Helppo ohje näyttävän penaalin ompeluun

Kun lapsista vanhempi aloittaa yläasteen ja nuorempi menee ekalle, se on luonnollisestikin nenäliinan paikka. Ehkä jopa kokonaisen paketillisen. Elämän isoja taitekohtia.

Kanavoin oman jännitykseni käsitöiden tekemiseen ja olipa kiva ommella kummallekin lapselle heidän toiveidensa mukaiset penaalit. Ja ihana oli myös käydä yhdessä koulutarvikeostoksilla. Siihen tunteeseen on helppo hypätä mukaan: miten ihana olikin lapsena hankkia uudet kynät ja kumit!

Penaalimallina tämä on minusta hirmuisen kiva. Se näyttää tyylikkäältä ja äkkiseltään voisi kuvitella, että sen ompelu on vaikeaa. Vaan eipäs olekaan. Se on tosi yksinkertainen ommella. Bongasin joskus kaupasta tällä tyylillä tehdyn toilettilaukun ja piti jo joskus vuosi sitten tehdä sellaiseen ohje. Se vaan jäi.

Tein ohjeen tähänkin videomuodossa. Löydät sen tuttuun tapaan IG TV:stäni sekä tämän postauksen lopusta.

Ekaluokkalaisen penaalin vuorin ompelin kierrättäen vanhasta, rikkoutuneesta sateenvarjosta. Aika söpösti nuo Petsit kurkistelevat penaalista. 

Mallia on tosiaan helppo muokata ja tehdä pienempiä tai isompia: penaaleja, meikkipusseja, toilettilaukkuja tai vaikka käsityötarvikepussukoita.

KATSO OHJEVIDEO PENAALIN OMPELUUN! 

View this post on Instagram

Penaali taittuu päädyistään näyttävästi, mutta sen ompeleminen vaatii ainoastaan kahden sauman ompelun ja vetoketjun kiinnityksen. Mallia on helppo muokata ja tehdä juuri sen kokoinen penaali kuin haluat tai vaikka meikkipussi/toilettilaukku.

A post shared by Sanna Suonpää (@kototeko) on Aug 6, 2020 at 12:45am PDT

 

Ihanaa koulun aloitusta kaikille, joilla se on edessä – joko itsellä tai lapsilla! Opena tai oppilaana.

0

Käsityöt - uusi huulipunaindeksi? Katso myös simppelin solmupannan ohje!

Jäätävän kylmän tuuli puhalteli pitkin Katajanokan pehmeän pastellisten talojen välejä. Seisoin kameran edessä vilusta väristen. Olo oli tyhjä ja merkityksetön. Onko tässä mitään järkeä? Ehkä minun pitäisi olla tekemässä jotain aivan muuta…

Kun koko maailma tuntuu pysähtyvän ja ihmiset ovat peloissaan. Kun kaikki tuntuu epävarmalta. Kuinka tyhjänpäiväiseltä siinä hetkessä voikaan tuntua yksi käsityö ja sen kuvaaminen. Kameran edessä hymyileminen.

Kuvausten jälkeisenä iltana aloitin käsityöohjeen tekemisen. Ideaa jalostellessa ääni taka-alallani kuiskutteli: ”Että pääsiäiskoristeita siinä sitten väkerrät. Todella merkityksellistä tässä tilanteessa…” Koska kyseessä oli kuitenkin tilausohje, jouduin sivuuttamaan äänen. Istuin hiljaa lattialla ja jatkoin tekemistä.

Jonkin ajan kuluttua esikouluikäinen tyttäreni liittyi seurakseni ja tarttui liimapyssyyn. Piippurassin varteen alkoi ilmaantumaan pieniä silkkikukkia: ”äiti, katso, mä tein mulle tällaisen ihanan rannekorun”, hän totesi ylpeänä.

Tuossa kohtaa olin itsekin päässyt tekemisessäni vaiheeseen, jossa sain todeta ideani toimivan. Ja että lopputuloksesta tulikin oikeastaan tosi kiva. Huomasin hymyileväni. Ei näillä koristeilla tai hiuspainnoilla maailmaa pelasteta, mutta ehkä jotain kuitenkin.

