Käsityöharrastaminen

Käsityöharrastaminen
Käsityöharrastaminen

Helpot ja nopeat

Helpot ja nopeat
Helpot ja nopeat

Hemmottelu

Hemmottelu
Hemmottelu

KOTOTEON VUOSI 2016



Siinäpäs se taas meni. Yksi vuosi. Elämää: perhearkea, uuden työn aloitusta (osa vuodesta), käsitöitä, uusien taitojen oppimista ja bloggausta. Tämä vuosi on ollut ylivoimaisesti blogihistoriani värikkäin ja vilkkain. Vuoteen mahtui monta "ekaa kertaa" -juttua, useita yhteistyöpostauksia, vinkkejä, ohjeita, toimitettuja juttuja ja kannanottojakin. Tämän vuoden aikana teitä lukijoita on kertynyt lisää roppakaupalla edelliseen vuoteen nähden. - Kiitos siitä! :) Tämä postaus toimii samalla myös uudemmille lukijoilleni hyvänä kivana läpileikkauksena sisältöihini.

VAATEKAAPILTA SISUSTUSMAAILMAAN

Viime keväänä huomasin kuin vaivihkaa ryhtyneeni tekemään blogiani aiemmin hallinneen vaatekaappisisällön lisäksi kodin piensisustamiseen liittyviä juttuja - pääosin kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Se tuntui mukavalta vaihtelulta ja on aina kiehtovaa kokeilla uusia materiaaleja, epäonnistua, yrittää uudestaan, vaihtaa ideaa ja lopulta sitten onnistuakin. Sisustaminen on kivaa ja jotenkin se tuntui myös luontevalta, uudelta kulmalta myös blogissani.



20

PÄINVASTOIN-SISUSTUSTYYNYT ÄIDILLENI


sisustustyynyt
Joululahjapostaukseni. Nythän on siis suorastaan valinnan vaikeus, että mistä aloittaisin! ;) Tämän joulun osalta en voi käsityösaavutuksilla hurrata. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, ajan puutteen ja väsymyksen vuoksi säästin itseäni ja tein joulua varten itse vain hyvin minimalistisesti: muutaman säilytyspussukan ja nämä äitini tilaamat sisustustyynyt. Niin ja jonkin verran myös sisustusjuttuja kotiin, kuten tämän vanhasta nahkatakista tehdyn modernin kuusiryijyn

Äitini toiveena oli, että tekisin päällisistä tuollaiset pötkyläisen malliset vanhojen auringon haalistamien tyynynpäällisten tilalle. Muutoin sain täysin vaapaat kädet. Tällaiset niistä sitten tuli. - Päinvastoin tyynyt. :) 
4

SAISIKOS OLLA YKSI KAPPALE JOULUJA - ILMAN STRESSIÄ, KIITOS!

joulukäsityöt

Joulu on jo ovellaaaaa.... Kimmeltävätkös joulustressin hikihelmet otsallasi? Oranssia-blogin ihana Veera haastoi joulupuuhailujen alkumetreillä mut mukaan Stressittömään jouluun. En valitettavasti ehtinyt silloin kirjoittelemaan haasteen mukaisia vinkkejäni stressittömään jouluun. Hengessä olin kuitenkin mukana ja katson nyt näin aaton kynnyksellä taaksepäin. Että mitenkäs meni?
17

PIPARKAKKUTOFFEE KRUUNAA HERKKUSUUN JOULUN

Kun olin lapsi, rakastin yli kaiken kahta makua: piparkakkutaikinaa ja omatekoista toffeeta. Muistan päättäneeni, että sitten, kun olen aikuinen, minun kodissani piparit syödään raakoina. - Taikina kun oli mielestäni paljon valmiita piparkakkuja herkullisempaa. Lapsuuden haaveelleni uskollisena kehitin reseptin, joka yhdistää nämä kaksi superherkullista makua: piparitaikinan ja toffeen. 

Näistä tuli niin hyviä, että en tiedä oikein, minne ne piilottaisin itseltäni... Piparkakkutoffee on siis ihan käsittämättömän herkullista ja koostumus todella ihana: päällä rapeasti lohkeavaa toffeeta ja keskellä pehmeästi valuvaa piparkakkutaikinaa. Uu-lalaa!

Mikäli olet ton-ton-ihmisiä, nyt on sopiva hetki kääntää katse toisaalle. Tässä reseptissä ei nimittäin sokeria säästellä! ;) 
3

JOOKOS, SANOI KOOKOS JA HYPPÄSI SUOMALAISEEN JOULUASETELMAAN


Kuinka pitkä matka on tropiikista suomalaiseen jouluasetelmaan? Äkkiseltään voisi tuntua aika pitkältä, mutta ei ehkä sittenkään... S-marketin he-vi-osasto kutistaa fyysisen matkan ja ennakkoluuloton ajattelu henkisen. Olen aina pitänyt kookoksesta: mausta, tuoksusta, hedelmän muodosta ja sympaattisesta, puumaisen karvaisesta pinnasta. Eräänä päivänä katselin kotiimme kulkeutunutta, kookoksen puolikkaasta tehtyä pientä balilaista soitinta. Hmm... voisikohan, onnistuisikohan se... Kyllä vain ja se onnistui! - Kookoksen puolikkaasta syntyi ihana pieni kynttiläkippopari, joka näyttää epäilyttävän aidosti siltä kuin kynttilä olisi upotettu aitoon kookoslihaan - tai miksi sitä nyt sitten kutsutaankaan. 

Kynttiläkipon sisuksen tein huoneen lämmössä kuivuvasta savesta. Postauksen lopussa on ohje, mikäli haluat itsekin kokeilla. Minusta näistä tuli tosi kivat! Ja sopivat oikein hauskasti jouluisiin asetelmiinkin tuoden kivaa kontrastia. Saatanpa tehdä näitä muutaman lahjoiksikin ihmisille, jotka tiedän kookoksen ystäviksi. 

6

(LANKA)TONTTUJEN COMEBACK + OHJE

lankatontut
Vaalean, skandinaavisuutta selkeyttä kajahtelevan joulusisustamiseni keskellä pysähdyin. Kivoja koristeita, kauniita yksityiskohtia, mutta silti. – Täältä puuttuu jotain... Tontut! Kenelle minä tätä joulua oikeastaan teen? - Itselleni vai myös lapsillemme? 

Vuosi sitten innostuin joulusisustamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Ihastuin vaaleaan, talviseen huurteisuuteen. Tyylikkyyteen. Siitä pidän edelleenkin, mutta tajusin, että kaipaan nyt joukkoon vähän väriä ja jotain… hmmm… vähemmän aikuismaista. Joulu on mitä isommissa määrin lasten juhla ja se saa myös näkyä! Joulukuusi on aina ollut meillä täysin lasten käsissä. Siihen en ole puuttunut, mutta muuten meillä kyllä kieltämättä on näyttänyt erityisesti viimevuosina enemmän minun mieltymyksiltäni kuin lasten.

