitään järisyttävän uutta ei tuolla saralla ole tapahtunut aikoihin.

Ideoita, inspiraatiota ja kaavoja on tarjolla netin täydeltä. Silti printtituotteessa on mielestäni aina ihan oma fiiliksensä. – Käsin kosketeltavuus ja se, että se on kokonaisuus. Joku on pureskellut asioita valmiiksi ja paketoinut kivaksi kokonaisuudeksi. Silti huomaan olevani käsityölehtien On-Off-tilaaja. Tilaan ja sitten taas totean, että enpä ole aikoihin tehnyt mitään tästäkään lehdestä. Lopetan tilauksen. Kunnes sitten taas jonkun ajan kuluttua muistan, miten ihana tunne se onkaan, kun töistä kotiin palatessa kotona odottaa postiluukusta sisään sukeltanut käsityölehti.

Pitkään olen kuitenkin miettinyt, että voisiko tälläkin saralla tapahtua jotain uutta. – Osaamatta oikeastaan edes määritellä, mitä se voisi olla. Kunnes sitten eräänä päivänä Namedin Instgram-feedistä bongasin nimen ja kuvan: Suzy. Siinä se oli! Lehti, jota olin tiedostamattani kaivannut. Surfasin samantien Suzyn sivuille ja tilasin itselleni yhden numeron lehden ennakkomyynnistä.

Suzy on englantilainen käsityölehti, joka poikkeaa täysin vallitsevista käsityölehtityypeistä. Se ei sisällä ainoatakaan ohjetta, eikä yhtäkään kaavaa. Whaat?! Kyllä, näin on. Ja silti se on ihan huippu. Ainakin minun mielestäni. Suzy on nimittäin ompelu-lifestyle-lehti. Se kokoaa yhteen persoonia, bloggareita, kiinnostavia kaavoja, muotia, ilmiöitä ja ompelutrendejä. Visuaalisesti kivan Indie-henkinen lehti koostuu helposti luettaviksi palasiksi jaetuista osiosta, joita on kiva selailla ja silmäillä vaikka ison latte-mukillisen ääressä.

Sen pidemmittä puheitta, saanko esitellä: Suzy. 

9

ARVIOITAVANA UUDISTUNUT KAUNEIMMAT ASKARTELUT -LEHTI

Mitä sulle tulee mieleen sanasta askartelulehti? Mulle se tuo mieleen paperin, sakset ja liimaa. Korttien askartelun, skräppäyksen, massapallot ja piippurassin. Kun minulta kysyttiin, haluaisinko arvostelukappalee uudistuneesta Kauneimmat askartelut -lehdestä, nielaisin pari kertaa ennen kuin vastasin myöntävästi. Nuoruudessani olen kyllä askarrellut paljonkin, mutta nykyisin olen ehdottomasti eniten käsityöharrastaja. Skräppäyksen tapaisista askarteluista en ole oikein ikinä perustanut. – Kun saisi edes jonain päivänä lajiteltua albumeihin kaikki ne laatikoissa lojuvat vanhat valokuvat…

No, mutta. Kaikkinainen nieleskely ja ennakkoasenteilu oli kuitenkin täysin turhaa. Kauneimmat askartelut oli lempeä litsari vasten kasvojani: ihastuin heti. - Löytyi sieltä niitä perinteisiäkin askartelujuttuja, mutta roppakaupalla kaikenlaista muutakin.

3

ARVIOITAVANA UUDISTUNUT TAITO-LEHTI

Yhteistyössä: Taito-lehti

Mikäli seuraat Taito ry:n toimintaa somessa, et ole voinut välttyä "Taito-lehti on uudistunut" -viesteiltä. Seurasin Instagramissa suurella mielenkiinnolla uudistuvan lehden valmistumisvaiheita ja visuaalisia tuleman pitää -vinkkejä.Vaikka olen tehnyt blogiyhteistyötä Taito-Uusimaan kanssa, ei yli 100 vuotta vanha Taito-lehti ollut minulle entuudestaan tuttu. Siksipä tämä arvostelu ei käsittele Taito-lehden uudistusta, vaan lehteä itsessään, uuden lukijan näkökulmasta. Tässä ja nyt.