Jostain mieleni sopukoista ponnahti esiin sana "huulipunaindeksi". Jollei termi ole sinulle tuttu, niin lyhykäisyydessään: joskus, olisiko ollut toisen maailman sodan aikaan, huomattiin, että kriisiaikojen alussa huulipunien myyntikäyröillä oli taipumusta kääntyä nousuun. Miltei maailman sivu taloudellisesti tai muuten epävarmoina aikoina naiset ovat alkaneet ostamaan ennätyksellisen paljon huulipunia. Miksikö? Siksi, että huulipuna on edullinen tapa ylläpitää arvokkuuden tunnetta. Arvokkuuden tunteella taas on luonnollisestikin suuri vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja jaksamiselle.

Tuon ajatuksen töytäisemänä ikävän vähättelevä kuiskuttelija katosi olkapäältäni. Kyllä vain: käsityö ovat minun huulipunani. Luova ajatus matkalla jostain. Käsieni kautta konkreettiseksi. Luova tekeminen saa minut tuntemaan oloni itsekseni. Se saa aikaan tunteen siitä, että joku osa elämästä on kuin ennenkin. Onnistunut käsityö tuo suunnattoman määrän iloa ja ylpeyttä. Ja sillä kaikella on luonnollisestikin valtava merkitys hyvinvointiini kokonaisuudessaan. - Tapahtui ympäröivässä maailmassa sitten mitä tahansa. Enemmän käsitöitä siis ja käsityöilon jakamista kaikille!

Kototeon käsityökerho lapsille

Mietin, että voisinko olla jotenkin avuksi sillä osaamisella, mitä minulla on. Päädyin siihen, että kyllä vain. Kaikki muutkin lapsiperheet ovat nyt kotona ja "mulla ei oo mitään tekemistä" kajahtaa tuon tuostakin. Siispä järjestän ke 18.3. alkaen Instagram Storyssa käsityökoulua lapsille. Luvassa siis vinkkejä ja ideoita kaikenlaisee käsillä tekemiseen. Ja jaan mielelläni myös muiden ideoita eli olethan mukana! Somessa moni muukin on alkanut jakamaan erilaisia tekemisvinkkejä. Esimerkiksi Valeäidin blogista löytyy monta hyvää vinkkiä ja Sormustimen blogissa kivoja kierrätystekemisiä. 

Solmupannan ohje

Olen ihastellut somessa useammallakin ihmisellä kaupasta ostettuja versioita muhkeista neulossolmupannoista. Sellaisista siis, joissa on ihan kirjaimellisesti yksi solmu. Ostin materiaalin tätä pantaa varten jo viime syksynä, mutta jotenkin sen tekeminen vain jäi. Jokunen aika sitten sain kuvattua ohjeen videoksi ja tässä ohje teidänkin iloksenne.

Viime viikolla tosin huomasin, että Suuri käsityö -lehden IG:ssä oli julkaistu kuva tismalleen samanlaisesta pannasta: ohje on siis ilmeisestikin uusimmassa lehdessä. Itselleni ei tuota lehteä tule, joten en tiedä, onko ohje täysin identtinen. Koska nyt olin kuitenkin jo ehtinyt kuvaamaan videon ja kaikille tuota lehteä ei varmastikaan tule, niin tässäpä tämä. – Melko tyypillinen tilanne tämä on kyllä: samoja ideoita ja ohjeita jaetaan samoihin aikoihin vähän siellä sun täällä.

View this post on Instagram

Katso helppo ohje!

A post shared by Sanna Suonpää - KÄSITYÖOHJEET (@kototeko) on Mar 17, 2020 at 9:0

Tallenna ohje talteen Pinterestiin!

Pidetään toisistamme huolta! 

2

Ohje rukkasten kaavan piirtämiseen ja ompeluun - katso ohjevideo!

Rukkasten kaavan piirtäminen ja ompeleminen ei ole ollenkaan vaikeaa. Rukkasten istuvuutta on myös helppo muokata lennossa. Postauksen videon avulla opit piirtämään rukkasen kaavan ja ompelemaan rukkaset. Piirrä kerralla kaavat vaikka koko perheelle ja pistä pystyyn rukkastehdas!

3

Putkikassin ompeluohje – Reissuputki Pentikin Pionista

*) Kaupallisessa yhteistyössä: Pentik

En edes osaa sanoa, kuinka pitkään to do -listallani on ollut Weekend-kassi. Sellainen, johon mahtuisivat viikonloppureissuina omat kamppeeni ja päiväretkillä koko perheen. Olen lopen kyllästynyt auton takakonttiin sullottavaan nyssäkkäsirkukseen.