Kompromissia kohti, totesin ja kaivelin muistilokeroistani lapsuuteni käsityöidean: lankatontut. Päivitin tontut tälle vuosituhannelle tekemällä niille tämän hetkisen ”tonttutrendin” mukaisen ilmeen eli silmille vedetyn tonttulakin. Aika letkeän lungit tyypit niistä tuli. Jou-jou, joulupukin pikkuapurit. :)

8

TÄSTÄ EI PUHUTA MARI KONDOLLE!




sisustustyyny
Koti on konmaritettu jo kuukausia sitten. Makuuhuoneen nurkassa nököttää kuitenkin häpeäpilkku (okei, myönnetään, on niitä pilkkuja nähty arjessa jo muitakin): se viimeinen kassi kierrätettäviä vaatteita, jota kukaan ei enää jaksanut viedä minnekään. Sinne se sitten jäi: pölyn kerääjäksi. Mielessäni näin jo Mari Kondon tiukka ilme silmissään, ruoskaa heilutellen…

Lopulta päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja viedä kassin Fidan keräyslaatikkoon. Vilkaisin vielä viimeisen kerran läpi kassin sisällön. Katseeni pysähtyi judopuvun yläosan kohdalla. Puku oli päätynyt meille lastemme serkuilta heiltä saatujen vaatteiden joukossa. Koska kukaan ei meillä innostunut judosta, päätyi puku Konmaritettavien vaatteiden hylkykuormaan ja lopulta osaksi sitä surullisenkuuluisaa, viimeistä Konmaritus-kassia.

Tunnustelin judopuvun materiaalia: onpas tässä kaunis pinta ja todella napakka, hyvä materiaali! Hmmm… Kyllä, ihan täydellinen materiaali pieneen sisustustyynyyn! Kaikenlaiset hybridijututhan on nyt muutenkin in, niin miksikäs ei. Mielessäni näin jo sisustuslehtien otsikot: "Ensi kevään sisustustrendeissä kohtaavat Judo ja Design." Markkinointi-ihmisenä huomasin jo miettiväni tuotenimeä Ju-Do-Design, You-Do-Design... Släp! Pieni henkinen litsari ja palauduin takaisin maan pinnalle. Mutta kivahan siitä silti tuli - vai mitä! :)


26

HELMI SIROLAN KORTEISTA JOULUKALENTERI


Enää muutama päivä ja arkiaamut ovat lapsille taas vajaan kuukauden verran yhtä juhlaa. Meidän perheessä lapsille ilmaantuu yleensä useita joulukalentereita mummoilta ja kummeilta. Se pääkalenteri on kuitenkin ollut esikoisen joulukalenteri-ikäisyydestä lähtien Vipsu-tontun tähdittämä tarinallinen kalenteri. Vipsun viestit odottivat aina aamuisin tulitikkuaskeista tehdyissä pikkulokeroissa. Nyt kun tonttujutut eivät enää 9-vuotiaalle uppoa, ajattelin uudistaa pikkusiskoa varten myös kalenterin puitteet.

Kalenterin kehikkona toimii metallinen ritilä, jonka löysin aikanaan kierrätyshuoneestamme. Se lienee aiemmin ehkä kanin häkin osa. Kalenterin "luukut" taittelin voimapeperista ja niiden päälle teippasin irrotettavat suloiset hahmot. - Ne ovat peräisin Helmi Sirolan supersöpöistä korteita, jotka julmasti pistin palasiksi. Siihen on kuitenkin hyvä selitys: joulukalenterin oheistuotteena lapset saavat kasata kortin osista pienet palapelit.

Kalenterin kiinnikenipsut ovat Tigerista. Niiden liitutaulupintaan poikamme piirusteli kalenterin numerot ja auttoi muutenkin kalenterin kasaamisessa.
6

MODERNI KUUSIRYIJY VANHASTA NAHKATAKISTA

moderni kuusiryijy

Oi kuusipuu! Kototeon joulujutut jatkuu ja nyt muutaman postauksen verran teemana on kuusi - erilaisissa muodoissaan. Tässäpä sikermän ensimmäinen: vanhasta nahkatakista ja vyöstä tehty moderni ryijy. Ripustuspuukin on kierrätetty: se on pätkä parvekkeen seinustallamme olleesta isosta oksasta, jonka ympärille köynnöskasvit ovat kiipeilleet kesäaikaan. Oksa oli niin kauniisti ajan harmaannuttama, että halusin ehdottomasti hyödyntää sen tähän. Näyttävyydestään huolimatta tämä koriste on hyvin helppotekoinen - osaat varmasti, jos haluat kokeilla! 

22

TAMPEREEN KÄDENTAITOMESSUJEN PARHAAT PALAT

Annariikka Qvist



Takana on elämäni ensimmäiset Tampereen kädentaitomessut. Tässäpä koostetta itselleni mieleenpainuvimmista messujutuista. Postauksen loppupuolella on myös ituitiivisen vainunenäni bongaama ennakkotieto aivan uudesta kuosimaailman tulokkaasta! :)

Klo 6:30
Heräsin perjantaiseen messuaamuun samanlaisissa tunnelmissa kuin lapsena ollessani lähdössä elämäni ensimmäiselle etelän lomamatkalle. Olisi tehnyt mieli heittää heti aamutuimaan pari volttia sängyllä ja hihkua kaikille: "joko mennään, joko mennään!" En tiedä, kuinka iso osa junalla Helsingistä Tampereelle matkanneista oli matkalla samaan paikkaan, mutta ainakin sekä vieressäni että edessäni heiluteltiin puikkoja tiuhaan tahtiin. Olisin oikeastaan halunnut kannustaa koko vaunun pieneen aaltoliikkeeseen ja huutaa, että "kaikki ketkä on menossa kässämessuille sanoo Yeeeah". Hillitsin kuitenkin itseni. ;)


17

TERVETULOA TAMPEREEN KÄDENTAITOMESSUJEN "ETKOILLE"!

Iik, ne on ihan kohta täällä! - Tampereen kädentaitomessut. Vielä pitäisi malttaa yksi päivä työelämää tai mitä tahansa muuta arkista ja sitten meidät käsityöihmiset päästetään irti! Koska odottavan aika on pitkä, halusin tehdä ennakkokoosteen kiinnostavista (no, kaikkihan ne oikeasti sitä on) näytteilleasettajista. Siellä väentungoksessa kun ei aina kuitenkaan kaikkea pysty näkemään ja huomioimaan, niin tässäpä meidän kaikkien iloksi pientä tärppilistaa! Pistäpä siis glögit lämpiämään, ota lokoisa asento ja vietä mukava hetki käsityömessujen "etkoilla". :)

Lista keskittyy kankaita ja ompelutarvikkeita myyviin yrityksiin, lankakauppoihin ja onpa mukana yksi askarteluunkin liittyvä yritys. Mukana on myös monta ihanaa käsityöalan yritystä, jotka ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Tampereen messuilla. Tärpit ovat jokaisen näytteilleasettajan itsensä kirjoittamia eli heidän suillaan puhuttuja. En ole niitä sen kummemmin muokkaillut.



10

MELKEIN ALASTI


Tämä on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri minulle. Neuletyö. Valmis. Siitäkin huolimatta, että pitkin matkaa kuulin neuledemonin kuiskivan korvaani: ”psst… ommellen olisit jo perillä”. 

En muista, olisinko saanut yhtäkään neulottua työtä valmiiksi sitten koulun käsityötuntien. Kuten jossain postauksessa aiemmin mainitsin: neulomishistoriaani kuuluu paljon aloituksia, mutta nolottavan vähän lopetuksia. Yksi omituisimmista seikoista on se, että osa neuletöistäni on jäänyt kesken jopa aivan viimesenteillä! Konmaritukseni yhteydessä heitin lopulta pois mm. säärystimet, jotka olin aloittanut parikymppisenä, saanut valmiiksi ensimmäisen ja toisenkin noin paria senttiä vaille – ja silti kiinnostus oli lopahtanut ennen valmistumista! 