11

ESITTELYSSÄ KLOMPELOMPE-NEULEKIRJA

En edes yritä esittää olevani neule-pro. En ole. Olen untuvikko. Lähes vasta kuoriutunut. Tai ei, en sentään! Otetaanpa uusiksi: kuoriutumisesta on jo aikaa, mutta lentäminen vain jäi harjoitteluasteelle. Neulomishistoriaani kuuluu paljon aloituksia, mutta nolottavan vähän lopetuksia. Joskus vuosia sitten neuloin jonkin verran, mutta siitä on aikaa. Silloin totesin, ettei se sovi spontaanille ja kärsimättömälle luonteelleni. Valitsin siis lajikseni ompelun. 

Blogiani ja Instagram-tiliäni pidempään seuranneet tietävät, että pitkällisen harkinta-ajan jälkeen olen kuitenkin viimein kaivanut puikot ja koukut esiin kaappien uumenista pölyttymästä. Siellä ne lojuivat vuosikaudet hajasijoitettuina sinne sun tänne - aikana ennen Konmaria. Nyt, kun työvälineet on organisoitu ja kaapista löytyi sattumalta vielä kassillinen lankoja, en löytänyt enää ainoatakaan veruketta neulomisen lykkäämiselle.

Tämän lyhyen ja ytimekkään johdannon jälkeen asiaan! Sain mahdollisuuden tutustua Gummerus Kustannuksen julkaisemaan Klompelompe - Ihania neuleita lapsille -kirjaan. Vaatimattomasta neulomishistoriastani huolimatta en voinut vastustaa kiusausta, sillä kirja vaikutti kerrassaan ihastuttavalta. Tässä siis väläyksiä ja arviointia kirjasta - suht aloittelevan neulojan kulmasta katsottuna.

20

ARVIOITAVANA KIERRÄTÄ JA SISUSTA -KIRJA

Yhteistyössä: Taito Uusimaa

Päiväni alkaa teellä ja usein se myös päättyy teehen. Jossain välissä juon mukillisen kahvia. En kuitenkaan ensitöikseni aamulla, enkä myöskään illalla. Kun lapset on saatu nukkumaan on vuorossa arjen pieni luksushetki: minun ja mieheni päivän ainoa aidosti rauhallinen ja yhteinen ruokahetki. Siksi en yleensä koskaan syö iltapalaa ennen kuin lastenhuone on taatusti hiljentynyt. On niin ihanaa istua vain hetki rauhassa. "Yksi lakritsitee minulle, kiitos!" Kuka ikinä keksikään lakritsiteen - henkilökohtainen Tea Awardsini paperisilppusateen kera hänelle!

Tuossa joku aika sitten huomasin, että iltojemme teehetkistä on jäänyt olohuoneen pöytään pysyvä muisto: teekupin muotoinen vaalea rengas. - Mukinaluset, sellaiset pitäisi saada ehdottomasti ja samaan sarjaan tietysti alunen myös teekannulle!

Saatuani käsiini lähes painotuoreen Taito Uusimaan julkaiseman "Kierrätä ja sisusta" -kirjan, olin jo oikeastaan päättänyt, että tekisin kirjassa pääosaa näyttelevästä kierrätyshuovasta ainakin mukinaluset. Ainoastaan tekniikka oli hakusessa. 

Selailin kirjan kannesta kanteen ja ihastelin paitsi kauniita ja inspiroivia käsitöitä, laajaa tekniikoiden kirjoa. Kirjassa on monta ohjetta nimenomaan Taito-yhdistyksen myymälle, vanhoista vaatteista valmistettavalle Green Craft -kierrätyshuovalle, mutta myös monta muuta kierrätysaiheista käsityöideaa ohjeineen.

Olen yleensä huono hyödyntämään ohjeita pilkuntarkkaan. Käsityölehtienkin ohjeet sivuutan yleensä poikkeuksetta. Lehdistä, kirjoista ja netistä haen toisinaan inspiraatiota idealle tai tukea valmiille idealle. Lopulta yleensä sovellan ja teen ihan omannäköiseni jutun. Nyt halusin kerrankin tehdä ohjeen mukaisesti. - Ihan vain jo kunnianosoituksena kirjan tekijöille. Uuden tekniikan oppiminen on joka tapauksessa aina palkitsevaa.

Tekniikaksi valitsin hiiripinon. Se näyttää hienolta ja kuulostaa vieläkin hauskemmalta: mielessäni visioin näkymän Cheerleader-hiiristä pyramidimuodostelmassa... Kirjan ohjeessa hiiripinotekniikalla oli tehty istuinalunen. Minä näin tuon heti pannunalusena. Tuumasta toimeen! 