Kun kasarilinjoille on tullut lähdettyä jo donitsien ompelun ja vyölaukunkin virkkaamisen myötä, niin totesin, että joukosta puuttuu vielä yksi: putkikassi. Sellainen oli jokaisella koululaisella joskus -80-luvulla. Ompelemani Reissuputki-kassi on perinteisen, sporttihenkisen putkikassin kaupunkilaisversio.  

Ompelin Reissuputki-kassin Pentikin huikean kauniista Pionista, jonka syksyn uutuusväritys on hillityn tyylikäs: melkein mustavalkoinen, mutta ei sittenkään. Tumma väritys tekee kassista paremmin reissumeininkiä kestävän ja vähentää kivasti pesutarvetta.

5

Ompeluohje huivi- ja rusettihiusdonitseihin

Kun on kerran donitsin makuun päässyt, on kierteestä vaikea päästä irti. En oikeasti olisi vielä vuosi sitten voinut kuvitellakaan käyttäväni vielä aikuisiällä hiusdonitseja. Vaan kuinkas kävinkään. Oon suorastaan erikoistunut donitsiohjeiden tekemiseen… 

Alkukesästä julkaisin Instagramissa perus donitsin ompeluohjevideon, muutama viikko sitten kotiliesi.fi-sivustolla julkaistiin tekemäni ohje neulottuihin hiusdonitseihin. Eilen julkaisin Instagramissa video-ohjeen huivi- ja rusettidonitseihin. Eikä loppua näy. Ainakin yksi donitsi-idea on vielä takataskussa. – Pysykäähän kuulolla! Tai loitompana, mikäli kärsit -80-luvun aiheuttamasta donitsitraumasta. 

Hiusdonitsit on kiva idea vaikka synttärilahjaksi ja joka mainio mahdollisuus jämäkankaiden tuhoamiseen. 

4

Ompeluohje pupunkorvallisiin luistinsuojiin

Talvessa ylivoimaisesti parasta on talvi! Marras-joulukuun pimeisiin iltoihin ei juuri tehnyt mieli sukeltaa etenkään lasten kanssa. Eikä siellä olisi ollut mitään tekemistäkään. Vaan nytpä on! Luminen ja jääkentillä varustettu talvi on ihan parasta. Olemme käyneet lasten kanssa luistelemassa monta kertaa viikossa. Jäät ovat houkutelleet jopa läppärin eteen muumioituneen esiteininkin ulos onkalostaan. – Ihan parasta siis!

Kuopuksemme käy luistelemassa myös päiväkotiryhmänsä kanssa. Jotteivat luistimet rikkoisi reppua, halusin ommella niihin suojat. Koska ajatus perus suojista tuntui tylsältä, tein niistä tuollaiset pupuhtavat. Tai oikeastaan en ole ihan varma, näyttävätkö ne enemmän pupulta vai pitkäkorvaiselta hiireltä, mutta samapa työ. - Aika söpöset niistä silti tuli. Materiaalina käytin sofshelliä, jota jäi pikkuisen yli syksyllä tekemästäni pupurepusta. Pupureppu ja suojat muodostavat oikeastaan hauskan pupuparin, vaikkeivat luistimet reppuun mahdukkaan. Eväsreppuna se on kuitenkin mitä mainioin.

Postauksessa on ohje näiden söpöstelyluistinsuojien ompeluun. Suojat suojaavat siis paitsi luistimien teriä, myös esimerkiksi laukkua, jossa niitä kannetaan. Muistathan kuivata luistimesi huolella ennen suojien paikalleen laittamista. Näin niihin ei kerry kosteutta.

18

Peikonlehtimekko, ohje upotettuihin taskuihin

Yhteistyössä: Kikapi

Tässä minä istun koneen ääressä ja mietin, että onneksi vietämme joulun vanhempieni ja sukulaisteni luona. Hyvin korrekti anoppikin totesi tänään tytärtämme hoitoon hakiessaan, että ohhoh, ette sitten oo tehneet joulusiivousta. No, ei olla ei. Joulukoristeita on ja ihan puhdasta kyllä, mutta tämä sotkun määrä! - Eikä sitä ainakaan vähennä keittiöön sijoittuva ompelupajani.

En edes aikonut ommella tehdä tänä vuonna itse joululahjoja, mutta yhtäkkiä vain huomasin istuvani ompelukoneen ääressä. Minulle kyllä sopii parhaiten sellainen joulun tekeminen, että tehdään, jos ehditään. Nyt ehdin, niin tein. Sillä tavoin välttyy stressiltä. Sotkulta ei kylläkään. Toisaalta onhan tässä vielä ainakin tämä ilta aikaa siivota...