Olen aina ollut nopean toiminnan nainen. Neulominen on tuntunut luonteelleni aivan hiiitaaaltaaaa… Mielenkiinto ei vain ole jaksanut pysyä yllä. Viime talvena kuitenkin päätin, että haluan oppia neulomaan ja virkkaamaan – ja ennen kaikkea toivon, että voisin tykästyä kumpaankin lajiin. Kiireisen arjen vastakohdaksi neulominen ja virkkaus tarjoavat tervetulleen kontrastin: Slow-kässäilyä pikatempoilun sijaan. :)
0

IHAN LOISTAVA PIPO!

heijastava pipo
Oman elämänsä supersankari: näkymätön nainen. Jos hyvin käy, saatat nähdä hänen vilahtavan ohi yön pimeydessä lailla varjon yön. Kunnes... Kaboom! - Taika on poissa. Hän on muuttunut näkyväksi! 

Päätin, että on aika astua ulos varjoista ja tulla näkyväksi edes osittain. Henkinen heijastinallergiani osoittaa nyt hyvin vahvoja lieventymisen merkkejä. Ensimmäinen askel oli loistava laukku ja toinen tämä: loistava pipo. 

22

OMPELUA ENKUKSI - OMPELUHARRASTAJAN SANAKIRJA


Internetin ja sosiaalisen median myötä käsityömaailma on muuttunut kansainvälisemmäksi ja englanninkielisiä ohjeita on yhä enemmän saatavilla. Tehdäksemme sen helpommin lähestyttäväksi kokosimme suomi-englanti-suomi kässäsanaston. Sanakirjamme tarkoituksena on olla niin täydellinen, että sen avulla pystyy tekemään englanninkielisiä ohjeita ja se helpottaa käsityöharrastajien kanssakäymistä sosiaalisessa mediassa. Sanaston myötä kielimuuri ei ole enää esteenä tutkimusmatkalla käsitöiden ihmeellisessä maailmassa.

Sanastolla on kolme erillistä osaa: ompelu, neulonta ja virkkaus. Teimme sanakirjoista niin täydelliset kuin vain osasimme, mutta jos huomaat siinä puutteita, niin kerrothan meille siitä. Sanakirjaa päivitetään jatkuvasti ja keräämme siihen lisää sanoja. Sanat ovat perusmuodossa.

Sanaston muut osat:

Ihan oikea blogi / virkkaus
Mehukekkerit / neulonta

Käsityöiloa!

T. Johanna, Veera ja Sanna 


4

JÄTTIKANELEISTA TUOKSUVA KORISTEKUUSI


kanelikuusi
Mitä syntyy, kun yhdistetään jouluinen tuoksu ja muoto? Tittididii: kanelikuusi! Seinille ripustettavia laudoista ja oksista rakennellut kuuset ovat olleet jouluajan hitti jo useana vuonna. Nähtyäni etnisessä ruokakaupassa jättikokoisia kanelitankoja, alkoi vimmattu ideointi. - Kyllä, niistä tulisi kuusi! Tyylillisesti tämä on itse asiassa sellainen, että se toimii ilman valoja sisustustauluna joulun jälkeenkin. - Tykkään! 

Kuusi on kasattu vanhan puulevyn päälle, joka oli alunperin tekemäni taulu. Maalasin sen valkoiseksi kaapista löytyneillä maalinjämillä ja liimaisin tuoksuvat kanelitangot paikoilleen. Lopuksi koristelin kuusen valoilla ja kullanvärisiksi maalatuilla tammenterhoilla. Siinääpäs se. Tammenterhokoristeisiin löydät ohjeen postauksen lopusta.
14

LOISTA TYYLILLÄ JA BONGAA KUVISTA HEIJASTIN!

heijastava laukku
Vettä vihmoo vaakatasossa. Valopilkkuja syyspimeään puhkovat ainoastaan autojen valot. Edessä kimmeltää suojatien viivoitus. Ketään ei näy, voinen jatkaa matkaa, tuumaat. Skriiiik! Äkkijarrutus. ”Ei oo totta, mistä tuo ilmestyi”, noidut maisemaan täydellisesti sulautunutta tummaa hahmoa. ”Heijastimien käyttö on sallittua”, puhiset. Kunnes tajua: ”Auts, se olisin voinut olla minä – The heijastimien vihaaja.”

Myönnetään, olen se huonoa esimerkkiä näyttävä äiti, joka ei käytä pyöräilykypärää, eikä heijastimia (lapsemme kyllä käyttävät). Ulkoiluvaatteissani niitä toki on valmistajien puolesta asennettuina. Tällä hetkellä arkipukeutumiseni on kuitenkin enimmäkseen kaupunkikelpoista ja en vain kert kaikkiaan ole päässyt sinuiksi heijastimien integroinnissa kaupunki-lookiin. – Siitäkään huolimatta, että nykyajan heijastimet ovat jo onneksi jotain ihan muuta kuin lapsuuteni aikaiset, toppiksien olkapäitä koristaneet Sypin ja Säästöpankin logotukset.


32

PONCHO: NÄYTTÄVÄÄ HELPOSTI + OHJE

poncho

Poncho kuuluu vaatekappaleena ehdottomasti kategoriaan "näyttävää helposti". Poncho-malleja on ihan hirmuisesti erilaisia, mutta suurin osa niistä on oikeasti todella helposti ja nopeasti tehtävissä. Helpoimmillaan näyttävä poncho syntyy kaksinkerroin taitetusta kankaasta, jonka yksi sauma ommellaan noin 3/4 matkalta ja ompelemattomasta kohdasta tulee kaula-aukko. - Sitten vain pää läpi ja siinäpä se.

Ponchot ovat malliltaan aina väljiä ja niinpä ne eivät ole mitään järin siroja vaatekappaleita. Siksi päädyin malliin, joka kapenee eteen ja taakse keskelle eli ponchon kulma tulee vartalon keskelle. Se on mallina suorahelmaista sirompi.


21

20 JOULUISTA KÄSITYÖ- JA ASKARTELUIDEAA OHJEINEEN




jouluisia käsityö- ja askarteluideoita
Maaginen J. Se, jonka nimeä emme lausu liian varhain tässä blogissa. Nyt on kuitenkin syksy jo niin pitkällä, että on sen aika. Glögit lämpiämään ja kynttilät tuikkimaan - on aika aloittaa jouluiset käsityö- ja askarteluhommat! 

Poimi talteen Kototeon jouluiset ideat. Tässä nyt alkuun 20 ideaa ohjeineen ja lisää on tulossa. Blogiani pidempään seuranneille nämä ovat jo tuttuja, mutta halusin koota ne kuitenkin näin helposti löydettävään muotoon ja yhteen. Tämä toimikoon starttina, lisää on luvassa. - Tosin ei kyllä aivan samalla volyymilla kuin vuosi sitten, jolloin olin vielä tyttömme kanssa kotona.

HELPOSTI JA NOPEASTI

Suurin osa ideoista on helppoja ja nopeita toteuttaa - jopa siinä kuuluisassa viimetingassa. :) Kaikki ohjeet on määritelty vaatimustason mukaisesti alla olevalla merkintätavalla.

OSALLISTU #KOTOTEONJOULU

Täytetään Instagram joululla! - Jaa omat toteutuksesi Kototeon jouluisista ideoista tai omasi Instagramissa hashtagilla #kototeonjoulu! Kaikkien kuvia jakaneiden kesken arvotaan palkintoja. - Niistä lisää myöhemmin!

joulukranssi


Näin teet tyylikkään nahkaporon kuusenkoristeeksi! 
Kuusi kertaa kuusi: valitse ja tee oma sisustuskuusesi
Lasten silhueteilla koristeltu sisustustyyny ja vinkkejä lahjojen antamiseen
Kolme kertaa himmeli
Joulukoristeita ommellen ja kierrättäen
Sisustuskorit letittäen ja ommellen ontelokuteesta
Näin viimeistelet joululahjat itse tehden


Kaikki Kototeon jouluideat löytyvät jatkossa täältä, KLIK!