ZEN JA GO!

En ole tehnyt muistaakseni koskaan aiemmin minkäänlaisia punontatöitä, joten aloitin täysin nollista. Ohje oli periaatteessa yksinkertainen ja selkeä kuvineen päivineen. Silti jouduin lukemaan ohjeen ja katsomaan kuvia monen monta kertaa ennen kuin ymmärsin, mistä on kyse. En alkuun hahmottanut ollenkaan, kuinka punos lähtee muodostumaan ja mihin suuntaan. - Tämän tyyppinen hahmotuskyky ei ole vahvimpia puoliani... Olinkin hyvin hämmästynyt, kun punos alkoikin kohota ylöspäin, eikä ketjumaisesti vaakatasossa. Punoin ja punoin. Päästyäni vauhtiin olisin voinut jatkaa loputtomiin. Mutta, kun taka-alalta kuului "äitii...", törmäsin seinään. Putosin rymisten alas punonnan Flow-tilastani. En enää saanutkaa kiinni, mitä olin tehnyt ja missä vaiheessa olin menossa. Kerran jouduin purkamaan koko pötkön, kun en vain päässyt kiinni enää jutun juonesta. Huomasin nopeasti, että ainakin tämän tyyppinen punonta sujuu parhaiten keskeytyksettä ja ennenkaikkea ajattelematta. Heti, kun yritin ymmärtää, mitä olin tekemässä, sekosin sormissani. Siispä lopetin ajattelun. Zen ja Go! Siinä tämän työn motto. - Sormet oppivat nopeasti, mutta auta armias, kun työnsin pääni väliin (=ajatukset), pulassa oltiin. Mielessäni näinkin jo itseni korkealle vuorelle rakennetussa meditoivien munkkien yhteisössä: tässä minä vain teen arjen askareitani ja samaan aikaan henkistä harjoitettani. Haukat liitelevät ylläni ja tuuli humisee hiljaa korvissani. Sitten se kuului jälleen. Korkealta ja kovaa. "Äitiiii!". Zen-tilani oli tiessään. Pääsin taas aloittamaan alusta. Lopulta punokset kuitenkin valmistuivat ja rullasin ne spiraaleiksi. Ohjeessa ehdotettiin liimaamista spiraalin kiinnittämiseksi. Minä vierastan liimaa käsitöissä ja inhoan niiden myrkkyjä. Siksipä valitsen aina mahdollisuuksien mukaan mieluummin neulan ja langan. Niin nytkin. Tupsujen sijaan koristelin aluset vanhoilla, käytöstä poistetuilla napeilla. Töissä näkyy kehittyminen: pannunalunen on vielä melko löyhää ja lopputulos ei ollenkaan niin pyöreä kuin voisi. Mukinaluset sen sijaan ovat jo kivan napakat. Ne punoin myös huomattavasti ohjetta ohuemmilla huopasuikaleilla. Näyttävimmillään punos on kuitenkin ehdottomasti tuossa isommassa koossa.

Minusta näistä tuli kyllä aikas kivat. - Ja ennen kaikkea niille on selkeä käyttöfunktio. - Pääsevät testiin heti tänä iltana Quanticon äärellä.

Ja tuosta huovasta tykkään edelleenkin materiaalina kovasti. Se on helppo työstettävä, koska sisältää villan lisäksi myös keinokuituja. Plussaa materiaalille tulee myös pesunkestävyydestä.

Visuaalisesti kaunis ja selkeä Kierrätä ja sisusta -kirja sisältää yli 30 ideaa ja ohjetta laidasta laitaan, pääosin liittyen sisustamiseen: on ohjeita raheille, matoille, lehtitelineille, sisustuskoreille jne. Itse tykästyin erityisesti laukkuideoihin: niitä on monta ja erilaisille materiaaleille. Kirja on ylistys materiaalien kierrätykselle ja uusiokäytölle. Pääroolissa on Green Craft -kierrätyshuopa, mutta ohjeita on myös muille materiaaleille. - Taatusti tulen hyödyntämään kirjaa uudemmankin kerran!

Olen tehnyt kierrätyshuovasta jo aiemminkin. Mikäli et ole vielä nähnyt, niin aiemmat kierrätyshuopajuttuni löydät täältä ja täältä.

Ihanaa keskiviikkoiltaa sinulle! :)

24