Muutamien joululahjojen lisäksi päätin ommella itselleni rennon mekon, jossa kelpaa myös kyläillä joulun aikaan. Jo jokunen aika sitten sain Kikapilta koeommeltavaksi tämän ihastuttavan Peikonlehti-joustocollegen. Visio mekosta oli selvä heti alkumetreiltä: eteen upotetut taskut ja yläreunaan tuollainen viilto. Kuosillisten kankaiden jujut pidän mielelläni yksinkertaisina, jotta kuosi pääsee oikeuksiinsa.

9

PUNOTTU LAUKKU JA HELPOMPI OMPELU YLÄSYÖTTÄJÄLLÄ

*) Yhteistyössä: Husqvarna Viking

Elämässäni ammotti jonkin aikaa syyslaukun kokoinen aukko. Sen täyttämiseen ei lopulta tarvittu muuta kuin vuoden päivät kaapissani ajalehtinut rulla puuvillaista, leveähköä nauhaa sekä ehdottomasti konjakin väristä nahkaa. Impulsiivisessa inspiraation vimmassani päätin, että vuosia vanha nahkatakkini oli roikkunut kaapissani nyt riittävän pitkään näkemättä päivän valoa ja niinpä silppusin sen vailla syyllisyyden häivää laukkuni koristuksiksi. – Toivottavasti olen vielä ensi keväänä nahkatakkikelien koittaessa sitä mieltä, että fiksusti tehty…  

Laukusta tuli joka tapauksessa sen verran kiva, että kyllä se sen syyslaukkuaukkoni täyttää hyvinkin. Kokonsa puolesta siitä tuli just täydellinen: ei niin iso, että se imisi pohjattomaan nieluunsa kaikki kuitit ja lippulaput, tärkeät käyntikortit, vieläkin tärkeämmät virttyneet banaaninkuoret ja sen sellaiset. Tuosta laukusta löytää etsimänsä ilman, että tarvitsee esimerkiksi kännykän soidessa tyhjentää koko laukun sisältöä jalkakäytävälle (kyllä, olen tehnyt niin, useammankin kerran…). Sen verran iso laukku on kuitenkin, että sinne mahtuu juuri ja juuri myös työläppärini. Täydellistä! 

Olen ommellut elämäni aikana lukuisia kasseja ja pussukoita. Vaikka nykyinen ompelukoneeni, Husqvarna Viking Opal 650 ompelee nätisti melko paksujakin materiaaleja, niin moninkertainen laukkumateriaali yhdistettynä nahkaan alkaa olemaan jo kipurajoilla. Kaapissani on odottanut jo kuukausien ajan käyttöönottoa yläsyöttäjä. Tiesin, että se olisi pelastus paksujen materiaalien ompelussa. 

Melko epäteknisenä ihmisenä yläsyöttäjä näyttäytyi minulle kuitenkin aavistuksen pelottavan näköisenä härpäkkeenä, jonka mukana tuli kaiken maailman vipusia. Siirsin ja siirsin sen käyttöönottoa, kunnes tänään kaivoin sen esiin ja päätin voittaa pelkoni. Ja hyvä niin, sillä ah – rakkautta ensikosketuksesta lähtien!

7

OHJE TUUBIKAULURIN OMPELUUN (video-ohje) JA FRILLOJEN HUOLITTELU OMPELUKONEELLA

Yhteistyössä: Husqvarna Viking

Joka keväinen ja syksyinen aivojen nyrjäytysoperaatio ainakin tässä osoitteessa on nimeltään tuubikauluri tai -huivi. Joka ikinen kerta kuvittelen osaavani sen jo ihan heittämällä tuosta vain. Todellisuus on kuitenkin déjà vu, jossa tuijotan epäuskoisen näköisenä ompelupöydälläni pyörivää myttyä, jonka olen ommellut varmaan sataan kertaan ja aina eri lailla. Siitäkin huolimatta lopputuloksena on putkilo, joka kääntyy väärään suuntaa. 

Tällä kertaa kuvittelin jo osaavani homman ja iloisin mielin ryhdyin nopeaan ompelupuuhaan. Joku osa minusta oli kuitenkin ilmeisesti sitä mieltä, että traditioista on pidettävä kiinni,  sillä leikkasin epähuomiossa kankaasta ensin puolet liian pienen palan ja siitäkös vasta päänsärky syntyi. Kaksinkertaista tuubia siitä ei olisi saanut, vaikka kuinka olisi pyöritellyt. Oivallettuani mokani ompelu sujui kuitenkin vaikeuksitta. – Edistyminen on siis mahdollista, jiihaa!