Jokos sinä olet aloittanut joulupuuhat vai kuulutko kaltaisiini viimetingan hösääjiin?


8

MATERIAALINATSI MUUTTI MEILLE


vimman legginssit
”Jaahas, just joo. Hmmm…. ” Vaatekaupan rekkien välistä kuuluu tyytymätöntä mutinaa. ”Ei oo todellista, vain 5 prosenttia villaa, loput akryylia ja polyesteriä!” Hän on hyvin närkästynyt. Siirtyy eteenpäin. ”Entäs tuo sitten. Ihan lörppänä jo valmiiksi. – Yksi pesu, niin joutaa tiskirätiksi. Ei minkäänlaista palautuvuutta!” Hän on suivaantunut. Marssii mielenosoituksellisen näyttävästi ulos vaatekaupasta vailla ostoksen ostosta ja kääntää kenkiensä kärjet kohti kangaskauppaa. - Now We are Talking!

Tässä vaiheessa tarinaa odotat varmastikin positiivista taitekohtaa. - Väärin luultu! Kangaskaupassa materiaaleja venytellään, silitellään ja tarkastellaan valoa vasten. Materiaalinatsi pälyilee vaivihkaa ympärilleen. Ei kai kukaan huomaa, että teen kankaalle Hyvän mielen vaatekaappi -kirjassa mainostetun sadan hankausliikkeen testin. – Jos kangas on nyppyyntyäkseen, se näyttäköön todellisen luonteensa täällä, eikä käytössäni!

26

STOP VILULLE! OHJEET HELPPOIHIN HAMMASKALINATOPPAREIHIN

Hrrr.... Syksyn kylmyys yllättää aina. Se on yhtä suuri yllätys kuin talven tulo helsinkiläisille autoilijoille. Vilun väreitä bussipysäkillä, jäätyneitä sormia lasta kärrytellessä. Tuntuu, että mikään ei lämmitä riittävästi.

Aamuisin tuntuu yhtä vaikeammalta kaivautua ylös lämpimän peiton alta. On säkkipimeää ja pelkkä ajatuskin ulko-oven avaamisesta saa hampaat kalisemaan. Villasukat on ihan must ja ainakin itselläni pitää syksyisin aina olla ulottuvilla jotain, minkä nykäistä harteille lämmikkeeksi. Hihatin tai neuletakki päälle, niin johan tarkenee taas!

Ohessa sinullekin hyödynnettäväksi kaksi äärimmäisen helppoa ompeluohjetta: Pasmina-huivista muokattava hihatin ja rento neulostakki. Jälkimmäisen voi hyvin toteuttaa näin syksyllä esimerkiksi merinovillasta.


6

NAMED CLOTHING: KAAVASUUNNITTELULLA MAAILMALLE (VIDEO)


named clothing
Suomi on käsityölehtimaa. Kaavat ja käsityölehdet ovat täällä lähes toistensa synonyymejä. On ihailtavaa, että joku uskaltaa polskutella määrätietoisesti vastavirtaan - ja vielä menestyksellä! Jos joku olisi vielä viitisen vuotta sitten sanonut, että on ylipäätään mahdollista elättää itsensä kaavoja myymällä, olisi hän saanut osakseen kyynistä naureskelua. Suomalainen Named Clothing kuitenkin teki sen: kaavoitti itsensä maailman kartalle.

Suomen ompelumarkkinoilla Named ei vielä ole tehnyt läpimurtoaan, mutta ainakin itse uskon, että se on vain ajan kysymys. Selkeästi kiinnostus yksittäin ostettavia kaavoja kohtaan on herännyt Suomessa ihan yleisestikin. Kati K. Designin Ehta tulee vastaan siellä sun täällä, samoin Jujunan vinovetskahaalari ja myös Tyyne-Esterin valikoimaan kuuluu kaavoja.


14

LÄPPÄRILLE UUDET VAATTEET

läppärisuojus
”Voisitko sä mitenkään ommella mun uudelle läppärille suojusta, kun kaupoissa myytävät on niin tylsiä”, kyseli siskoni muutama viikko sitten. Toki lupauduin. Tyylillisenä toiveena oli joko pirtsakka tai tyylikäs ja materiaalin suhteen vaatimuksena ainoastaan se, ettei se saisi likaantua ja nuhjuuntua kovin helposti. Muutoin sain vapaat kädet. Päätin yhdistää projektiin Husqvarna Viking -blogiyhteistyön, jonka teemana oli tällä kertaa ympyräohjain. Tällainen siitä läppärisuojasta sitten tuli!

Kuvissa pussukan sisältä pilkahtava läppäri on omani ja pienempi kuin siskoni Mac. Eli sen vuoksi pussukka jää vähän löysäksi. Siskoni ei itse asiassa ole vielä edes saanut tätä – näkee laukkunsa itsekin ekaa kertaa tästä postauksesta. Jännää! :)


10

VIELÄ KERRAN KÄSSÄHARRASTAJIEN VASTUUSTA

Heipä hei! Blogini vakkarilukijana ja ehkä satunnaisenakin sellaisena, olet todennäköisesti törmännyt sunnuntaiseen postaukseeni otsikolla ”Kässäharrastaja – ethän syö ammattilaisen leipää”. Halusin herättää aiheesta keskustelua ja onnistuin! Postausta on jaettu siellä sun täällä ja sitä on kommentoitu eniten koko blogihistoriani aikana (pois lukien arvonnat). Koska minulla ei ole mitenkään ollut aikaa osallistua keskusteluun Facebookin eri harrasteryhmissä, halusin kirjoittaa aiheesta vielä uuden postauksen, joka toimii samalla kokoavana kommenttina, toivon mukaan mahdollisimman monille.

Haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita! Keskustelu on ollut hyvää ja avartavaa sekä pääsääntöisesti hyvin asiallista. On aina mielenkiintoista kuulla, miksi joku ajattelee niin kuin ajattelee.

Koska tämä koko asia on niin monitahoinen ja keskusteluissa nousi esiin monia kiinnostavia näkökulmia, halusin palata vielä tähän.  - Vielä kerran siis, tytöt! :)

kierrätyshuovasta pannunaluset


PALJON METELIÄ MUUTAMAN VILLASUKAN TÄHDEN?

Onko se nyt niin kamalaa, jos joku myy oman leipätyönsä ohessa tai lisätienestin tarpeessa muutamat villasukat? Kyllä ja ei. Viittasin postauksessani kuitenkin erityisesti siihen, että joku tekee villasukkaa tai pipoa ihan jatkuvalla syötöllä myyntiin ja myy niitä vapailla markkinoilla. – Vaikkapa Tori.fi:ssä ja hintaan, joka on huomattavasti alle ammattilaiskäsityöläisen hinnan. Kun tällaisia tapauksia on riittävän paljon, ne kyllä vaikuttavat yleiseen hintatasoon ja siihen, että mitä mistäkin ollaan valmiita maksamaan.

Ongelman ydin ei mielestäni edes ole se, että myykö joku käsitöitä yrittäjänä vai harrastajan statuksella. Suomessa yrittäminen ja ammatinharjoittaminen on tehty melko vaikeiksi – rakenteet ovat jäykkiä ja siksi joskus voi olla ihan perusteltuakin myydä jossain kohtaa harrastajapohjalta (kts. kohta 4). Ydinkysymyksiä ovat hinnoittelu, verojen maksaminen sekä se, ettei kopioi toisten ideoita ja myy niitä ominaan.