Todellisuudessahan tuubihuivin ja -kaulurin ompelu on äärettömän helppoa ja nopeaa. – Kunhan vain muistaa, kuinka se tapahtuu. Kriittisin juttu on se toisen päädyn ompelu ja se, että kääntöaukko on oikeassa sivussa. Jotta vältän jatkossa tämän vuotuisen päänsärkyni, niin tässäpä kuvallinen itselleni muistoksi ja tietenkin myös teidän kaikkien käyttöön.  

Tuubikauluri on mielestäni yksi hyödyllisimmistä asusteista, mitä kuvitella saattaa. Se suojaa tosi kivasti ja vaikka takki tai haalari olisi kaula-aukosta vähän löysempikin, ei viima löydä tietään haalarin sisään, kun stopparina on tuubikauluri. Tässä postauksessa esillä olevan tuubikaulurin koristelin trendikkäästi frillalla, samoin kuin piponkin, ruusukeversiona tosin.

8

Pupurepun ompeluohje

Yhteistyössä: Eurokangas

Kun Eurokankaasta haastettiin ompelemaan jotain, mikä liittyisi lapsiin tai nuoriin ja uuteen arkeen, tiesin saman tien, mitä tekisin. Meidän melkein neljä vee aloittaa tänä syksynä satubaletin. Balettitunneille tarvittaisiin ehdottomasti oma pieni söpö reppunsa, jossa hörhelöasut ja pikkuiset tossut kulkisivat kivasti mukana. 

Balettiteeman hengessä valitsin materiaalin sävyksi puuterisen roosan. Olin jo etukäteen päättänyt, että tekisin repun softshellistä. – Sen ompelu on helppoa, koska huolitteluita ei vaadita ja lisäksi se materiaalina kestää jonkin verran kosteutta eli niitä syksyn valuvan vetisiä päiviäkin. Repun malli hahmoineen vain pälkähti päähäni jostain. Kasvojen ilme on itse asiassa tismalleen sama kuin joku aika sitten kirjailemassani sisustustyynyssä.

Repusta tuli mielestäni kyllä tosi kiva, vaikka sen eri vaiheita miettiessäni oli kyllä aivonyrjähdys lähellä. Vaikka olen ommellut paljon laukkuja ja pussukoita, niin jostain syystä tämän ompelu vaati  aika paljon aivotyötä. - Että mikä ommellaan mihinkin väliin ja mihin kohtaan korvat kannattaa ommella jne. Funtsailu kuitenkin kannatti, sillä lopputulos on juuri sellainen kuin alunperin ajattelin. 

18

Paidan kaavan muokkaus tunikaksi ja ohje kaksivärilegginsseihin

Yhteistyössä: Husqvarna Viking

Oletko koskaan miettinyt sitä, kuinka paljon meillä käsityöharrastajilla onkaan erilaisia taitoja ja tietoa? Kun on paljon tekemisissä kaltaistensa kanssa, kokonaisnäkemys helposti hämärtyy ja omia osaamisiaan alkaa pitämään itsestäänselvyyksinä. Todellisuudessahan meillä kaikilla on hallussaan ihan huikea osaamissetti: materiaalien tuntemusta, ideointikykyä, värisilmää, tyylitajua, teknisiä taitoja... Ja mikä parasta - ihan kaikessa niistä on mahdollisuus kehittyä jatkuvasti.

Itselleni vaatteiden ja asusteiden tekeminen yhdistettynä bloggaukseen on vähän niin kuin Wanna be -muotisuunnittelijan pesti. Ja minä niin rakastan kaikkea siihen liittyvää! - Värejä, sommittelua, ompelemista. Sitä, kun kangas muotoutuu mielessä valmiiksi vaatteeksi yksityiskohtineen päivineen tai valmiin mallin tekemiseen löytää juuri sen oikealta tuntuvan materiaaliyhdistelmän. 

Teen itse nykyisin paljon vaatteita, joissa on pohjana hyvin simppeli kaava. Sellaisten pohjalta muokkailen ja teen vaatekappaleista juuri selaisia kuin haluan. Yksinkertaisen pelkistetyistä kaavoista pystyy kuosittelemaan monenlaisia vaatteita. - Kätevää ja mukavaa. Mieluisaa senkin vuoksi, että olen patalaiska kaavojen piirtelijä. En todellakaan pidä siitä hommasta. Isompi syy kuositteluun on kuitenkin se, että tykkään siitä, että saa ideoida jotain, joka on jollain tapaa ihan omaa.

Postauksen vaatteet olen kuositellut/muokkaillut itse. Tämän tyyppisiä vaatteita toki on siellä täällä eli eivät nyt mitään täysin uniikkeja ole. Silti jokainen mittasuhde ja väljyydet sun muut ovat minun miettimiäni.

Ajattelin, että haluaisin rohkaista muitakin kaavojen muokkailuun. Itsekään en mitään kovin monimutkaisia muokkauksia taida, mutta pieniä kyllä. Postauksessa mukana siis ohje näihin perusleggarikaavan pohjalta tehtyihin kaksivärilegginsseihin sekä takaa pidempään tunikamekkoon. - Malli, josta on tullut tämän kesän suosikkini.

11

Päähuivin ompeluohje

Muutama viikko sitten ommeltiin hampaat irvessä pipoja. Eipä kyl ollenkaan sureta, vaikka niiden käyttöpäivät olisivat tämän kevään osalta jo ohi. Lupaavalta näyttää! Tänään oli kevään ensimmäinen aidosti kesäinen päivä. Olipas kyl ihanaa! Sellaista utuisen pehmeää ja suloista. Kevääseen ei vain kyllästy ikinä ja aina ne ensimmäiset kesäpäivät vain tuntuvat niin ihanilta kuin ne kokisi ensimmäisen kerran elämässään.

Tytön päiväkotiryhmällä oli tänään jokaviikkoinen perjantairetki ja pitihän sitä varten saada tietenkin sään mukainen päähine. Pipo olisi ollut aivan liikaa. 

Trikoinen huivi on just kiva näille keleille. Sen saa tarvittaessa vedettyä ihan kunnolla korvienkin päälle ja lämpimämmällä kelillä taas hiusrajaan saakka. Ihan kunnon kesäkeleillä tämä on kyllä jo auttamatta turhan kuuma. Joustamattomasta puuvillasta tehdyt päähineet ovat mielestäni helteillä ihan parhaita. 

Olen nähnyt tämän tyyppisiä huiveja siellä täällä, mutta yleensä niihin on ommeltu kiinni lippa. Nekin ovat kyl kivoja, mutta halusin tehdä tästä nyt tällaisen vähän alleviivaavasti tyttömäisen. Ja kun frillat ovat pop, niin sellainen sitten vain koristukseksi. Tätä perusohjetta pystyy hyvin varioimaan ja tekemään vaikka niitä lipallisiakin tai ihan vain perushuiveja ilman sen kummepia. Frillaruusukekin sopisi tällaiseen tosi kivasti.

10

OHJE PIPON OMPELUUN

Pipoille on Suomessa tarvetta lähes joka vuodenaikana. Siispä ompelin lapsillemme muutamia pipoja ja samalla kirjoittelin myös ohjeet niiden ompeluun. Kooste sisältää ohjeen pipokaavan piirtämiseen sekä pipon ompeluun. Lisäksi mukana vinkit materiaalivalintoihin.

6

SELÄTÄ JOUSTAMATTOMIEN KANKAIDEN OMPELUPELKO!

Yhteistyössä: Almandiini

"Hei onko joku ommellut joustamattomista kankaista?" "Uskaltaisikohan sitä jo joku kerta kokeilla niiden joustamattomien ompeluakin?" Facebookin ompeluryhmissä näihin kommentteihin törmää tämän tästäkin. Suomalaisille trikoo tuntuu olevan synonyymi ompelulle ja joustamattomien kankaiden ompelufobia lähes massahysterian tunnusmerkit täyttävä syndroma.

Ymmärrän kyllä joustamavien kankaiden hyvät puolet, mutta en joustamattomien kankaiden ompelupelkoa. Siksipä otin nyt asiakaseni perustella, miksi joustamattomien kankaiden ompelua kannattaa ainakin kokeilla. Kokosin postaukseen myös ompeluvinkkejä. Toivottavasti niistä on sinulle iloa.

Postauksen vaatteet on ommeltu japanilaisia kankaita maahantuovan Almandiinin kauniista puuvillasta ja puuvillapellavasta.

18

PUPUTYYNY KIRJOEN + KIRJONTAVINKKEJÄ

Kirjonta on käsityömaailman uusi musta. Tai jotain sinnepäin. Instagramin käsityöaiheisissa feedeissä tähän tekniikkaan törmää tämän tästäkin. Suomalaisista käsityöbloggareista ainakin Helmoja ja Hepeneitä-blogin Krista on kunnostautunut kirjonnan saralla ja toiminut myös yhtenä innoittajanani. Lopullisen kimmokkeen sain seurattuani ihastuttavan The Houseof Pinheiron Instagram Liveä kirjonta-workshopista.