En itse usko, että lähestulkoonkaan kaikki harrastajina huokeasti tuotteitaan myyvät, tekevät tietoista tihutyötä alihinnoitteluillaan. On varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät ole oikeasti edes tulleet ajatelleeksi asiaa ja myös se perisuomalainen vaatimattomuus voi vaikuttaa taustalla. Silti näitä asioita on hyvä pohtia tykönään. *Muoks. Asiakas ei välttämättä ymmärrä, miksi joku myy pipoja alle 10 eurolla ja joku toinen samantyyppisiä noin 20 eurolla. Siksikin peräänkuulutan myyjän vastuuta.


itse tehty matto

EN KEHTAA PYYTÄÄ KÄSITYÖSTÄNI YHTÄ PALJOA KUIN AMMATTILAINEN

Osa perusteli harrastajamyyjien alhaisempia hintoja sillä, etteivät harrastajina tohdi pyytää niistä yhtä paljoa kuin ammattilaiset. – Ihan kiva ajatus, mutta lopputulos kääntyy kuitenkin sitä ammattilaista vastaan. Sitä paitsi, itse ajattelen niin, että jollei työn jälki ole oikeasti ainakin lähes ammattilaistasoa, kannattaako tehdä myyntiin ylipäätään? – Kuka tahansa, joka ostaa käsityötä, olettaa käsityön olevan priimalaatua.

PINTERESTISTÄHÄN NIITÄ SAA!

Ideoiden kopioinnin moni koki vaikeaselkoiseksi asiaksi: ihminen imee vaikutteita sieltä sun täältä. Pinterest ja muut kuvapalvelut ovat pullollaan toinen toistaan luovempia ideoita. Niitä selaillessa, voi joku idea jäädä takaraivon kulmalle keikkumaan ja ponnahtaa sieltä esiin ilman, että edes tietoisesti muistat nähneesi kyseistä ideaa. Vahinkoja sattuu, se on selvä. Musapuolella plagioinneista puhutaan jatkuvasti ja kuosisuunnittelussakin tämän tästä. Läheskään aina kyse ei ole tietoisesesta tai suunnitelmallisesta toiminnasta.

Ennen kuin mitään lähtee myymään, on tärkeää tehdä hyvät ennakkotutkimukset, ettei tule nyysineeksi toisen ideaa. Ja kyllä: kässäpuolella tulee valitettavasti vastaan myös ihan suoria kopioita, joista näkee, että idea on kopioitu tietoisesti ja rahastusmielessä. Ikävä ja epätoivottava ilmiö. - Välttäkäämme siis sitä! :)

HILLITTÖMÄT HARRASTAJAT – UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Entäpä sitten, jos koti pullistelee tyhjän pantteina lojuvia, omatekoisia pipoja, sukkia ja kaulahuiveja, eikä sukulaisillekaan kehtaa enää tyrkyttää? Mitä tehdä, jos neuloosi tai ompeloosi on ottanut kokovartalo-otteen ja sen seurauksena kaikenlaista kampetta syntyy yli oman tarpeen?

Tähän kysymykseen minulla ei ole vastausta. Itselläni ei ole aikaa tehdä niin paljoa, että mitään syntyisi ongelmiksi saakka. Enkä toisaalta haluakaan tehdä esim. vaatteita, joille ei olisi käyttöä. Silti ymmärrän kyllä, että joku toinen haluaa niin tehdä. Sitä paitsi käsitöillä on niin paljon hyviä vaikutuksia, että pieni ylituotanto on niihin verrattuna mitätön juttu.

Mutta minne se ylijäämä sitten sullotaan? - Hyväntekeväisyys on aina kaikkien ulottuvilla ja kukaan ei kiellä myymästä muutamaa sukkaparia vaikka sitten ihan vapaillakin markkinoilla – kunhan maksaa asianmukaiset verot ja hinnoittelee myymänsä niin, ettei polje ammattilaisten hintoja.

Haastan kuitenkin teidät kaikki pohtimaan, mitä kaikkea niillä ylijäämäkäsitöillä voisi tehdä. Tarvitsijoita tästä maailmasta kyllä taatusti löytyy.

HALUAISIN KÄSITYÖYRITTÄJÄKSI – VOINKO AINAKIN ALKUUN MYYDÄ ILMAN Y-TUNNUSTA?

Mielestäni olisi lähes itsemurha lähteä suoraan käsityöyrittäjäksi testaamatta ensin, onko tekemillesi käsitöille kysyntää. On vähintäänkin järkevää kokeilla ensin harrastuspohjalta. Siinäkin kohtaa, muista ne hinnat! – Älä polje, vaan hinnoittele jo valmiiksi ainakin lähes siten kuin olisit yrittäjä.

Mikäli aiot jossain kohtaa siirtyä harrastajasta käsityöyrittäjäksi, alakanttiin hinnoittelusta on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä. Yrittäjyyden myötä hintoihin tulee väistämättäkin korotusta ja vanha totuus on, että, jos asiakkaat tottuvat tiettyyn hintatasoon, heitä on hyvin vaikea saada hyväksymään kovin yhtäkkistä hintojen korotusta.


maton kudonta


AJOIKO AIKA OHI KÄSITYÖLÄISYYDESTÄ?

Moni nosti kommenteissaan esiin halpatyövoimalla tuotetut vaatteet ja Henkkamaukkatyyppiset ketjut. Että suurimmat hintojen polkijat löytyvät sieltä. Osittain varmasti näin onkin, mutta en itse näe sitä koko totuutena. Sitä paitsi syyllinen on aina helpompi ulkoistaa jonnekin loitommaksi…

Moni viittasi myös keskusteluissa siihen, että käsityöläisyys on kuoleva ala: miksi kenenkään tarvitsisi tekohengittää kuolinkoreissaan kouristelevan alaa? Onko käsityöläisyys sitten oikeasti kuolemassa? Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta itselläni on kyllä sellainen mielikuva, että käsityöläisyys on käsityöharrastusinnostuksen myötä noussut uudestaan suosioon. Ainakin jonkinlaiseen, jos vertaa aikaa vuosien taakse.

En usko, että käsityöläisten pääkohderyhmä on se, joka tekee hankintansa ainoastaan hintaperustaisesti. Tämän päivän suuria trendejä ovat mm. ekologisuus, eettinen tuotanto, lähituotanto, luomu. Jokainen noista määreistä tuo mukanaan pienen hinnankorotuksen ja aika moni tuntuu olevan valmis sen maksamaan.

Kotimainen Design ja kotimaassamme tuotettu. – Siinä myös kaksi määrettä, joiden perusteella moni on valmis maksamaan pikkuisen enemmän ja toisinaan aika paljonkin. Olisiko Nokian neulomon tarina saanut alkuaan ikipäivinä, jollei ihmisten asenne olisi myötämielinen sen suhteen, että lähellä tuotetusta ollaan valmiita maksamaan himppasen enemmän? Ja mitäpä on suomalainen käsityö, paitsi käsin tehtyä? – Kyllä, se todellakin on lähituotettua ja mitä todennäköisemmin myös eettisesti, suhteellisen inhimillisissä olosuhteissa.

Käsityöt eivät ole ilmaisia, eikä niiden sitä kuulukaan olla. Moni on kuitenkin valmis maksamaan esimerkiksi merkkituotteista huomattavasti käsityötä korkeampia hintoja. Se ihmisryhmä ei välttämättä ole se suurin käsitöiden ystävä. Itse uskon silti siihen, että käsityölle on kyllä olemassa oma kohderyhmänsä.

Käsityöalan ammattilaisista moni tarvitsisi apua tuotteistuksen ja markkinoinnin ammattilaisista, mutta osa hallitsee onneksi senkin puolen. – Heikoimmin kehystetyt käsityötarinat valitettavasti rapistuvat alas ajan myötä. Kyllä niitä menestystarinoitakin silti on ja syntyy varmasti jatkossakin – mikäli niille vain annetaan mahdollisuus.

kullanmuru-pipo


MITÄS LÄKSIT!

Tämä asia nousi esiin osassa kommenteista melko kipakassakin sävyssä. - Että onko se muiden ongelma, jos joku valitsee itselleen alan, joka tarjoaa heikot edellytykset itsensä elättämiseen. Mitäs läksit. Tämä näkökulma on mielestäni oikeastaan haastavin läpikäytävä. Siihen on hyvin vaikea sanoa mitään, koska näkökulma on aika perustavanlaatuinen. Itse ajattelen niin, ettei kenenkään tarvitsisi ehdoin tahdoin vaikeuttaa kenenkään elämää. Kyse on pohjimmiltaan välittämisestä: siitä, että välittää itsensä lisäksi myös muista. :)

Käsityö on upea ja arvostettava asia! Jokainen, joka myy käsitöitä, pystyy vaikuttamaan alan arvostukseen. Minusta meidän kaikkien käsitöiden ystävien tulisi pitää yhtä: harrastaja tai ammattilainen - toinen toisiamme kunnioittaen ja kuin yhteisestä sopimuksesta hinnoitellen käsityö arvonsa mukaisesti.

Tämä aihe on nyt ainakin omalta osaltani loppuun käsitelty. Tai voihan olla, että joskus vielä siihen palaan. Tässä kohtaa kiitokset vielä kerran kaikille keskusteluihin osallistuneille ja tervetulofanfaarit kaikille blogini uusille lukijoille – teitä on tullut tänne ihan hirmuinen joukko lisää tämän viikon aikana! :) Seuraavat postaukset tulevat olemaan vähän kepeämpiä sävyltään – jos joku jo ehti säikähtämään, että onkos tämä blogi muuttunut nyt joksikin manifestiksi! ;)

Meillä juhlitaan tänä viikonloppuna neiti 3-veen synttäreitä. Ehkä sunnuntaina ehdin polkaista Husqvarnani taas käyntiin.

Postauksen kaikki kuvat ovat omista käsitöistäni. Mikäli haluat lukea niihin liittyvät postaukset, löydät ne täältä: 

Raitaa jalkojen alle: Yes, tein maton ihan itse!
Kierrätyshuovasta kaunista teehetkiin
Esittelyssä Klompelompe-kirja


Mukavaa viikonloppua!

8

KÄSSÄHARRASTAJA - ETHÄN SYÖ AMMATTILAISEN LEIPÄÄ!

sepän paja
Porvoon vanhalla asema-alueella pääsee tutustumaan sepän työhön in action. 


Muutama viikonloppu takaperin vietimme mukavan ja aurinkoisen sunnuntaipäivän Porvoossa. Ajelimme sinne eri suunnasta kuin aiemmin ja päädyimme sattumalta vanhalle asema-alueelle. Löytämämme alue osoittautui paitsi visuaalisesti kiinnostavaksi, myös sisällöllisesti inspiroivaksi: yhdessä alueen tiilirakennuksista oli toiminnassa oleva sepänpaja ja alueen toisella laidalla latomaisessa rakennuksessa makasiinipuoti, jonka valikoima koostui pääosin käsitöistä.
 
Pysähdyin juttelemaan sepän kanssa ja ihastelin pitkän tovin hänen mm. vanhoista lusikoista tekemiään käyttöesineitä. Alueella kiertelyn jälkeen jäin pohtimaan paitsi seppien, ihan myös yleisesti käsityöalan ammattilaisen arkea ja niitä lukuisia tunteja, jotka vierähtävät tuotteita tehdessä, puhumattakaan kaikesta muusta käsityöläisen arkeen liittyvästä työstä.

On aina inspiroivaa tutustua ihmisiin, jotka tekevät työkseen sitä, mitä rakastavat. Rakkaudella on kuitenkin hintansa. Käsityöläisten kohdalla se merkitsee yleensä lukuisia työtunteja, joille on haastavaa saada rahallista vastinetta. Tämä on aihe, josta minun on pitänyt kirjoittaa jo pitkään ja tässä se nyt sitten viimein on: kannanottoni käsityöharrastamisen luisumisesta ammattilaisten tontille.

Jutussa käytetyt kuvat eivät liity suoraan tähän aiheeseen.


102

KIRJATUET SÄILYTYSLAATIKOIKSI

Tiedätkö, kuinka moni työpaikka siirtyy uusiin toimitiloihin pelkästään tämän syksyn aikana? No, en minäkään, mutta arvelen määrän olevan melko suuri. Uudet toimitilat on jeejee ja kivan freshi juttu. Melko usein muuton yhteydessä kuitenkin uudistetaan kertaheitolla kaikki: ei kai me nyt näitä vanhoja toimistokalusteita sinne uusiin, hienoihin tiloihin viedä, eihän! – Niinpä. 

On ihan ymmärrettävää, että kalustusta täytyykin välillä uusia, mutta entäpä sitten ne vanhat? Oma epäilykseni on, että laadukkaita, ajastaan jääneitä, toimistokalusteita ja -tarvikkeita menee vielä tänäkin päivänä ihan hirmuiset määrät suoraan kaatopaikalle. Korjatkaa, jos olen väärässä – olisin sitä erittäin mielelläni. Muutama viikko sitten olin kuitenkin todistamassa epäilykseni paikkansapitävyyttä. 

10

KUOSIN TAKANA: LEENA RENKO TOIVOO KUOSEILLEEN PITKÄÄ IKÄÄ



”Olen tehnyt aina käsitöitä. Isoisän äiti opetti minut virkkaamaan ja kutomaan. Kun olin lapsi, meillä ommeltiin kaikki vaatteet itse. Yläasteikäisenä alkoi kavereilta tulemaan sellaista viestiä, että jos haluat olla suosittu, pitäisi vähintään käydä ostamassa Levikset. Vähän aikaa tuumailin asiaa, mutta pidin pintani”, Leena Renko muistelee.

”Kun lukion jälkeen piti löytää ala, joka olisi edes vähän kiinnostava, hain Rovaniemelle opiskelemaan tekstiilisuunnittelua. Kaikki sanoivat minulle, että turhaan sinä sinne haikailet. - Pitäisi olla joku varasuunnitelma. Ei ollut varasuunnitelmaa ja sinne minä sitten pääsin.”

Opiskeluaikanaan Leena piirsi tinkimättömästi omalla naivistisella tyylillään. - Siitäkin huolimatta, että hänen koulusta saamansa palaute oli toistuvasti ”liian epätaiteellista, kaupallista, tylsää”.

”Yliopistossa taidepuolella kaikki ovat niin taiteilijoita ja minä olin kummallisuus, jolla ei ollut mitään suuria taiteellisia visioita ja joka kävi fantasiakuvitus-luentosarjat joka syksy uusiksi, koska tykkäsi istua siellä katselemassa satukuvia”, Leena kertoo.

Leena Renko

KIINNOSTUS HERÄÄ

Oli vuosi 2009, kun Leenan kaveri vinkkasi hänelle Sampsukan kuosikilpailusta. Leena osallistui ja osallistuminen kannatti: hänen suunnittelemansa Huhuu-kuosi voitti kilpailun.

Tuohon aikaan Leena päivitti aktiivisesti ”Pikku Kiisken kotona” -blogiaan, jossa hän esitteli myös suunnittelemiaan kuoseja. Eipä aikaakaan, kun kangaskaupoista alkoi tulla yhteydenottoja. Kiinnostus Leenan kuoseja kohtaan oli herännyt.