Kirjonta on kiehtova laji, sillä sen taitoskaala on huikean laaja. Sitä voi tehdä hyvin yksinkertaisesti ja nopeasti: kauniilla kirjonnalla voi esimerkiksi peittää kuluneen kohdan vaatteesta tai tuoda simppeliin asusteeseen lisäilmettä. Toista ääripäätä edustavat monimutkaisia pistoja sisältävät työt tai ristipistotaulut, joiden tekeminen ei välttämättä ole vaikeaa, mutta hyvin aikaa vievää. 

Itse halusin aloittaa yksinkertaisesta, jotta työ tulisi varmasti myös valmiiksi. Niinpä tein tytöllemme puputyynyn. Se on kirjottu kokonaan varsipistoilla, jotka ovat helppoja ja nopeita tehdä. Tyynyliinan materiaalina käytin vanhaa lakanaa. Tyynyn korvat ovat modifioitavaa lajia eli niissä on sisällä rautalankaa. Ne saa myös irroitettua tyynyliinan pesua silmällä pitäen. Irrotettavien korvien toinen plussa on se, että ne voi myös tarvittaessa kiinnittää pupuleikkien ajaksi vaikkapa hiuspantaan.

Vaikka tekemäni tyyny oli tarkoitettu koristetyynyksi, niin niinpä vain pikkutypymme kömpi aamulla vuoteestaan tukka pörrössä ja puputyyny kainalossaan. – Lopputuloksesta tuli siis mieluisa paitsi itselleni, myös varsinaiselle kohteelle.

14

KUOSISUUNNITTELUA OPPIMASSA + VINKIT KUOSILLISTEN KANKAIDEN OMPELUUN

Kaupallinen yhteistyö: Napa School

Kuosit. – Suloisia, kauniita, tyylikkäitä, lapsekkaita, aikuismaisia, pehmeitä, kulmikkaita, esittäviä abstrakteja. Rakastan kuoseja ja ihailen kuosisuunnittelua. Olenpa kirjoittanut blogiini juttusarjankin kuosisuunnittelijoista. Kun sain kyselyn blogiyhteistyöstä helsinkiläiseltä kuosisuunnitteluopetusta järjestävältä Napa Schoolilta, saatoin ehkä hihkaista pari kertaa. Pääsisin osallistumaan heidän kuosisuunnittelun Work Shoppiinsa. Ou Jes!

Valitettavasti en pystynyt osallistumaan kolmesta työpajasta kuin yhteen, sillä opetus oli arkipäivänä ja päiväaikaan. Tuo yksikin päivä oli kuitenkin huikean antoisa, mielenkiintoinen ja äärettömän inspiroiva. Punavuoressa, kauniissa vanhassa talossa isoine ikkunoineen oli jo itsessään oma vahva tunnelmansa, jota vahvistivat tilassa esillä olevat Napa Agentuurin suunnittelijoiden työt: lahjapaperit, mukit, kortit ja posterit.

17

ANTIHIFISTELIJÄN KOOTUT PAININJALAT

Kaupallinen yhteistyö: Husqvarna Viking

On hifistelijöitä ja sitten niitä toisia. Minä kuulun ehdottomasti jälkimmäisiin. Olen luonteeltani niin kärsimätön, että haluan vain päästä mahdollisimman nopeasti toimeen. Jos homman voi tehdä ilman lisähärpäkettä, sen myös teen. Kun Facebookin ompeluryhmissä noin vuosi sitten intoiltiin kantinkääntäjistä, minä hymähtelin itsekseni, että on sitä pärjätty ennenkin ilman. - Pärjätään tästedeskin. Nih!

Härpäkkeiden hankkimisen sijaan siis nopeasti vain hihat ylös ja hommiin! Tavallaan kyllä pikkuisen ihailen hifistelijöitä, jotka jaksavat selvitellä kaikenlaisten vimpaimien ominaisuuksia ja vaihtoehtoja. Itse olen jo siinä kohtaa tehnyt sen itse homman moneen kertaan - tosin toisinaan ratkoja-symbioosiin liimautuneena, mutta periksi ei anneta! Ehkä joskus kuitenkin voisi...