”KAI MINÄKIN SITTEN OON SUUNNITTELIJA”

Tänä päivänä Leenan vakiintuneiden yhteistyökumppanien lista on mittava: Verson Puoti, Pehemiä, Iloinen Kettuliini, Majapuu, Melli Eco Design. Uusin yhteistyökumppani on saksalainen Lillestoff.

”Voitin Lillestoffin suunnittelukilpailun ”Ponitytöt”-kuosillani ja pääsin tapaamaan yrityksen johtajaa sekä vierailemaan heidän tehtaallaan. Oli hienoa päästä juttelemaan heidän kuosisuunnittelijoidensa kanssa. Minusta se tuntui hassulta, kun olin itse ihan, että hei, minä oon vaan Leena Suomesta. Mut kai mäkin sitten oon suunnittelija”, Leena naurahtaa herttaisen vaatimattomaan tyyliinsä.

0

YLPEYDELLÄ PIDETTY: OMATEKOISET SUOSIKKIVAATTEENI

Tämä postaus liittyy The DIY Stories -blogin haasteeseen "Ylpeydellä pidetty". Haasteen ideana on esitellä omatekoisia suosikkivaatteita. Itse yhdistin haasteeseen pitkään mietinnässä olleen pohdiskeluni oman tyylin löytämisestä. - Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! :) Omat suosikkivaatteeni esiintyvät jutun kuvituksena. Mikäli haluat osallistua haasteeseen, postauksen lopussa on ohjeet.

On ihmisiä, jotka tietävät jo alle kouluikäisinä, että heistä tulee isoina lääkäreitä tai opettajia. En tiedä, ovatko ne niitä samoja ihmisiä vai toinen sarja varhaistietäjiä, mutta joka tapauksessa osa ihmisistä tietää ja löytää oman pukeutumistyylinsäkin jo hyvin varhain.

"Tämähän on juuri sinun tyylisesi paita", saatat huikata tyylitietäjälle yhteisellä shoppailukierroksellanne. Huikkaaminen on helppoa, sillä tämän ihmistyypin pukeutumistyyli on varmaa, selkeää ja helposti määriteltävää. Ehkäpä klassisen tyylikästä, pienellä särmikkyydellä höystettynä: mustavalkoista ja ripaus kirkasta punaista. Tai kenties kyseessä on aavistuksen boheemi kulttuurituottajakaverisi: näyttäviä koruja, kirkkaan väriset sukkahousut ja väljähkö mekko tai sitten se oppikirjaesimerkki "ainakin nämä vaatekappaleet tulee löytyä vaatekaapistani" -kaverisi : khakihousut, valkoinen paitapusero ja tyylikäs käsilaukku. Oman tyylin mukainen pukeutuminen on helppoa – kunhan vain löytää sen tyylin...


13

ESITTELYSSÄ KLOMPELOMPE-NEULEKIRJA

klompelompe

En edes yritä esittää olevani neule-pro. En ole. Olen untuvikko. Lähes vasta kuoriutunut. Tai ei, en sentään! Otetaanpa uusiksi: kuoriutumisesta on jo aikaa, mutta lentäminen vain jäi harjoitteluasteelle. Neulomishistoriaani kuuluu paljon aloituksia, mutta nolottavan vähän lopetuksia. Joskus vuosia sitten neuloin jonkin verran, mutta siitä on aikaa. Silloin totesin, ettei se sovi spontaanille ja kärsimättömälle luonteelleni. Valitsin siis lajikseni ompelun. 

Blogiani ja Instagram-tiliäni pidempään seuranneet tietävät, että pitkällisen harkinta-ajan jälkeen olen kuitenkin viimein kaivanut puikot ja koukut esiin kaappien uumenista pölyttymästä. Siellä ne lojuivat vuosikaudet hajasijoitettuina sinne sun tänne - aikana ennen Konmaria. Nyt, kun työvälineet on organisoitu ja kaapista löytyi sattumalta vielä kassillinen lankoja, en löytänyt enää ainoatakaan veruketta neulomisen lykkäämiselle.

Tämän lyhyen ja ytimekkään johdannon jälkeen asiaan! Sain mahdollisuuden tutustua Gummerus Kustannuksen julkaisemaan Klompelompe - Ihania neuleita lapsille -kirjaan. Vaatimattomasta neulomishistoriastani huolimatta en voinut vastustaa kiusausta, sillä kirja vaikutti kerrassaan ihastuttavalta. Tässä siis väläyksiä ja arviointia kirjasta - suht aloittelevan neulojan kulmasta katsottuna.


17

VIISI IDEAA HUOPAOMPELUUN

huopaompelu
Mikäli olet seurannut blogiani viime talvesta saakka, et ole voinut välttyä "hulluna huopaan" -teemaltani. Huopa on nahkan lisäksi yksi ehdoton suosikkimateriaalini. Sitä on mukava ommella, se soveltuu todella moniin käyttötarkoituksiin ja koko sen olemus huokuu lämpöä ja pehmeyttä. Jälkimmäisistä perusteista johtuen huopaompeluni päättyivät kevään korvalla. Jotenkin huopa vain mielestäni istuu paremmin viileään ilmaan. Näin ilmojen viiletessä ja syksyn edetessä halusin koota yhteen viime talvena tekemiäni huopaompeluksia teille iloksi ja inspiraatioksi. Postauksen lopussa on linkki aiemmin kirjoittamiini huovan ompeluvinkkeihin.

Huopa taipuu vaivatta erilaisiksi säilyttimiksi, alusiksi, pussukoiksi ja laukuiksi. Huovasta tehdyt kodin piensisustamiseen tai ruokahetkiin liittyvät jutut soveltuvat mielestäni todella kivasti pieniksi lahjoiksi tai niiden osiksi. Ei, en mainitse vielä sitä j-kirjaimella antavaa juttua! (Lähes äänettömästi kuiskaten: vaikka soveltuvat ne kieltämättä tosi kivasti lahjoiksi siihenkin liittyen...) - Nautitaan kuitenkin vielä hetki syksystä. :)

Olen käyttänyt omissa huopaompeluksissani pääosin Taito Uusimaalta saamaani Green Craft -kierrätyshuopaa, joka on materiaalina aivan verraton. - Se ei veny, eikä vanu ja kestää myös pesun. Osan huopahommistani olen tehnyt Jämsän huopatehtaalta hankituista huovan leikkuujätteistä.

2

NUPPU PRINT COMPANY, JAPANI-HENKINEN MEKKO JA ARVONTA


nuppu print company
Yhteistyössä: Nuppu Print Company

Suomalainen Design, ekologiset arvot ja hurmaavat kukkaprintit. Tuon täydemmäksi ihanuuden huipentumaa ei yksi virke voi kerta kaikkiaan voi päästä! - Vai mitäs tuumaat? Törmättyäni netissä ensimmäisen toimintaansa käynnistelleeseen Nuppu Print Companyyn olin myyty. 

Uteliaana seurasin Instagramissa suunnittelutyön etenemistä: ensimmäisten ääriviivojen piirtymistä paperille, ensimmäisten piirrosten muuntumista kuoseiksi – kankaiksi ja toinen toistaan viehättävämmiksi paperituotteiksi. Ihastelin ja huokailin. Sain kunnian päästä testaamaan Nupun ihka ensimmäisiä kankaita. Tällaista niistä syntyi. Valitsemani kangas on ohutta puuvillaa, nimeltään Sydäntalvi.