Husqvarna Viking -yhteistyöni myötä olen kuitenkin päässyt päässyt pikkuisen hifistelyhommien makuun. Tai ehkä tämä minun mittapuuni mukainen hifistely on todellisuudessa synonyymi normaaliudelle... ;) On ollut kiva huomata, että hei, eivät ne erilaiset paininjalat ole mitään brassailua varten, vaan niistä on oikeasti hyötyä. Ei ehkä yllättänyt sua, mutta minä olen ollut kyllä innoissani. Tämä postaus on kooste eniten käyttämistäni paininjaloista ja niiden käyttöfunktioista. Lisäksi esittelen muutaman muunkin ompelua helpottavan apuvälineen.

10

PUOLEN TUNNIN KAULAHUIVI

"Laadukas kudottu villahuivi on sijoitus. Se viimeistelee tyylin ja kestää äidiltä tyttärelle." Juupa juu, ehkä näin onkin, mutta jos sen tyylin hinta on alkaen 100 euroa, ei ainakaan minun tarvitse kahdesti miettiä ostanko vaiko en. En kertakaikkiaan raaskisi ainakaan nykyisessä elämäntilanteessani maksaa yhdestä huivista niin paljoa. Takaraivossani tykyttäisi samaan aikaan lastemme vaatteiden ehtymätön ostoslista ja ostosta maksaessani näkisin kauhuleffaa muistuttavia visioita viluisina värjöttelevista lapsistamme. Minä olisin se sitten se leffan pahis, vähintäänkin Cruella Del Villen tasoinen pahisdiiva, uudessa kaulahuivissani...

Koska materiaalikriittinen oireyhtymä (myös materiaalinatsismi kutsuttu) on jo osa minuuttani, en halunnut myöskään valita kaupan valikoimista poly-alkuista huivia, akryylista nyt puhumattakaan. Villainen, kudottu huivi on oikeasti tyylikäs ja lähes ikuinen asuste. Sellaisen siis halusin.

Löytöretkeily omaan kangaskaappiin paljasti Konmarin kynsistä säästyneen, vuosikaudet kaapin perukoilla pyörineen Maxmaran villakangaspalasen. Olin ostanut sen  Eurokankaan palalaarista, koska se oli ihana ja edullinen. En kuitenkaan ollut keksinyt sille käyttöä, koska pala ei kuitenkaan ollut suuren suuri. Se oli kuitenkin riittävän suuri huivimateriaaliksi. Ja huivipa siitä sitten syntyi.

18

Ponchon ompeluohje

Poncho kuuluu vaatekappaleena ehdottomasti kategoriaan "näyttävää helposti". Poncho-malleja on ihan hirmuisesti erilaisia, mutta suurin osa niistä on oikeasti todella helposti ja nopeasti tehtävissä. Helpoimmillaan näyttävä poncho syntyy kaksinkerroin taitetusta kankaasta, jonka yksi sauma ommellaan noin 3/4 matkalta ja ompelemattomasta kohdasta tulee kaula-aukko. - Sitten vain pää läpi ja siinäpä se.

Ponchot ovat malliltaan aina väljiä ja niinpä ne eivät ole mitään järin siroja vaatekappaleita. Siksi päädyin malliin, joka kapenee eteen ja taakse keskelle eli ponchon kulma tulee vartalon keskelle. Se on mallina suorahelmaista sirompi.

23

STOP VILULLE! OHJEET HELPPOIHIN HAMMASKALINATOPPAREIHIN

Hrrr.... Syksyn kylmyys yllättää aina. Se on yhtä suuri yllätys kuin talven tulo helsinkiläisille autoilijoille. Vilun väreitä bussipysäkillä, jäätyneitä sormia lasta kärrytellessä. Tuntuu, että mikään ei lämmitä riittävästi.

Aamuisin tuntuu yhtä vaikeammalta kaivautua ylös lämpimän peiton alta. On säkkipimeää ja pelkkä ajatuskin ulko-oven avaamisesta saa hampaat kalisemaan. Villasukat on ihan must ja ainakin itselläni pitää syksyisin aina olla ulottuvilla jotain, minkä nykäistä harteille lämmikkeeksi. Hihatin tai neuletakki päälle, niin johan tarkenee taas!

Ohessa sinullekin hyödynnettäväksi kaksi äärimmäisen helppoa ompeluohjetta: Pasmina-huivista muokattava hihatin ja rento neulostakki. Jälkimmäisen voi hyvin toteuttaa näin syksyllä esimerkiksi merinovillasta.

6