12

DIY-KALENTERILLE OMATEKOISET KANNET

omatekoiset kalenterin kannet
Viisi minuuttia sieltä, toinen täältä. Kodin hiljennyttyä lasten nukkumaanmenon jälkeen äiti istuu jälleen läppärin tai ompelukoneen ääreen tai kilisyttelee puikkoja sohvan nurkassa… Aloitettuani työt heinäkuun alussa lähes kolmen kotonaolovuoden jälkeen elämäni mullistui. – Ei enää blogikuvauksia keskellä päivää, ei ompeluhetkiä lapsen päiväunien aikana. Alkoi arki ja aikataulutettu elämä. Ne kuuluisat ruuhkavuodet, joista bloggaus tekee vielä monta astetta ruuhkaisemmat. 

Työhöni liittyviin asioihin käytän sähköistä kalenteria, mutta elämäni toinen puoli, se rakkain eli DIY ja siihen liittyvä sisällöntuotanto, niitä varten halusin käsin kosketeltavan kalenterin. Tämä kalenteri kätkee sisäänsä tärkeät aikataulut ja alustavat suunnitelmat liittyen bloggausharrastukseeni. – Spontaani, fiiliksen mukaan meneminen ei vain enää toimi. Koska haluan ylläpitää säännöllistä bloggausrytmiä ja olla läsnä teille vähintään kerran viikossa, on suunniteltava ja aikataulutettava.

Jotta kalenterista tuli näköiseni, tein sille omatekoiset kannet. Niistä käy hyvin ilmi olennaisin. Jos voisin valita, olisi elämäni melkein pelkästään tuota. ;) 

12

OMATEKOISEN, LAHJAKSI SAADUN TAIKAA

virkattu takki
Muistan edelleen elävästi, miltä tuntui avata postin tuoma, mummoni lähettämä pehmeä paketti. Isäni äiti oli ammattiompelija, mutta myöhemmällä iällään hän keskittyi enemmän neulontaan. Villasukista ei ollut ikinä puutetta ja vähintään kerran talvessa mummo neuloi toiveiden mukaisen villapaidan tai muun isotöisemmän vaatteen.

Muistan myös hyvin elävästi joulun, jolloin minä ja serkkuni saimme äitini äidiltä – taitava käsistään hänkin, joululahjoiksi jättimäiset, omatekoiset pehmokoirat, joiden päällä pystyi makoilemaan ja katsomaan vaikka televisiota. Tuntui ällistyttävältä, että joku oli pystynyt tekemään sellaiset ihan itse. Vähintään yhtä haltioissani olin saatuani ala-asteikäisenä mummoltani lahjaksi nukketeatterin: se oli tehty vanhaan televisioon, jonka sisus oli poistettu. Reunoille oli ommeltu kauniit verhot ja itse nuket eli kolme pehmeää eläinhahmoa olivat myös mummoni tekemät.


6

SYKSYN KÄSITYÖTAPAHTUMAT, -POP UPIT JA -LANSEERAUKSET

Vanja Sea langat
Syksy koputtelee ovella ja mitäs muuta se tietääkään kuin putoavia lehtiä ja alati tummenevia iltoja? No tietenkin kässätapahtumia, erilaisia käsityöaiheisia haasteita ja uusien mallistojen lanseerauksia! Jee! Ainakin itselläni on joskus sujahtanut useampikin kässätapahtuma tyystin ohi ja vasta viime vuonna taisin vasta oivaltaa, että Tampereen kässämessut on The Juttu ja SY Festarit ne vasta ovatkin! 

Jotta yhtään mahtavaa tapahtumaa ei jäisi enää epähuomiossa välistä teiltä, eikä minulta, niin tässäpä meille kaikille kässäharrastajan tapahtumien muistilista. Mukana myös tietoa kangaskauppojen Pop Upeista, muutamien lankakauppojen tapahtumista, DIY-harrastamiseen liittyvistä lanseerauksista sekä blogien käsityöaiheisista haasteista. Tätä sivua tullaan päivittämään syksyn aikana, tietojen täsmentyessä. Kannattaa siis pistää linkki talteen! :)

Tarttukaa luottokorttienne kulmista kiinni, nyt mentiin! ;) 

22

JÄÄHYVÄISET KESÄLLE - DIY-KESÄVAATTEIDEN ULKOILUTUSTA VALLISAARESSA

Elokuisissa hellepäivissä on ihan oma tunnelmansa. Vaikka ilma olisi helteisen kuuma, jossain taka-alalla tuntuu syksyn painovoima. Muutama viikko sitten kävimme perheemme kanssa päiväretkellä Suomenlinnan naapurissa sijaitsevassa Vallisaaressa. - Koko kesän ajan retki oli suunnitteilla, mutta jotenkin se vain aina jäi. Onneksi nyt saimme aikaiseksi, sillä saari on kerrassaan ihastuttava. Postauksessa esiintyy myös viime kesänä tekemiäni kesävaatteita ja -asusteita. - Osalle lukijoistani jo tuttuja. Tämä postaus on enemmänkin blogini kesähyvästit. Tästä seuraavat postaukset tulevat painottumaan jo syksyisempiin tunnelmiin.

Mikäli et vielä tiennyt, niin Vallisaari avattiin yleisölle vasta tänä keväänä. Se oli aikanaan kyllä ihan asutettu paikka, mutta sittemmin toimi pitkään sotilaskäytössä. Vallisaari on hurmaava yhdistelmä monimuotoista luontoa ja hobittimaista tunnelmaa, karua rouheutta, menneistä ajoista muistuttavia rakennuksia ja herkkää kasvillisuutta. Vallisaaren toisessa osassa on upean luonnon ja maisemien lisäksi mm. tuhat eri perhoslajia! Oman jännittävän tunnelmansa tuo tieto siitä, ettei poluilta saa poiketa ja kaivaminen on kiellettyä alueen sotilastaustasta johtuen. - Itsessäni tosin kaikki tuollaiset kiellot herättävät vain uteliaisuutta: että entäs jos vain ihan vähän kuopaisisin...  ;) Maltoin kuitenkin mieleni. 

Mikäli asut Helsingissä tai käyt täällä päin, niin suosittelen lämpimästi Vallisaarta sen iänikuisen Suomenlinnan sijaan. Eipä tässä sen kummempia, kuvat puhukoot puolestaan.

vallisaareen
vallisaari


vallisaari
vallisaari

tuunattu mekko
Tämän mekon tein viime kesänä mekosta, jonka olin saanut mieheltäni, mutta mikä oli malliltaan täysin epäsopiva. Näin muokattuna olen käyttänyt sitä todella paljon.
Tämä laukku onkin vilahdellut blogissani useampaan kertaan. - Kerran vielä. :) Laukku on siis tehty neulepaidasta. 
Musta pikkupussukka on tehty vanhasta nahkatakista. - Sitä olen käyttänyt välillä lompakkona, välillä meikkipussina ja muutaman kerran clutch-tyyppisenä pikkulaukkuna.
Vallisaari
jäähyväiset kesälle
Olkoon elokuu pitkä, lämmin ja ihana! - Tämän postauksen myötä blogini siirtyy kuitenkin pikkuhiljaa aavistuksen syksyisempiin tunnelmiin. 

Mukavaa sunnuntaita! :)

Mitäs sinä olet puuhaillut viikonloppuna? Meillä syksyinen tunnelma nostaa päätään flunssan myötä. - Ollaan miestä lukuunottamatta kaikki niiskuteltu viikonloppu läpi. Flunssan ohessa olen kuitenkin aloitellut uutta virkkausprojektia. - Saa nähdä mitä siitä sukeutuu. On ensimmäinen vähä vaativampi virkkaustyö. Vähän kyl jännittää. :)
8
Sisällön tarjoaa Blogger.